GP 202/2004

1.Nykytila

Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestö (Agency for International Trade Information and Co-operation, AITIC) perustettiin Sveitsin valtion toimesta vuonna 1998. AITICin tavoitteena on auttaa kehitysmaita osallistumaan tehokkaasti Maailman kauppajärjestön (World Trade Organisation, WTO) ja kansainvälisen kauppajärjestelmän toimintaan sekä hyötymään globalisaatiosta avustamalla maita WTO-neuvotteluissa ja vahvistamalla maiden operationaalista kapasiteettia kauppakysymyksissä. Monterreyn kehitysrahoituskonferenssissa maaliskuussa 2002 aloitettiin prosessi, jonka seurauksena AITIC muutettiin kansainväliseksi hallitustenväliseksi järjestöksi. Perustamissopimus allekirjoitettiin 9 päivänä joulukuuta 2002. Perustamissopimuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet seitsemän kauppa- ja kehityskysymyksissä profiloitunutta valtiota: Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Perustamissopimus tuli voimaan kansainvälisesti 30 päivänä huhtikuuta 2004.

AITICin perustamisesta lähtien Sveitsin hallitus on ollut sen merkittävin avustaja. Myös useat kansainväliset järjestöt, kuten WTO, YK:n alainen Kauppa- ja kehityskonferenssi (United Nations Conference on Trade and Development, UNCTAD), Maailmanpankki, Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Organization, WIPO), Maailman tullijärjestö (World Customs Organization, WCO) sekä Société Générale de Surveillance (SGS) ja useat lakitoimistot, ovat tukeneet sen toimintaa.

AITICin pyrkimyksenä on auttaa kehitysmaita (vähiten kehittyneet maat, matala- ja keskitulotason maat ja siirtymätalousmaat) hyötymään globalisaatiosta, auttaa niitä WTO-neuvotteluissa ja työskentelyssä muiden kauppaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, kuten UNCTAD ja Kansainvälinen kauppakeskus (International Trade Center, ITC), helpottaa kyseessä olevien maiden osallistumista monenkeskiseen kauppajärjestelmään ja vahvistaa maiden operationaalista kapasiteettia.

AITICin tehtävänä on seurata monenkeskisessä kauppajärjestelmässä sekä WTO-neuvotteluissa ja muissa toiminnoissa tapahtuvaa kehitystä, minkä perusteella se antaa osallistujajäsenille asiaa koskevia tietoja ja neuvoja. AITIC jakaa osallistujajäsenille jäsenten kannalta merkittävää koostettua tietoa WTO-neuvotteluista ja kauppaan liittyvästä teknisestä yhteistyöstä. Järjestö antaa pyydettäessä myös maakohtaista ja tapauskohtaista apua. Lisäksi AITIC järjestää kehitysmaille koulutustilaisuuksia ja työpajoja ja tarjoaa kehitysmaille epävirallisen keskustelufoorumin niille yhteisissä kauppakysymyksissä. Järjestön toimintamuotoihin kuuluu niin sanottu varhaisen varoituksen mekanismi, joka ilmoittaa etukäteen kysymyksistä, joihin kehitysmaiden kannattaisi neuvotteluissa reagoida. AITICin viralliset kielet ovat samat kuin WTO:n viralliset kielet eli englanti, ranska ja espanja.

AITICissa on erillinen yksikkö (Non-Residents Unit) sellaisten kehitysmaiden erityistarpeita varten, jotka eivät ole edustettuina Genevessä. Yksikkö laatii yhteenvetoja, kääntää oleellisia asiakirjoja, seuraa maita koskevia kysymyksiä ja tuottaa ajantasaista tietoa keskeisistä WTO:n päätöksistä. AITIC tarjoaa toimitiloja ja personalisoitua apua kyseessä olevien valtioiden edustajille Genevessä sekä vastaa hallituksilta tuleviin kyselyihin.

Kehitysmaiden edustamattomuus Genevessä, kuten myös niiden edustustojen vähäinen kapasiteetti, ovat tunnustettuja ongelmia WTO:n piirissä. Tällaisten maiden on vaikea ajaa asioitaan WTO:ssa, koska niillä ei ole riittävää tietoa eikä teknistä osaamista. Tekninen tuki ja kehitysmaiden neuvottelukapasiteetin vahvistaminen ovat yksi Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan keskeisistä päämääristä ja välttämättömiä kehitysmaiden osallistumisen vahvistamiseksi kansainvälisessä kauppajärjestelmässä sekä sitä koskevassa päätöksenteko- ja neuvottelujärjestelmässä. AITICin tukeminen edistää merkittävällä tavalla koherenssia sekä lisää Suomen näkyvyyttä kauppa- ja kehityskysymyksissä.

Suomi on järjestön perustajajäsen, ja Suomi allekirjoitti perustamissopimuksen 9 päivänä joulukuuta 2002. Suomen liittyminen järjestöön edellyttää kuitenkin vielä järjestön perustamissopimuksen hyväksymistä, jolle pyydetään tällä hallituksen esityksellä eduskunnan suostumusta.

2.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.Esityksen vaikutukset

4.Asian valmistelu

Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestö perustettiin Sveitsin toimesta vuonna 1998. Alunperin AITIC oli Sveitsin hallituksen kehitysyhteistyöhanke, jolla pyrittiin vahvistamaan vähiten kehittyneiden maiden neuvottelukykyä Genevessä. Monterreyn kehitysrahoituskonferenssissa maaliskuussa 2002 aloitettiin prosessi, jonka seurauksena AITIC muutettiin hallitustenväliseksi järjestöksi. Perustamissopimus allekirjoitettiin 9 päivänä joulukuuta 2002. Sopimuksen on allekirjoittanut seitsemän kauppa- ja kehityskysymyksissä profiloitunutta valtiota.

Suomi osallistui AITICin perustamissopimuksen valmisteluun yhdessä muiden perustajajäsenten kanssa. Suomi ei kuitenkaan aikaisemmin ole tukenut AITICia rahallisesti. Ennen sopimuksen allekirjoittamista ulkoasiainministeriö pyysi ja sai sopimuksesta lausunnon kauppa- ja teollisuusministeriöltä, oikeusministeriöltä sekä valtiovarainministeriöltä. Ministeriöt eivät nähneet esteitä sopimuksen allekirjoittamiselle, mutta valtionvarainministeriö edellytti, että sopimus ei edellytä lisää kehitysyhteistyövaroja jo myönnettyjen lisäksi. AITICille nyt myönnettävät varat sisältyvät kehitysyhteistyöbudjettiin. Oikeusministeriön lausunto ei katsonut estettä sopimuksen allekirjoittamiselle, mutta totesi, että sopimuksessa on useita kohtia, jotka edellyttävät eduskunnan suostumusta. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi olevan toivottavaa Suomen rahoitusosuuden mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi, että rahoittajana toimivien valtioiden määrä nousisi huomattavasti nykyisestä seitsemästä. Tähän asti rahoittajajäsenten määrä on pysynyt ennallaan, mutta rahoittajajäsenyys on avoin muille maille ja tullialueille ja AITIC kannustaa muita hallituksia ja hallitustenvälisiä järjestöjä tai yksityisiä rahoittajia maksamaan vapaaehtoisia käteis- tai luontaissuorituksia.

Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö suositti, että AITICin tulisi minimoida päällekkäisiä toimintoja muun muassa WTO:n kanssa, sen toiminta perustuu WTO:ssa sovitulle työjärjestykselle sekä WTO:n velvoitteiden toimeenpanon edistämiselle. AITICin perustamissopimuksen artiklan 4 mukaan AITIC tekee tarvittavat järjestelyt tehokkaan yhteistyön aikaansaamiseksi muiden sellaisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, joilla on AITICin tehtäviin liittyviä tehtäviä, erityisesti WTO:n ja UNCTADin kanssa, tarkoituksena edistää tämän sopimuksen tavoitteita ja välttää päällekkäistä työtä. AITIC keskittyy toiminnassa niukkaresurssisiin maihin ja pyrkii antamaan personalisoitua apua etenkin maille, joilla ei ole edustusta Genevessä. AITIC auttaa kehitysmaita WTO-neuvotteluissa ja sen toiminta perustuu WTO:n velvoitteiden toimeenpanon edistämiselle. Suomi allekirjoitti perustamissopimuksen 9 päivänä joulukuuta 2002.

Hallituksen esitys sopimuksesta AITICin perustamisesta hallitustenväliseksi järjestöksi on laadittu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Hallituksen esityksestä pyydettiin lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskukselta. Lausuntopyyntöön vastasivat kauppa- ja teollisuusministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus. Lausunnoissa todettiin, ettei AITICin perustamissopimuksen hyväksyminen aiheuta lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä ministeriöiden tai Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen hallinnonaloilla.

Lausunnonantajat suhtautuivat pääasiassa myönteisesti Suomen liittymiseen AITICiin. Lausunnonantajien kommentit on pyritty ottamaan huomioon esitystä viimeisteltäessä.

Jotkut lausunnonantajat painottivat toimivaa työnjakoa muiden samalla toimialalla toimivien hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, jotta AITICilla olisi todellista lisäarvoa. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (KEPA) näkisi edun suurempana, mikäli järjestö tarjoaisi resurssiapua kauppaneuvotteluissa sellaisille maille, jotka eivät halua WTO-jäsenyyttä. Lisäksi KEPAn mielestä koulutustoiminnan vaikutus on rajallinen, jos muutaman korkeatasoisen asiantuntijan varassa joudutaan toimimaan useilla neuvottelufoorumeilla samanaikaisesti, kuten usein on tilanne. Ympäristöministeriö huomautti, ettei AITICin perustamissopimuksessa mainita kestävän kehityksen tavoitetta ja esitti, että Suomen tulee varmistaa, että AITICin työohjelma, sen tuottamat palvelut ja henkilöstön asiantuntemus auttavat köyhiä maita ymmärtämään paremmin paitsi WTO-neuvotteluja ja kauppapoliittisia asioita myös kaupan taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Ympäristöministeriö katsoi lisäksi, että AITICin rahoittajajäsenpohjaa pitäisi pyrkiä laajentamaan, ja että olisi tärkeää, että AITIC saisi kehitysmailta laajan hyväksynnän.

1.Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

1 artikla. AITICin perustaminen. Artiklan mukaan Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestö perustetaan hallitustenväliseksi järjestöksi. Perustamissopimuksen tavoitteena on muuttaa AITIC hallitustenväliseksi järjestöksi, jolla on oikeushenkilöllisyys ja oikeudellinen toimintakyky 13 artiklassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

2 artikla. AITICin tavoitteet. Artiklan mukaan AITICin tavoitteena on auttaa niukkaresurssisia kehitysmaita ja siirtymätalousmaita, mukaan lukien pienet ja haavoittuvat taloudet, ja ensisijaisesti vähiten kehittyneitä maita ja Genevessä pysyvästi edustamattomia maita osallistumaan tehokkaasti Maailman kauppajärjestön ja kansainvälisen kauppajärjestelmän toimintaan. Vähiten kehittyneiden maiden luokitus perustuu Suomenkin kehitysavussaan käyttämään OECD/DAC - määritelmään. AITIC pyrkii keskittymään toiminnassaan erityisesti maihin, joilla ei muutoin resurssien puutteen vuoksi olisi mahdollista osallistua Genevessä käytäviin WTO-neuvotteluihin. Tavoitteisiin pyritään auttamalla kehittyviä maita ymmärtämään paremmin kauppapoliittisia asioita ja monenkeskistä kauppajärjestelmää ja auttamalla maita niiden pyrkiessä kauppapoliittisiin tavoitteisiinsa ja valmistautuessa WTO-neuvotteluihin ja muihin toimintoihin. Lisäksi maita autetaan jakamalla niille tietoa ja analyysejä WTO-neuvotteluista, monenkeskisestä kauppapoliittisesta toiminnasta sekä kauppaan liittyvästä teknisestä yhteistyöstä ja toimintakyvyn vahvistamisesta huomioiden 4 artiklassa määritellyt AITICin suhteet muihin järjestöihin. Toiminnan kohteena olevia valtioita kutsutaan järjestön ”osallistujajäseniksi”.

3 artikla. Tehtävät. Artiklassa luetellaan AITICin tehtävät. Artiklan 1 kappaleen mukaan AITICin tehtävänä on havainnoida monenkeskisessä kauppajärjestelmässä sekä WTO-neuvotteluissa ja muissa toiminnoissa tapahtuvaa kehitystä, jonka perusteella se antaa osallistujajäsenille asiaa koskevia tietoja ja neuvoja. AITIC kokoaa, analysoi ja jakaa osallistujajäsenille syntesoitua jäsenten kannalta merkittävää tietoa WTO-neuvotteluista ja muista toiminnoista WTO:n virallisilla kielillä eli englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Järjestö myös antaa pyydettäessä maakohtaista ja tapauskohtaista apua ja neuvontaa yksittäisille osallistujajäsenille sekä tarjoaa palveluja Genevessä edustamattomien osallistujajäsenten erityistarpeisiin. Osallistujajäsenten neuvotteluvalmiuksien ja -taitojen parantamiseksi AITIC järjestää epävirallisia kokouksia, koulutustilaisuuksia ja työpajoja. Tämän osalta yhteistyötä tehdään myös muiden laitosten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Artiklan mukaan järjestö voi suorittaa myös muita neuvoston sille antamia tehtäviä.

Artiklan 2 kappaleen mukaan AITICin osallistujajäsenilleen tarjoamat palvelut ovat myös muiden kuin jäseniksi liittyneiden ensimmäisessä kappaleessa määriteltyjen maiden käytettävissä edustajien neuvoston määräämien ehtojen mukaisesti.

4 artikla. Suhteet muihin järjestöihin. Artiklan 1 kappaleessa todetaan, että AITIC tekee tarvittavat järjestelyt tehokkaan yhteistyön aikaansaamiseksi muiden sellaisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, joilla on sen toimintaan liittyviä tehtäviä. Tällaisia ovat erityisesti Maailman kauppajärjestö, Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi, Kansainvälisen kaupan keskus sekä Advisory Centre on WTO Law. Tarkoituksena on edistää AITICin perustamissopimuksen tavoitteita ja välttää päällekkäistä työtä muiden järjestöjen kanssa.

Artiklan 2 kappaleessa todetaan lisäksi, että AITIC tekee tarvittavat järjestelyt neuvottelujen ja yhteistyön aikaansaamiseksi sellaisten kansalaisjärjestöjen ja akateemisten laitosten kanssa, jotka käsittelevät sen toimialaan liittyviä kysymyksiä.

5 artikla. Jäsenyys. Artiklan 1 kappaleessa määritellään järjestöllä olevan kahdenlaisia jäseniä, osallistuja- ja rahoittajajäseniä.

Artiklan 2 kappaleen mukaan osallistujajäsenyys on avoin kaikille niukkaresurssisille kehitysmaille ja siirtymätalousmaille, mukaan lukien pienet ja haavoittuvat taloudet, ja ensisijaisesti vähiten kehittyneille maille ja Genevessä pysyvästi edustamattomille maille. Osallistujajäseniä on heinäkuussa 2004 kolmekymmentäkuusi maata; Algeria, Benin, Bhutan, Bolivia, Burkina Faso, Burundi, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Etiopia, Gambia, Guinea, Guyana, Haiti, Honduras, Jemen, Jordania, Kambodzha, Kap Verde, Kongo, Kuuba, Madagaskar, Mauritania, Mauritius, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Nigeria, Paraguay, Sambia, Senegal, Sri Lanka, Sudan, Togo, Tshad, Tunisia ja Vanuatu. Suomen kahdeksasta pitkäaikaisesta yhteistyömaasta tällä hetkellä mukana ovat Mosambik, Etiopia, Sambia, Nicaragua ja Nepal. Kun perustamissopimus joulukuussa 2002 allekirjoitettiin, oli osallistujajäseniä kaksitoista, joten määrä on allekirjoitushetkestä kolminkertaistunut. Uusin osallistujajäsen on Tshad, joka tuli mukaan 28 päivänä huhtikuuta 2004.

Rahoittajajäsenyys on 3 kappaleen perusteella avoin muille maille ja tullialueille, jotka haluavat edistää osallistujajäsenten osallistumista monenkeskisen kauppajärjestelmän toimintaan rahoittamalla kauppayhteistyötä ja toimintakyvyn vahvistamista koskevia hankkeita sekä AITICin toimintaa. Rahoittajajäsenten rahoituksen muodosta määrätään erikseen sopimuksen 11 artiklassa.

Rahoittajajäseniä on heinäkuussa 2004 seitsemän maata: Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Ruotsi, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Sopimus on tullut sitovaksi Alankomaiden, Irlannin, Ruotsin, Sveitsin ja Tanskan osalta 30.4.2004. Suomi ja Iso-Britannia ovat allekirjoittaneet perustamissopimuksen, mutta heidän osaltaan sopimuksen voimaansaattaminen on vielä kesken. Tähän mennessä muut maat tai tullialueet eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan liittyä rahoittajajäseniksi.

6 artikla. AITICin rakenne. Artiklan mukaan AITIC toimii edustajien neuvoston, johtokunnan sekä toimitusjohtajan johtaman sihteeristön avulla.

7 artikla. Edustajien neuvosto. Artiklan 1 kappaleessa määrätään edustajien neuvoston koostuvan rahoittajajäsenten ja osallistujajäsenten edustajista. Neuvosto valitsee puheenjohtajansa ja muut toimihenkilönsä itse. Neuvosto kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa arvioimaan AITICin tuloksia ja antamaan tarvittaessa ohjeita järjestön tulevaa työtä varten toimitusjohtajan antaman raportin perusteella, valitsemaan johtokunnan, hyväksymään sääntöjä, vuosittaisen talousarvion ja AITICin rahoitusresurssien täydentämistä koskevia päätöksiä, hyväksymään vuosittaisen työohjelman sekä järjestön toimintaa koskevan vuosikertomuksen, nimittämään ulkopuolisen tilintarkastajan sekä suorittamaan muita järjestön tavoitteiden edistämisen kannalta merkityksellisiä tehtäviä, jotka sille on määrätty sopimuksen muissa määräyksissä. AITICin perustamista hallitusten väliseksi järjestöksi on valmisteluvaiheessa hoitanut valmistelukomitea (Preparatory Committee), joka koostuu rahoittaja- ja osallistujajäsenten edustajista vastaavasti kuin edustajien neuvosto. Myös Suomen edustaja on osallistunut valmistelukomitean kokouksiin.

Artiklan 2 kappaleen mukaan neuvosto hyväksyy työjärjestyksensä itse.

8 artikla. Johtokunta. Artiklan 1 kappaleessa selvitetään johtokunnan rakenne. Johtokunta koostuu kolmesta rahoittajajäsenten ja kolmesta osallistujajäsenten edustajasta sekä toimitusjohtajasta virkansa puolesta. Johtokunnassa toimivat henkilöt toimivat yksityishenkilöinä, ja heitä ehdotetaan tehtäväänsä WTO:hon tai kansainvälisiin kauppasuhteisiin ja kehitysasioihin liittyvän ammatillisen pätevyytensä perusteella. Johtokunta raportoi neuvostolle.

Artiklan 2 kappaleessa luetellaan johtokunnan tehtävät ja todetaan sen kokoontuvan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Johtokunta tekee päätökset, joilla varmistetaan AITICin tehokas toiminta perustamissopimuksen mukaisesti. Johtokunta tarkastelee säännöllisesti AITICin rahoitustilannetta ja valmistelee säännöllisesti AITICin vuosittaista talousarviota ja työohjelmaa neuvoston käsiteltäväksi. Johtokunta tekee neuvostolle ehdotuksia AITICin resurssien täydentämisestä 11 artiklan määräysten mukaisesti ja hyväksyy talousarvion ulkopuolisista lähteistä rahoitettavien erityishankkeiden sisällön ja rahoituksen. Johtokunta myös valvoo AITICin toimintaa koskevan vuosikertomuksen laadintaa ja nimittää toimitusjohtajan yhteistyössä jäsenten kanssa. Lisäksi johtokunta ehdottaa neuvoston käsiteltäväksi ohjeita johtokunnan menettelyistä, toimitusjohtajan, järjestön henkilöstön ja sen käyttämien konsulttien tehtävistä ja palvelussuhteen ehdoista sekä rahoitussäännöistä ja -menettelyistä.

9 artikla. Toimitusjohtaja ja sihteeristö. Artiklassa määritellään toimitusjohtajan tehtävät. Tällä hetkellä AITICin toimitusjohtajana toimii Esperanza Duràn, joka nimitettiin viisivuotiseen tehtäväänsä 2 päivänä syyskuuta 2003 avoimen valintaprosessin seurauksena. Mrs. Duràn toimi jo entuudestaan AITICin johtajana. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu AITICin päivittäisen toiminnan johtaminen, AITICin sihteeristön henkilöstön palvelukseen ottaminen, sen johtaminen ja sen palvelussuhteiden lakkauttaminen neuvoston hyväksymien henkilöstösääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtaja tekee sopimukset myös konsulttien kanssa ja valvoo näitä. Lisäksi toimitusjohtaja antaa AITICin vuosittaista työohjelmaa ja talousarviota sekä vuosikertomusta koskevat ehdotukset johtokunnan käsiteltäväksi ja neuvoston hyväksyttäväksi sekä avustaa johtokuntaa ja neuvostoa näiden tehtävien suorittamisessa. Toimitusjohtaja myös tekee johtokunnalle ja neuvostolle riippumattomasti tarkastetun selvityksen edellisen varainhoitokauden talousarvioon liittyvistä tuloista ja menoista sekä edustaa AITICia järjestön ulkoisissa suhteissa.

10 artikla. Päätöksenteko. Artiklassa selvitetään AITICin päätöksentekomenettely. Artiklan 1 kappaleen mukaan neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti. Neuvoston kokouksessa hyväksymistä varten käsitelty ehdotus katsotaan tulleen hyväksytyksi yksimielisesti, mikäli yksikään järjestön jäsenistä ei esitä muodollisia väitteitä sitä vastaan kokouksen aikana. Tämä pätee soveltuvin osin myös johtokunnan päätöksiin.

Artiklan 2 kappaleen perusteella neuvoston puheenjohtaja voi päättää antaa asian neuvoston äänestettäväksi, mikäli hän toteaa, ettei päätöstä voida tehdä yksimielisesti. Neuvosto tekee tällöin päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevista ja äänestävistä jäsenistä. Tätä menettelyä ei kuitenkaan sovelleta tämän artiklan 3 kappaleessa mainittuihin poikkeuksiin, joita ovat perustamissopimuksen muutokset, mukaan lukien maksuaikataulujen muutokset, vaan niihin sovelletaan sopimuksen 15 artiklan 1 ja 2 kappaleessa määrättyjä menettelyjä. Neuvoston kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni ja jäsenten yksinkertainen enemmistö muodostaa päätösvaltaisen jäsenluvun kyseisessä kokouksessa.

11 artikla. AITICin rahoitusrakenne. Artiklan 1 kappaleen mukaan AITICin säännöllinen vuosittainen talousarvio rahoitetaan rahoittajajäsenten maksuilla ja vapaaehtoisilla maksuilla. Maksujen suuruus ja maksuaikataulu määräytyvät sopimuksessa erikseen määritellyllä tavalla. Rahoittajajäsenten vähimmäismaksu on 2 000 000 Sveitsin frangia. Suomi on sitoutunut maksamaan 2 011 000 Sveitsin frangia, joka on 1 368 000 euroa. Maksu on 12 artiklan 2 kappaleen mukaan suoritettava viimeistään yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona sopimus on tullut sitovaksi Suomen osalta. Valmisteluvaiheen aikana rahoittajana on toiminut pääosin Sveitsin valtio.

Artiklan 2 kappaleessa todetaan, että neuvosto tarkastelee AITICin seuraavan viisivuotiskauden rahoitustarpeita neljäntenä vuotena järjestön perustamisen jälkeen sekä tämän jälkeen aina viiden vuoden välein 15 artiklan 4 kappaleessa esitetyn tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin kuitenkin huomioiden. Samalla neuvosto vahvistaa aikataulut, joiden mukaan rahoittajajäsenet suorittavat maksunsa. Artiklan perusteella Suomelle voi tulla uusia taloudellisia velvoitteita. Neljän vuoden kuluttua järjestön perustamisesta eli vuonna 2008 järjestön tavoitteita ja toimien tehokkuutta arvioidaan uudelleen. Suomen jatkaminen rahoittajana velvoittaa Suomen uusiin suorituksiin viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Artiklan 3 kappaleen mukaan erityishankkeet, jotka kuuluvat AITICin toimialaan 2 ja 3 artiklassa määritellyn mukaisesti, rahoitetaan vapaaehtoisilla maksuilla.

Artiklan 4 kappaleessa todetaan, että AITIC kannustaa rahoittaja- ja osallistujajäseniä sekä muita hallituksia ja hallitustenvälisiä järjestöjä sekä yksityisiä rahoittajia maksamaan vapaaehtoisia maksuja käteis- ja luontoissuorituksina rahoitussääntöihin kehitettävien määräysten mukaisesti.

12 artikla. Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Artiklan 1 kappaleen mukaan kukin AITICin osallistujajäsen on oikeutettu sen palveluihin perustamissopimuksen määräysten ja neuvoston hyväksymien ohjeiden mukaisesti.

Artiklan 2 kappaleessa määritellään rahoittajajäsenten velvollisuudet. Rahoittajajäsenten tulee viipymättä suorittaa maksunsa sopimuksen liitteenä olevan erillisen maksuaikataulun mukaisesti. Kunkin rahoittajajäsenen tulee maksaa aloitusmaksu viimeistään yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona sopimus on tullut sitovaksi sen osalta. Suomen osalta sopimus tulee sitovaksi 30 päivän kuluttua siitä ajankohdasta, jolloin Suomen hyväksymisasiakirja on talletettu sopimuksen tallettajana toimivan Sveitsin hallituksen huostaan tasavallan presidentin hyväksyttyä sopimuksen. Aloitusmaksu vastaa vähintään rahoittajajäsenelle sovittujen määräsuhteisten maksujen määrää kahdeltatoista kuukaudelta. Jokainen sopimukseen 17 artiklan mukaisesti liittyvä rahoittajajäsen maksaa aloitusmaksun liittymisasiakirjansa määräysten mukaisesti. Perustamissopimukseen liittyminen merkitsee Suomelle 1 368 000 euron suuruista maksuerää, joka koskee järjestön ensimmäistä viittä vuotta. Varat Suomen jäsenmaksun maksamiseen on myönnetty 20 päivänä marraskuuta 2002 tehdyllä päätöksellä, mutta rahoja ei ole vielä maksettu. Koko summa on tarkoitus maksaa yhtenä eränä vuonna 2004 sen jälkeen, kun perustamissopimus on tullut Suomen osalta voimaan. Tulevaisuuden maksuista ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta on mahdollista, että Suomi rahoittaa järjestöä myös tulevaisuudessa. Lisäksi mainitaan, että osallistujajäsenet voivat harkita vapaaehtoista maksua. Mahdollisiin vapaaehtoisiin lisämaksuihin ei ole varauduttu, eivätkä ne tällä hetkellä näytä todennäköisiltä.

Artiklan 3 kappaleessa selvitetään, että edellä 1 ja 2 kappaleessa esitettyjen rahoitusvelvollisuuksien lisäksi mikään muu sopimuksessa ei merkitse jäsenille rahoitusvelvollisuutta.

13 artikla. AITICin oikeudellinen asema. Artiklan 1 kappaleessa AITICilla todetaan olevan oikeushenkilöllisyys. Erityisesti sillä on kelpoisuus tehdä sopimuksia, hankkia ja vallita kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä panna vireille oikeudenkäyntejä.

Artiklan 2 kappaleessa AITICin todetaan sijaitsevan Genevessä, Sveitsissä.

Artiklan 3 kappaleessa selvitetään AITICin tekevän Sveitsin valaliiton kanssa päämajasopimuksen järjestön asemasta, erioikeuksista ja vapauksista. AITIC, sen toimitusjohtaja ja sen henkilöstö nauttivat Sveitsissä erioikeuksia ja vapauksia, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisille järjestöille.

14 artikla. Työskentelykielet. Artiklan mukaan AITICin työskentelykielet ovat englanti, ranska ja espanja.

15 artikla. Sopimuksen muuttaminen, irtisanominen ja lakkauttaminen. Artiklassa selvitetään sopimukseen tehtäviä muutoksia koskevat käytännöt. Artiklan 1 kappaleen mukaan muutosta johonkin sopimuksen määräykseen voi ehdottaa joko jäsen tai johtokunta. Tällöin ehdotus tehdään neuvostolle ja siitä ilmoitetaan viipymättä kaikille jäsenille. Neuvosto voi päättää antaa ehdotuksen jäsenten hyväksyttäväksi. Muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona tallettaja on saanut kaikkien jäsenten hyväksymisasiakirjat.

Artiklan 2 kappaleen mukaan joko jäsen tai johtokunta voi tehdä neuvostolle ehdotuksen maksuaikataulun muuttamisesta, jos AITICin rahoitustilanne sitä vaatii. Muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona neuvosto on hyväksynyt sen yksimielisellä päätöksellä.

Artiklan 3 kappaleessa selvitetään jäsenen eroamiseen järjestöstä liittyvät käytännöt. Jäsen voi milloin tahansa irtisanoa sopimuksen tekemällä asiasta kirjallisen ilmoituksen tallettajalle, joka antaa ilmoituksen tiedoksi AITICin toimitusjohtajalle ja jäsenille. Irtisanominen tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen. Rahoittajajäsenen irtisanoutuminen sopimuksesta ei kuitenkaan vaikuta sen velvollisuuteen maksaa sovitut maksunsa kyseiseltä viisivuotiskaudelta.

Edelleen 4 kappaleen mukaan järjestön neuvosto voi päättää sopimuksen voimassaolon lakkaamisesta. Kappaleessa tarkennetaan AITICin rahoitustarpeiden arviointia ja todetaan, että edellä 11 artiklan 2 kappaleessa esitetyn arvioinnin lisäksi neuvosto arvioi, miten järjestön tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja tarvitaanko sen palveluja edelleen. Mikäli neuvosto tämän jälkeen käyttää oikeuttaan lakkauttaa sopimus, jaetaan AITICin varat tuolloisten ja aiempien rahoittajajäsenten kesken suhteessa niiden AITICin talousarviota varten maksamien maksujen yhteismäärään. Ottaen huomioon 10 artiklan 1 ja 2 kappaleessa määrätyn päätöksentekomenettelyn tällainen lopettamispäätös voidaan ilmeisesti tehdä myös määräenemmistöllä.

16 artikla. Sitoutuminen noudattamaan sopimusta ja sopimuksen voimaantulo. Artiklassa selvitetään sopimukseen sitoutumiseen ja sen voimaantuloon liittyvät aikamääreet ja tavat. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus on avoinna allekirjoittamista varten joulukuun 9 päivästä 2002 lukien joulukuun 31 päivään 2003 saakka WTO:n jäsenille sekä WTO:hon liittyville valtioille tai erillisille tullialueille, jotka voivat ilmaista sitoutuvansa sopimuksen noudattamiseen allekirjoituksella tai allekirjoituksella, joka on ratifioitava tai hyväksyttävä. Lisäksi kappaleessa todetaan, että ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005.

Artiklan 2 kappaleessa todetaan, että sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona kolme osallistujajäsentä ja kolme rahoittajajäsentä ovat ilmaisseet sitoutuvansa sopimuksen noudattamiseen allekirjoituksella tai ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjat, sekä kun niiden maksujen kokonaismäärä, jotka sopimuksen noudattamiseen suostumuksensa ilmaisseet valtiot tai tullialueet ovat velvolliset maksamaan järjestön AITICin säännöllistä talousarviota varten sopimuksen 11 artiklan 1 kappaleen ja erillisen liitteen I mukaisesti, on kaksi kertaa suurempi kuin AITICin perustamisen jälkeisen aloitusvuoden talousarvion määrä.

Perustamissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2004, jolloin nämä molemmat ehdot täyttyivät, kun kolme osallistuja- ja kolme rahoittajajäsentä olivat ilmaisseet sitoutumisensa sopimuksen noudattamiseen, ja myös rahaehto täyttyi.

Artiklan 3 kappaleessa määrätään, että kunkin sellaisen sopimuksen allekirjoittajan osalta, joka tallettaa ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa sen ajankohdan jälkeen, jona sopimus on tullut voimaan 2 kappaleen mukaisesti ja ennen 1 kappaleessa määrättyä ajankohtaa, tulee sopimus voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona ratifiointi- tai hyväksymisasiakirja on talletettu. Koska sopimus on tullut jo voimaan, koskee tämä kohta Suomen jäsenyyden voimaantuloa. Sopimus tulee näin ollen Suomen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jolloin Suomen hyväksymisasiakirja on talletettu sopimuksen 19 artiklan mukaan tallettajana toimivan Sveitsin hallituksen huostaan. Tarkoitus on, että sopimus saatetaan Suomessa voimaan tasavallan presidentin asetuksella samaan aikaan kuin sopimus tulee kansainvälisesti voimaan Suomen osalta.

Artiklan 4 kappaleen mukaan edellä 1 kappaleessa esitettyjä määräaikoja voidaan pidentää neuvoston yksimielisellä päätöksellä.

17 artikla. Liittyminen. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimus on voimaantultuaan avoinna sellaisten WTO:n jäsenten ja WTO:hon liittyvien valtioiden tai erillisten tullialueiden liittymiselle, jotka eivät ole allekirjoittaneet sitä 16 artiklan 1 kappaleessa määrättynä määräaikana tai tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjojaan ennen samassa kappaleessa määrättyä ajankohtaa.

Artiklan 2 kappaleessa todetaan, että muu valtio tai erillinen tullialue voi liittyä sopimukseen ehdoilla, jotka se ja AITIC hyväksyvät keskenään.

Artiklan 3 kappaleessa määrätään, että liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan. Liittyminen tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona liittymisasiakirja on talletettu.

18 artikla. Varaumat. Artiklassa todetaan, ettei sopimuksen määräyksiin voi tehdä varaumia.

19 artikla. Liitteet. Artiklan mukaan sopimuksen liitteenä oleva aikataulu rahoittajajäsenten AITICin perustamisen jälkeiseksi aloitusmaksukaudeksi takaamista maksuista on sopimuksen erottamaton osa.

20 artikla. Tallettaja ja rekisteröinti. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuksen tallettaja on Sveitsin hallitus.

Artiklan 2 kappaleessa todetaan lisäksi, että sopimus rekisteröidään Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan määräysten mukaisesti. Perustamissopimus on saadun ilmoituksen mukaan jo rekisteröity YK:n pääsihteerin huostaan.

2.Lakiehdotuksen perustelut

Laki Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestön (AITIC) perustamisesta hallitustenväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräyksien voimaansaattamisesta

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jonka mukaan Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestön perustamisesta hallituksenväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan 2 §:n mukaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin perustamissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3.Voimaantulo

Sopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2004. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan sopimuksen 16 artiklan mukaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä ajankohdasta, jona ratifiointi- tai hyväksymisasiakirja on talletettu. Laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräyksien voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

4.Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Genevessä 9 päivänä joulukuuta 2002 Kansainvälisen kauppatiedon ja -yhteistyön järjestön perustamisesta hallitustenväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisena kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.