GP 130/2004

1.Nykytila

Euroopan unionin neuvosto antoi 3 päivänä kesäkuuta 2003 direktiivin 2003/49/EY eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä (korko- ja rojaltidirektiivi). Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan 30 päivänä joulukuuta 2004 annetulla lailla rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta (1282/2003) ja lailla kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta (1283/2003) .

Direktiivin perusteella yritysten väliset jäsenvaltiosta toiseen maksettavat korko- ja rojaltimaksut ovat verovapaita siinä jäsenvaltiossa, josta ne maksetaan. Yrityksellä tarkoitetaan direktiivin ja sen liitteenä olevan yritystyyppiluettelon mukaan Suomen osalta osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia ja vakuutusyhtiötä.

Kreikan ja Portugalin osalta direktiivin 6 artiklaan sisältyy korkoa ja rojaltia koskevia siirtymäsääntöjä ja Espanjan osalta vain rojaltia koskevia siirtymäsääntöjä.

1.Esityksen sisältö ja tavoitteet

Euroopan unionin neuvosto on 29 päivänä huhtikuuta 2004 antanut direktiivin korko-, ja rojaltidirektiivin muuttamisesta koskien tiettyjen jäsenvaltioiden mahdollisuutta soveltaa siirtymäkausia eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavan yhteisen verotusjärjestelmän osalta, direktiivi 2004/76/EY. Siinä myönnetään uusista jäsenvaltioista Latvialle ja Puolalle sama siirtymäaika samoin verokantaa koskevien rajoituksin kuin aikaisemmin oli myönnetty Kreikalle ja Portugalille. Latvia ja Puola saavat siis jättää 1 artiklan säännökset soveltamatta korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun soveltamisen alkamispäivään eli 1 päivään tammikuuta 2005 asti. Siitä ajankohdasta alkaa vuonna 2012 päättyvä kahdeksan vuoden siirtymäkausi, jonka neljän ensimmäisen vuoden ajalta ne saavat kantaa sekä korkoa että rojaltia 10 prosentin verokannalla ja neljän viimeisen vuoden ajalta 5 prosentin verokannalla. Mikäli verosopimuksessa olevat verokannat ovat näitä verokantoja alempia, sovelletaan niitä. Suomen ja Latvian välisessä verosopimuksessa (SopS 92/1993) koron, ja eräissä tapauksissa myös rojaltin, lähdevero on 10 prosenttia, joten Latviasta Suomeen tulevien tällaisten maksujen lähdevero alenee 5 prosenttiin vuoden 2009 alusta alkaen. Puolan osalta verokannan aleneminen vuonna 2009 koskee vain rojaltia, kun korko on verosopimuksen (SopS 26/1979 ja SopS 13/1995) mukaan aina vapaa lähdeverosta.

Liettuan siirtymäaika on sekä rojaltille että korolle kuusi vuotta. Verokanta saa silloin olla rojalteille koko ajalta enintään 10 prosenttia ja koroille neljältä ensimmäiseltä vuodelta 10 prosenttia ja kahdelta viimeiseltä 5 prosenttia. Suomen ja Liettuan välisessä verosopimuksessa (SopS 94/1993) koron lähdevero on 10 prosenttia, joten Liettuasta Suomeen tulevien korkojen lähdevero alenee 5 prosenttiin vuonna 2009. Rojaltin verokanta pysyy verosopimuksen mukaisena 10 prosenttina.

Tsekille myönnetty poikkeus on samanlainen kuin Espanjalle myönnetty, joten poikkeus koskee vain rojaltia ja siirtymäkausi on vain kuusi vuotta. Sekä direktiivin että Suomen ja Tsekin välisen verosopimuksen (SopS 80/1995) enimmäisverokannat rojaltille ovat 10 prosenttia, joten verokanta ei siirtymäaikana alene. Slovakialle on myönnetty samanlainen poikkeus kuin Tsekille, mutta vain kahdeksi vuodeksi. Myöskään tässä tapauksessa verokanta ei, kun otetaan huomioon Suomen ja Slovakian välisen verosopimuksen (SopS 28/2000) määräykset, alene.

Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 §:n 5 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaus tähän uuteen direktiiviin. Viittauksen perusteella Suomi tulee velvolliseksi myöntämään hyvityksen edellä mainituissa uusissa jäsenvaltioissa korosta ja royaltista kannetusta lähdeverosta.

2.Esityksen vaikutukset

Suomi joutuu hyvittämään Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Tsekissä korosta tai rojaltista perittyä lähdeveroa kauemmin kuin tilanteessa, jossa näitä poikkeuksia ei myönnettäisi.

Tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon lähdeveronalaista korkoa tai rojaltia näistä maista on kertynyt, ei ole, mutta niiden määrä voidaan arvioida vähäiseksi.

Ehdotuksella ei ole merkittäviä organisatorisia vaikutuksia.

3.Asian valmistelu

Asia on valmisteltu virkamiestyönä valtiovarainministeriössä.

4.Voimaantulo

Direktiivi on annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004. Direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan sen voimaantulopäivästä alkaen. Voimaantulopäivä on uusien jäsenvaltioiden liittymissopimuksen voimaantulopäivä eli 1 päivä toukokuuta 2004. Tämän vuoksi ehdotetaan, että laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu ja sitä sovellettaisiin toukokuun 1 päivästä 2004 alkaen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 §Ulkomaisen veron hyvitys