GP 62/2011

1Johdanto

Kansainvälinen valuuttarahasto ( International Monetary Fund , IMF) on valtioiden välinen valuutta- ja rahoitusyhteistyöjärjestö, jonka tehtävä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta. Valuuttarahasto suorittaa laajaa jäsenmaidensa raha- ja valuuttakurssipolitiikan seurantaa. Se valvoo myös jäsenmaidensa yleistä talouspolitiikan toteuttamista seuraamalla talouden kasvua ja hintavakautta. Viime vuosien aikana seurantaa on laajennettu jäsenmaiden rahoitusjärjestelmien rakenteisiin. Valuuttarahasto myöntää lyhyitä ja keskipitkiä luottoja lähinnä maksutasevaikeuksiin ja ongelmatilanteisiin. Luotonannolle on tyypillistä, että luotonsaajamaa sitoutuu toteuttamaan valuuttarahaston kanssa sovittua talouden sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on tukea maksuvaikeuksiin joutuneen jäsenmaan talouspoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia. Uudistusohjelmien edistymistä seurataan säännöllisin välein ja jokaisen luottoerän nostaminen edellyttää, että ohjelman ehdot on täytetty.

2Nykytila

3Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

4Esityksen vaikutukset

Suomen jäsenosuutta Kansainvälisessä valuuttarahastossa korotettaisiin 1146,8 miljoonalla erityisellä nosto-oikeudella. Näin ollen valtion vastuut kasvaisivat korotusta vastaavalla summalla, mikä on tämänhetkisten kurssien mukaan noin 1285,3 miljoonaa euroa. Valuuttarahaston jäsenosuuksien käytöstä ei ole koskaan aiheutunut jäsenmaille tappiota.

Euroopan kehittyneiden maiden johtokunnan jäsenten lukumäärää on sitouduttu vähentämään kahdella seuraavissa säännönmukaisissa johtokunnan jäsenten vaaleissa, jotka pidetään vuonna 2012. Miten vähentäminen toteutetaan, on auki. Se voi kuitenkin vaikuttaa Suomen johtokuntaedustukseen ja äänestysryhmään.

5Asian valmistelu

Valuuttarahaston kiintiö- ja hallintouudistuksen hyväksyminen on kaksivaiheinen prosessi. Ensin valuuttarahaston hallintoneuvosto päättää muutosten hyväksymisestä määrätyllä enemmistöllä. Tämän jälkeen alkaa muutosten kansallinen hyväksymismenettely. Ilmoituksen muutosten hyväksymisestä tulisi olla perillä valuuttarahastossa viimeistään 31 joulukuuta 2011, jollei johtokunta erityisestä syystä päätä jatkaa aikaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvosto hyväksyi joulukuun 15 päivänä 2010 valuuttarahaston jäsenosuuksien neljännentoista säännönmukaisen yleistarkistuksen ja korotuksen (jäsenosuusuudistus) sekä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen muutosehdotuksen johtokunnan uudistamisesta (hallintouudistus). Artiklojen muutosten hyväksyntä edellyttää, että hallintoneuvoston äänestyksessä vähintään 85 prosenttia äänistä, jotka samalla edustavat 3/5 osaa jäsenmaista, hyväksyy muutoksen.

Ehdotuksia on käsitelty paitsi valuuttarahaston myös EU:n toimielimissä ja G20-valtioiden ryhmässä. Eurooppa-neuvosto käsitteli asiaa 28 ja 29 lokakuuta 2010 pidetyssä kokouksessaan. Eurooppa-neuvosto tuki G20-ryhmän kokouksessa saavutettua yhteisymmärrystä valuuttarahaston uudistamisesta ja totesi uudistuksen auttavan parantamaan sen tehokkuutta, uskottavuutta ja legitimiteettiä. Eurooppa-neuvosto myös katsoi, että kiintiöitä koskevat uudistukset olisi tehtävä yhtenä kokonaisuutena ja samanaikaisesti.

Jatkovalmistelun varaan jää se, paljonko NAB-järjestelyä supistetaan jäsenosuuskorotuksen voimaantullessa sekä miten toteutetaan johtokuntapaikkojen vähentäminen EU:n sisällä.

Hallituksen esitys on valmisteltu Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön välisenä yhteistyönä.

6Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Sopimukseen on tehty vuosien mittaan lukuisia muutoksia, minkä vuoksi sopimus on käynyt vaikealukuiseksi. Myös sopimuksen käännöksissä käytetty terminologia on horjuvaa. Muun muassa artiklan XII osastossa 1 ja liitteessä D tarkoitettu neuvosto (Council) on käännetty valtuustoksi. Nyt liitteenä olevaan muutossopimuksen käännöksessä tämä tarkistus on otettu huomioon. Tarkoituksena on myöhemmin julkaista sopimussarjassa valtiovarainministeriön ilmoituksella konsolidoitu versio sopimuksesta, jossa tämä tarkistus on huomioitu kaikissa artikloissa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1Päätöslauselman sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön

Päätöslauselman johdannossa selostetaan jäsenosuuksien korotukseen liittyvän päätöksenteon vaiheita.

Päätöslauselman kohdissa 1—8 käsitellään sopimusmuutoksen voimaantuloa ja jäsenosuuksien maksua. Jäsenosuuksien korotus tulisi voimaan, kun maat, jotka edustavat 70 prosenttia marraskuun 5 päivänä 2010 voimassa olleista kokonaisjäsenosuuksista, ovat hyväksyneet kirjallisesti jäsenosuuksiensa korotuksen, liitteen II mukaiset artiklamuutokset ovat tulleet voimaan ja kun päätöslauselman 63-2 mukaiset artiklamuutokset ovat tulleet voimaan. Sopimusartiklojen muuttamisesta määrätään kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen XXVIII artiklassa. Jos kolme viidesosaa jäsenistä, jotka edustavat 85 prosenttia rahaston koko äänimäärästä, on hyväksynyt ehdotetun muutoksen, rahaston on vahvistettava päätös ilmoittamalla siitä virallisesti kaikille jäsenille. Määräaika päätöslauselman kansalliselle hyväksymiselle on joulukuun 31 päivänä 2011. Johtokunta voi pidentää tarvittaessa sekä hyväksymisaikaa että jäsenosuuksien maksuaikaa.

Kohdissa 9—10 käsitellään jäsenosuudet määrittelevän kiintiökaavan kokonaisvaltaista arviointia ja viidennentoista jäsenosuustarkistuksen valmistelua. Kaavan arviointi tulisi saada valmiiksi tammikuuhun 2013 mennessä ja aikaistaa viidestoista yleinen jäsenosuuksien tarkistus tammikuuhun 2014.

Kohdassa 11 selostetaan NAB-järjestelyn tarkistusta, joka tulisi saada valmiiksi marraskuuhun 2011 mennessä. Jäsenosuuksia korotettaessa NAB-järjestelyä pienennettäisiin vastaavasti.

Kohdissa 12—16 perustellaan johtokuntauudistukseen liittyviä artiklamuutoksia ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Kohdassa 17 todetaan tavoite vähentää kehittyneiden eurooppalaisten maiden osuutta johtokunnassa kehittyvien talouksien ja köyhien maiden hyväksi.

Liite I. Liitteessä esitetään jäsenvaltioiden uudet jäsenosuudet.

Liite II. Artiklamuutokset

Artikla XII, osasto 3 (b). Uudistuksen tavoitteena on parantaa kehittyvien talouksien ja köyhien jäsenmaiden asemaa valuuttarahastossa. Näin ollen kaikki johtokunnan jäsenet valittaisiin vaaleilla. Nykyisin suurimmat viisi maata voivat nimittää johtokuntaan omat jäsenensä, kun muiden jäsenvaltioiden edustajat valitaan vaaleilla. Käytännössä jäsenvaltiot ovat muodostaneet äänestysryhmiä, jotka ovat valinneet kukin omat edustajansa johtokuntaan keskuudestaan. Johtokunnan kokoonpanoksi ehdotetaan 20 jäsentä, jotka valuuttarahaston jäsenvaltiot valitsevat. Pääjohtaja toimisi puheenjohtajana, kuten nykyisinkin.

Artikla XII, osasto 3 (c). Artiklassa käsitellään johtokunnan jäsenten lukumäärän vähentämistä tai lisäämistä. Tämä on mahdollista nykyisinkin ja johtokunnan jäsenmäärää on lisätty 24:ään. Ehdotuksen mukaan hallintoneuvosto voisi jokaisen säännönmukaisen johtokunnan valinnan yhteydessä lisätä tai vähentää johtokunnan jäsenmäärää. Päätös on tehtävä vähintään 85 prosentin enemmistöllä äänimäärästä. Artiklaan tehtäisiin johtokuntauudistuksesta aiheutuvat tarpeelliset muutokset.

Artikla XII, osasto 3 (d). Nykyisten säännösten mukaan johtokunnan vaali toimitetaan kahden vuoden väliajoin kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen liitteessä E määriteltyjen sääntöjen ja valuuttarahaston ohjesäännön mukaisesti. Kun vaalia koskevat säännökset on määritelty yleissopimuksessa, niitä on käytännössä hyvin vaikeaa ja hidasta muuttaa. Ehdotuksen mukaan johtokunnan jäsenten vaali toimitettaisiin kahden vuoden väliajoin, kuten aiemminkin, mutta hallintoneuvoston hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Säännöissä määrättäisiin enimmäismäärä äänille, jotka enemmän kuin yksi jäsenvaltio voi antaa samalle ehdokkaalle.

Artikla XII, osasto 3 (f). Johtokunnan jäsenet pysyisivät virassaan, kunnes heidän seuraajansa on valittu. Jos valitun jäsenen virka tulee avoimeksi enemmän kuin 90 päivää ennen hänen virkakautensa päättymistä, on johtokuntaan valittava uusi edustaja. Jäsenvaltiot, jotka ovat valinneet edellisen jäsenen, valitsevat seuraajan jäljellä olevaksi kaudeksi. Vaalin ratkaisuun vaaditaan annettujen äänten enemmistö. Viran ollessa avoinna edellisen jäsenen varamiehellä on muut tämän valtuudet paitsi oikeus nimittää itselleen varamies. Tämä vastaa nykyistä käytäntöä. Artiklaan tehdään vain tekninen muutos, jolla poistetaan suurten jäsenmaiden nimittämisvaltaa koskeva maininta. Artiklaan tehtäisiin johtokuntauudistuksesta aiheutuvat tarpeelliset muutokset.

Artikla XII, osasto 3 (i). Voimassa olevassa sopimuksessa erotellaan johtokunnan jäsenten äänivalta sen mukaan ovatko he suurten jäsenvaltioiden nimittämiä vai käyttävätkö he äänivaltaa vaalin tai muiden jäsenvaltioiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Artiklaan tehdään johtokunnan jäsenten uudesta vaalitavasta johtuvat muutokset. Ehdotuksen i)-alakohdan mukaan johtokunnan jäsenen käyttämän äänivallan määrä vastaisi hänelle johtokunnan jäsenten vaalissa annettua äänimäärää. Ehdotuksen ii)-alakohdan mukaan erityistä artiklan XII, osaston 5 (b)-kohdan mukaista äänimäärän määräytymisperustetta käytettäisiin, kun äänestetään, luovutaanko sellaisten maiden osalta ehtojen asettamisesta, jotka ovat tähän asti välttyneet käyttämästä rahaston yleisvaroja paljon tai pitkäaikaisesti. Vastaavaa äänimäärän määräytymisperustetta käytettäisiin, kun äänestetään rahaston yleisvarojen käyttöoikeuden epäämisestä. Kaikki äänet, jotka johtokunnan jäsenellä on käytettävissään, pitää käyttää samanaikaisesti. Ehdotuksen iii)-alakohdassa ovat määräykset äänioikeuden väliaikaisesta menettämisestä ja äänioikeuden siirtämisestä toiselle jäsenelle tässä tilanteessa. Kohta säilyy sisällöllisesti ennallaan.

Artikla XII, osasto 3 (j). Nykyisin jäsenvaltio, jolla ei ole edustajaa johtokunnassa, voi lähettää edustajansa kaikkiin johtokunnan kokouksiin, joissa käsitellään sitä tai siihen läheisesti vaikuttavaa kysymystä. Ehdotuksen mukaan hallintoneuvosto laatisi jatkossa määräykset siitä, miten jäsenvaltion edustaja voisi osallistua tällaiseen kokoukseen.

Artikla XII, osasto 8. Artiklaehdotuksessa on otettu huomioon jatkossa artiklan XII, osaston 3 (j)-kohdan mukaan annettavat määräykset jäsenten edustamisesta johtokunnassa niitä itseään koskevissa asioissa ja siitä poistetaan viittaukset jäsenvaltioihin, joilla ei ole edustujaa johtokunnassa. Muutoin artikla säilyisi asiallisesti ennallaan. Artiklassa käsitellään valuuttarahaston oikeutta tiedottaa jäsenilleen epävirallisesti mielipiteitään mistä tahansa tähän sopimukseen tai mihin tahansa jäsenvaltioon liittyvää asiaa. Samoin käsitellään rahaston oikeutta julkaista selontekoja sellaisista jäsenten rahatalouteen tai taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä kysymyksistä, jotka ovat omiaan välittömästi aiheuttamaan vakavaa tasapainottomuutta jäsenten maksutaseissa. Tällaisten raporttien julkaisemiseen tarvitaan 70 prosentin määräenemmistö äänistä.

Artikla XXI (a) ii). Artiklassa käsitellään erityisten nosto-oikeuksien osaston asioissa käytettävää äänioikeutta. Erityisen nosto-oikeuksien osaston jäseniä ovat valuuttarahaston jäsenet, jotka ovat tallettaneet rahastoon asiakirjan, jossa sitoutuvat kaikkiin tarpeellisiin toimiin osastonvelvoitteiden täyttämiseksi. Erityisten nosto-oikeuksien osaston asioissa äänioikeutettuja ovat vain sellaiset johtokunnan jäsenet, jotka on valinnut ainakin yksi osaston osanottajana oleva johtokunnan jäsen. Tällaiset johtokunnan jäsenet ovat oikeutettuja antamaan koko äänestysryhmän äänet. Päätettäessä, onko kokous päätösvaltainen ja päätös tehty riittävällä äänten enemmistöllä, lasketaan mukaan vain osanottajat ja osanottajille kuuluvat äänet. Artiklaan tehdään johtokunnan jäsenten uudesta vaalitavasta aiheutuvat muutokset.

Artikla XXIX (a). Artiklassa käsitellään valuuttarahaston sopimuksen tulkintaan liittyvistä kysymyksistä aiheutuvia erimielisyyksiä jäsenten ja rahaston tai yksittäisen jäsenen ja rahaston välillä. Tässä tilanteessa erimielisyys on jätettävä johtokunnan ratkaistavaksi. Jos päätös vaikuttaa erityisesti johonkin jäseneen, tällä on oikeus olla paikalla muutettavaksi ehdotetun artiklan XII, osaston 3 (j)-kohdan mukaisesti. Artiklaan tehdään johtokunnan uudesta vaalitavasta aiheutuvat muutokset.

Liite D kohta 1 (a). Kohdassa käsitellään neuvoston (Council) jäsenten valintaa ja kelpoisuusvaatimuksia. Käytännössä neuvostoa ei ole koskaan perustettu. Nykyisen säännöksen mukaan neuvoston jäsenen pitää olla hallintoneuvoston jäsen, jäsenvaltion hallituksen ministeri tai vastaavan arvon omaava henkilö. Lisäksi jäsenvaltiot voivat nimittää enintään seitsemän avustajaa. Artiklaan tehtäisiin johtokuntauudistuksesta aiheutuvat tarpeelliset muutokset.

Liite D kohta 5 (e). Johtokunnan jäsenet ovat nykyisten säännösten mukaan oikeutettuja osallistumaan neuvoston kokouksiin varsinaisten jäsenten poissa ollessa. Kohta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana johtokuntauudistuksen vuoksi.

Liite D kohta 5 (f). Kohdassa käsitellään äänioikeuden käyttämistä tilanteessa, jossa toiselta jäsenvaltiolta on peruutettu äänioikeus. Kohta numeroidaan uudestaan kohdaksi 5 (e) ja siihen tehdään ehdotetuista sopimusartikloiden muutoksesta ja numeroinnista aiheutuvat muutokset.

Liite E. Liitteessä käsitellään johtokunnan jäsenten valintaa. Jäsenten valintamenettelyä koskevat kohdat ehdotetaan kumottavaksi. Ehdotuksessa esitetään siirtymäsäännöksiä, joiden mukaan jokaisen jäsenen, joka on nimitetty virkaansa aiempien määräysten mukaisesti, katsotaan olevan edelleen virassaan.

Liite L kohta 1 b. Kohdassa käsitellään äänioikeuden väliaikaista menettämistä ja siitä aiheutuvia seurauksia. Tällöin jäsen ei saa nimittää hallintoneuvostoon jäsentä tai varamiestä tai nimittää neuvoston jäsentä tai varajäsentä taikka osallistua neuvoston jäsenen tai varajäsenen valintaan, tai valita johtokunnan jäsentä tai osallistua johtokunnan jäsenen vaaliin. Jatkossa äänioikeuden menettänyt jäsenvaltio ei saisi nimittää hallintoneuvoston jäsentä tai varajäsentä taikka neuvoston jäsentä tai varajäsentä, eikä myöskään osallistua pääjohtajan valintaan.

Liite L kohta 3 c johdantolause. Kohdassa käsitellään johtokunnan jäsenen asemaa, kun jäsenvaltio on menettänyt tilapäisesti äänioikeutensa. Johtokunnan jäsenen on erottava, jollei hän käytä toiselle jäsenvaltiolle kuuluvaa äänivaltaa. Kohtaan tehdään johtokuntauudistuksesta aiheutuvat tarpeelliset muutokset.

2Voimaantulo

Sopimusmuutos tulee voimaan erikseen tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun riittävä määrä jäsenvaltioita on hyväksynyt sopimuksen. Valtiontakuu on tarkoitettu tulemaan voimaan, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja valtioneuvosto on tehnyt asiaa koskevan päätöksen.

3Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan suostumuksen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esimerkiksi PeVL 45/2000 vp).

Liitteen 1 mukaisesti Suomen jäsenosuutta Kansainvälisessä valuuttarahastossa korotettaisiin 1146,8 miljoonalla erityisellä nosto-oikeudella. Näin ollen valtion vastuut kasvaisivat korotusta vastaavalla summalla, mikä on tämänhetkisten kurssien mukaan noin 1285,3 miljoonaa euroa. Liitteen mukaiset korotukset jäsenosuuksissa muodostavat Suomea sitovan velvoitteen. Eduskunnan suostumus on tarpeen siksi, että valtiolle voi niiden johdosta aiheutua eduskunnan budjettivaltaa sitovia menoja.

Päätöslauselmassa määrätään jäsenosuuksien korotuksen voimaantulosta. Voimaantulon edellytys on, että artiklamuutokset on hyväksytty. Päätöslauselma ja liite II eivät sinänsä sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, mutta koska sopimuksen osat muodostavat kiinteän kokonaisuuden eduskunnan budjettivaltaa sitovan liitteen I kanssa, sopimus tuodaan kokonaisuudessaan eduskunnan hyväksyttäväksi.

Edellä sanotuilla perusteilla sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan siten hyväksyä äänten enemmistöllä.

Edellä esitetyn perusteella ja perustuslain 94 §:n ja 82 §:n 2 momentin nojalla esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi 15 joulukuuta 2010 tehdyn Kansainvälisen valuuttarahaston neljännentoista jäsenosuuksien tarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2.

Lisäksi esitetään, että Eduskunta antaisi suostumuksensa Suomen jäsenosuuden korottamiselle Kansainvälisessä valuuttarahastossa 1263,8 miljoonasta erityisestä nosto-oikeudesta 2410,6 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen Suomen Pankin varoilla. Samoin esitetään, että Eduskunta antaisi perustuslain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa siihen, että valtioneuvosto voisi myöntää vastavakuuksia vaatimatta 2410,6 miljoonan erityisen nosto-oikeuden (SDR) suuruisen valtiontakuun Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenosuuden käytöstä Suomen Pankille mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Samalla esitetään, että Eduskunta antaisi suostumuksen siihen, että aiemmat jäsenosuuksien korotuksiin liittyvät vastuusitoumukset kumottaisiin.