GP 126/2007

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Työvoimapolitiikan uudistamisessa keskeisenä tavoitteena on ollut siirtää tukijärjestelmien painopistettä passiivisesta toimeentulon turvaamisesta aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen. Vuodesta 1998 alkaen on lisätty mahdollisuuksia rahoittaa henkilön omalla sosiaaliturvalla aktiivitoimenpiteitä tilanteissa, joissa henkilön välitön työllistyminen avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a §:n 2 momentin mukaan työllistämistuen perustuki rahoitetaan työmarkkinatuesta eräin edellytyksin. Perustuki on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen. Perustuki rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista, jos palkkatuella palkattu on vaikeasti työllistyvä tai työmarkkinatukeen oikeutettu, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 130 päivältä ja joka ei työttömyyden alettua ole ollut työssä tai jonka työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä ja satunnaista ja jota ei työttömyyden alettua ennen palkkatuen käyttöä ole työllistetty palkkatuella. Perustuki rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista myös silloin, kun työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle myönnetään starttiraha.

Vuodesta 2005 alkaen työhallinnossa on toteutettu nuorten yhteiskuntatakuuta. Sen tavoitteena on, että työvoimatoimisto voisi tarjota työttömille nuorille viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistymismahdollisuuden, joka voi olla myös koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret pyritään saamaan pikaisesti työmarkkinoille, kun taas ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret pyritään ohjaamaan koulutuspaikkaan tai koulutukseen pääsyä tukeviin toimenpiteisiin. Nuorten yhteiskuntatakuusta ei ole säännöksiä, vaan sitä toteutetaan tarvittaessa yhteistyönä nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Nuorten työllistymisen tukeminen on työvoimapolitiikan keskeinen tavoite. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa tarkoitettua matalapalkkatuen laajennusta ei toteuteta ikääntyneiden matalapalkkatukea vastaavalla mallilla. Tavoitteena on valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen otetuilla lisämäärärahoilla lisätä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla autettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia nuoria. Osana tätä toimenpidekokonaisuutta ehdotetaan talousarvioesityksen momentin 33.20.52 (Työmarkkinatuki) perustelujen mukaisesti, että työmarkkinatukea voitaisiin käyttää perustuen rahoitukseen jo silloin, kun nuori on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivältä eli kolmelta kuukaudelta.

2Esityksen vaikutukset

Palkkatuki rahoitetaan pääosin valtion talousarvion momentilta 32.80.51 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet). Palkkatuen perustuki rahoitetaan edellä kuvatuin edellytyksin kuitenkin momentilta 33.20.52 (Työmarkkinatuki). Vuonna 2006 palkkatuella palkattiin yhteensä 5 500 nuorta, joiden työllistämiseksi myönnetystä perustuesta rahoitettiin työmarkkinatukimäärärahasta noin 26 prosenttia.

Työmarkkinatukeen oikeutettuja alle 25-vuotiaita työttömiä oli kuluvan vuoden toukokuussa noin 10 000, joista 3 000 oli ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä. Työmarkkinatukeen oikeutetuista työttömistä nuorista 6 000 oli suorittanut ammatillisen koulutuksen.

Ehdotettu muutos ei lisäisi valtion menoja, mutta se aikaistaisi mahdollisuutta työllistää nuoria ja siirtäisi tukijärjestelmän painopistettä edelleen passiivisesta aktiiviseen. Palkkatuella arvioidaan palkattavan noin 1 000 nuorta enemmän kuin nykyisin.

3Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu työministeriössä.

Esitys perustuu valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lievittämiseen tähtäävää työtä koordinoivassa, kolmikantaisessa työryhmässä tehtyyn valmisteluun. Esityksen vaikutusarviot perustuvat nuorten yhteiskuntatakuun seurantatietoon.

4Voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraava lakiehdotus:

7 lukuTyöllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla