GP 61/1999

1.Nykytila

Metsäntutkimuslaitos, jäljempänä tutkimuslaitos, on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion laitos. Tutkimuslaitoksen tehtävänä on suorittaa metsätaloutta sekä metsävarojen ja metsien tarkoituksenmukaista käyttöä edistävää tutkimusta. Tehtäviensä toteuttamiseksi tutkimuslaitos harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa, kehittää toimialansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa sekä edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa ja tietotuotantoa, hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita sekä seuraa metsävarojen ja metsien terveydentilan kehitystä. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä tutkimuslaitokselle voidaan antaa myös muita tehtäviä ja toimeksiantoja.

Tutkimuslaitokselle kuuluvat metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain mukaiset viranomaistehtävät, metsien pinta-alaverotukseen liittyvien tietojen hankkiminen sekä maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä tehtäväksi annettu metsätaloudessa käytettävien torjunta-aineiden tarkastus. Tutkimuslaitos tuottaa Suomen metsien terveydentilaa koskevat kansainvälisten sopimusten mukaiset seurantatiedot.

Tutkimuslaitoksen ylin päättävä elin on johtokunta, johon kuuluu ylijohtaja ja enintään seitsemän muuta valtioneuvoston yleisistunnon nimittämää tutkimuslaitoksen toimialaa tuntevaa jäsentä, joista yksi edustaa tutkimuslaitoksen henkilökuntaa.

Johtokunnan tehtävänä on vahvistaa tutkimuslaitoksen tutkimus- ja palvelutoiminnan toimintaperiaatteet, asettaa tutkimus- ja muut toimintatavoitteet sekä valvoa niiden toteutumista. Johtokunnan tehtävänä on myös vahvistaa työjärjestys, päättää laitoksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuotuisesta toimintasuunnitelmasta sekä päättää toimivaltaansa kuuluvan viran perustamisesta, tehtäväpiirin muuttamisesta ja lakkauttamisesta.

Tutkimuslaitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Ylijohtaja vastaa siitä, että tutkimuslaitokselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Ylijohtaja ratkaisee muut kuin johtokunnalle kuuluvat asiat, jollei niitä ole työjärjestyksessä tai sen nojalla annettu muulle henkilölle.

Maa- ja metsätalousministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä solmitaan vuosittain tulossopimus, jossa tarkennetaan talousarviossa mainittuja tulostavoitteita sekä sovitaan vuosittaiset tulos- ja muut toimintatavoitteet. Luonnonsuojelualueiden osalta tulosohjaavana ministeriönä toimii ympäristöministeriö.

Tutkimuslaitoksen toiminta on järjestetty tulosalueisiin ja tulosyksikköihin perustuvaksi hankepohjaiseksi organisaatioksi. Nykyisiä tulosalueita ovat tutkimuksen, tutkimusmetsien, tukipalveluiden ja asiakasrahoitteisen toiminnan tulosalueet. Tulosyksiköitä ovat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset, Kolarin, Rovaniemen, Muhoksen, Joensuun, Parkanon, Kannuksen, Punkaharjun ja Suonenjoen tutkimusasemat sekä keskeisten tutkimusaiheiden ympärille kootut kahdeksan tutkimusohjelmaa.

Tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta kattaa kaikki metsäntutkimukseen kuuluvat tieteenalat. Suurimmat tutkimuskokonaisuudet muodostuvat metsäekosysteemiin ja metsien kasvatukseen liittyvistä tutkimushankkeista, joiden osuus käytössä olevasta tutkimusrahoituksesta on runsaat 40 prosenttia. Metsien inventointi tuottaa tärkeää tietoa metsätalouden käytännön toimijoille. Metsägenetiikkaan ja metsänjalostukseen liittyvät tutkimushankkeet muodostavat metsien terveydentilaa koskevien selvitysten ja tutkimusten jälkeen seuraavaksi suurimman tutkimusaihealueen. Edellisten lisäksi tutkimuslaitos tuottaa tietoa metsä- ja puuteknologiasta, metsämaasta, metsäteollisuudesta ja työllisyydestä sekä metsien monikäytöstä. Tutkimuslaitos tuottaa myös valtakunnalliset metsätilastot, tekee metsäpoliittisen päätöksenteon tueksi tarvittavia tutkimuksia ja selvityksiä sekä ylläpitää ja kehittää erilaisia tietojärjestelmiä.

Metsäntutkimuslaitos tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa. Sillä on yhteistyösopimukset muun muassa Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistojen, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen sekä eräiden ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt.

Vuonna 1998 tutkimuslaitoksen saama kokonaisrahoitus oli noin 260 miljoonaa markkaa. Valtion talousarvion maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta suoraan tutkimuslaitoksen momenteille myönnettyjen määrärahojen osuus oli 184 miljoonaa markkaa. Muiden ministeriöiden kautta tutkimuslaitos sai yli 75 miljoonaa markkaa, josta lähes 50 miljoonaa markkaa tuli työministeriön eri momenteilta. Bruttobudjetoitujen tulojen, lähinnä tutkimusmetsien puunmyynti- ja vuokratulojen kertymä, oli noin 19,5 miljoonaa markkaa. Nettobudjetoiduista noin 18 miljoonan markan tuloista liiketoiminnan tulot olivat runsaat 5 miljoonaa markkaa, EU:n osaksi rahoittamien ja muiden yhteisrahoitteisten hankkeiden tulot noin 8,5 miljoonaa markkaa loppuosan muodostuessa sekalaisista tuloista.

Tutkimuslaitoksella on hallinnassaan noin 150 000 hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Alueet koostuvat varsinaisista tutkimusmetsistä (noin 76 500 hehtaaria), kansallis- ja luonnonpuistoista ja muista luonnonsuojelualueista (noin 68 500 hehtaaria) ja ammatillisten oppilaitosten yhteydessä olevista opetusmetsistä (noin 5 000 hehtaaria).

Tutkimuslaitoksen hallinnassa olevat maa-alueet tekevät mahdolliseksi pitkäjänteisen ja monipuolisen koetoiminnan. Lisäksi tutkimuslaitoksella on yhteistyösopimukseen perustuvaa koetoimintaa Metsähallituksen ja muiden maanomistajien mailla. Luonnonsuojelualueita hoidetaan ympäristöministeriön hyväksymien ja tutkimuskäytön huomioon ottavien hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaan. Tutkimus- ja opetusmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan ja hyväksytään tutkimuslaitoksessa.

Vuonna 1998 tutkimuslaitoksessa tehtiin kaikkiaan 989 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 645.

2.Nykytilan arviointi

Riippumaton kansainvälinen arviointiryhmä evaluoi tutkimuslaitoksen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta vuonna 1998. Arviointiraportin mukaan metsäntutkimuslaitos on kansainvälisesti arvostettu metsäntutkimusorganisaatio. Tutkimuslaitoksen vahvuuksina arviointiryhmä piti muun muassa erittäin pätevää henkilökuntaa, hyvää infrastruktuuria ja koko maan kattavaa tutkimusasemaverkkoa, omia tutkimusmetsiä, pitkäjänteistä tutkimustyötä, hyvää mainetta kansainvälisessä metsäntutkimuksessa ja hyviä kansainvälisiä verkostoja, kansainvälisesti korkealaatuista tutkimusta, kykyä tukea ja antaa teknistä apua kotimaisissa ja kansainvälisissä asioissa sekä kykyä tuottaa elintärkeää tutkimustietoa metsäsektorille.

Tutkimuslaitoksen heikkouksina arviointiryhmä piti muun muassa kokonaisstrategian puutetta, puutteellista osallistumista kansalliseen innovaatiojärjestelmään, hidasta reagointia yhteiskunnan muutoksiin, riittämätöntä verkostoitumista etenkin rahoituksen alalla, suuria peruskustannuksia ja asiakasrahoitteisen toiminnan tehottomuutta.

Voimassa oleva laki metsäntutkimuslaitoksesta (653/1976) on vuodelta 1976, ja sitä on muutettu sen voimaantulon jälkeen kahdesti. Laki on teknisesti vanhentunut, ja siihen sisältyy muun muassa eräiden tutkimuslaitoksen hallinnassa olevien alueiden käytön ja hoidon osalta viittaus kumottuihin säännöksiin metsähallinnosta.

3.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Metsäntutkimuslaitoksen tulee palvella metsäsektorin tietotarpeita ja toimia osana kansallista innovaatiojärjestelmää, kuten Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 on linjattu. Erityistä painoa annetaan laitoksen yhteistyö- ja palvelukyvyn vahvistamiselle. Tutkimuslaitoksen tulee kyetä korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimustoimintaan, asiakaslähtöiseen ongelmakeskeiseen soveltavaan tutkimukseen ja aktiiviseen tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Tämä edellyttää laitoksen tehtävien aikaisempaa monipuolisempaa ja joustavampaa määrittelyä. Tavoitteena on myös lisätä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrää.

Metsäntutkimus säilyisi edelleen tutkimuslaitoksen päätehtävänä. Ehdotuksen mukaan tutkimuslaitoksen tehtävänä olisi edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Tehtävien hoidossa painotettaisiin erityisesti tutkimustulosten käytäntöönvientiä. Metsänjalostustoiminta ehdotetaan keskitettäväksi Metsäntutkimuslaitokseen. Tämän lisäksi tutkimuslaitokselle olisi tarkoituksenmukaista edelleen antaa myös muita sille soveltuvia koe-, seuranta- ja selvitystehtäviä. Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

Johtokunnan asemaa laitoksen johtavana toimielimenä on tarkoitus vahvistaa. Tavoitteena on varmistaa, että metsäsektorin ja koko yhteiskunnan tietotarpeet otetaan riittävässä määrin huomioon laitoksen toiminnassa. Johtokuntaa koskeva perussäännös otettaisiin lakiin. Johtokunnan asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin sen sijaan asetuksella.

Tutkimuslaitos käyttää hallinnassaan olevia valtion maa- ja vesialueita pitkäjänteiseen koetoimintaan, luonnonsuojelualueisiin liittyvään tutkimukseen ja opetuksellisiin tehtäviin. Tutkimuslaitoksen hallinnassa olevia alueita hoidettaisiin ja käytettäisiin tutkimustoiminnan tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon myös alueiden muut käyttömuodot.

Hallinnollisten ohjaussuhteiden selventämiseksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden osalta tutkimuslaitoksen toimintaa ohjaa ympäristöministeriö.

4.Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole valtion menoja lisääviä eikä valtion tuloja vähentäviä vaikutuksia. Esityksen merkittävimmät vaikutukset aiheutuisivat metsänjalostustoiminnan siirtymisestä tutkimuslaitokseen. Metsänjalostustoimintaan nykyisin käytettävä rahoitus on suunniteltu siirrettäväksi tutkimuslaitoksen toimintamenomomentille sellaisena kuin se on vuonna 1999 budjetoituna momentilla 30.31.25 (Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto). Jalostusmäärärahan suuruus on noin 15,4 miljoonaa markkaa. Momentille jäisi edelleen maa- ja metsätalousministeriön käyttöön siemenhuoltoon tarvittava määräraha.

Suunniteltu metsänjalostuksen kokoaminen tutkimuslaitokseen merkitsisi Metsänjalostussäätiön henkilöstön siirtymistä tutkimuslaitoksen palvelukseen. Metsänjalostussäätiöllä on palveluksessaan nykyisin noin 50 vakituista henkilöä sekä joitain määräaikaisessa työsuhteessa olevia henkilöitä. Metsänjalostustoiminta liitettäisiin kiinteästi tutkimuslaitoksen muuhun toimintaan ja järjestettäisiin laitoksen hankeorganisaatioon sopivaksi.

Tutkimuslaitoksen tehtäväksi annettaisiin tutkimuksen keinoin edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä, mikä olisi omiaan korostamaan näiden seikkojen huomioon ottamista kaikessa tutkimuslaitoksen tutkimustoiminnassa.

5.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä metsäntutkimuslaitoksen toiminnan arvioinnin suorittaneen kansainvälisen arviointiryhmän toimenpidesuositusten (Evaluation of the Finnish Forest Research Institute Metla, Report of the Evaluation Panel, MMM:n moniste 20.7.1998) ja niiden toteuttamista varten asetetun työryhmän ehdotusten pohjalta (työryhmämuistio MMM 1999:8). Esityksestä pyydettiin lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, opetusministeriöltä, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, metsäntutkimuslaitokselta, Metsähallitukselta, Helsingin yliopiston maata- lous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta, Joensuun yliopiston metsätieteelliseltä tiedekunnalta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä sekä metsäntutkimuslaitoksen henkilöstöjärjestöiltä.

6.Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Hallinnollinen asema. Pykälässä ehdotetaan määriteltäväksi Metsäntutkimuslaitoksen hallinnollinen asema. Metsäntutkimuslaitos säilyisi edelleen maa- ja metsätalousministeriön alaisena budjettirahoitteisena valtion laitoksena. Kuten nykyisinkin, luonnonsuojelualueiden osalta tutkimuslaitos olisi ympäristöministeriön ohjauksessa. Ohjaussuhteen selkiinnyttämiseksi lakiin otettaisiin asiaa koskeva nimenomainen säännös.

2 §. Tutkimuslaitoksen tehtävät . Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Metsäntutkimuslaitoksen tehtävistä. Tutkimuslaitoksen tulisi ehdotuksen mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Mainittujen kestävyyden vaatimusten nimenomainen säätäminen Metsäntutkimuslaitoksen tehtävien lähtökohdaksi olisi uusi voimassa olevaan lakiin verrattuna. Tehtävämäärittely olisi yhteensopiva muun muassa metsälaissa (1093/1996) säädettyjen metsän hoitoa ja käyttöä koskevien periaatteiden kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

3 §. Johtokunta . Pykälän mukaan tutkimuslaitoksen ylimpänä toimielimenä olisi edelleen johtokunta. Sitä koskeva perussäännös otettaisiin nykykäytännön mukaisesti lakiin. Tarkemmat säännökset johtokunnan asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä annettaisiin asetuksella.

4 §. Alueiden hoitoja käyttö . Pykälässä säädettäisiin Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevan valtion maa- ja vesiomaisuuden hoidosta ja käytöstä. Metsäntutkimuslaitos hoitaisi ja käyttäisi hallinnassaan olevia alueita nykyiseen tapaan tutkimustoiminnan tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon myös alueiden muut käyttömuodot. Tutkimustoiminta olisi alueiden ensisijainen käyttötarkoitus. Muita alueiden käyttömuotoja olisivat lähinnä opetus- ja virkistyskäyttö, metsätalous sekä luonnonsuojelu.

5 §. Sopimusten tekeminen . Pykälään sisältyisi tavanomainen valtion laitoksen sopimuksenteko-oikeutta koskeva säännös. Sopimusoikeus kattaisi muun muassa tutkimus- ja yhteistyösopimukset sekä sopimukset yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta.

6 § . Lahjoitusten vastaanottaminen . Tutkimuslaitoksella säilyisi edelleen oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten.

7 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän mukan tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta annettaisiin asetuksella.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen tehtävistä sekä johtokunnan asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä on tarkoitus antaa asetuksella. Luonnos Metsäntutkimuslaitoksesta annettavaksi asetukseksi on tämän esityksen liitteenä.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Kaavailtuun metsänjalostustoiminnan kokoamiseen Metsäntutkimuslaitokseen liittyy sen kaltaista ennakollista valmistelua, että ennen lain voimaantuloa tulisi voida ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Metsäntutkimuslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion laitos. Luonnonsuojelualueiden osalta tutkimuslaitosta ohjaa ympäristöministeriö.

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Metsäntutkimuslaitoksessa on johtokunta, jonka asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään asetuksella.

Metsäntutkimuslaitos hoitaa ja käyttää hallinnassaan olevia alueita tutkimustoiminnan tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon myös alueiden muut käyttömuodot.

Metsäntutkimuslaitoksella on oikeus tulo- ja menoarvion rajoissa tehdä sopimuksia tehtäviensä suorittamiseksi.

Metsäntutkimuslaitoksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .

Tällä lailla kumotaan metsäntutkimuslaitoksesta 29 päivänä heinäkuuta 1976 annettu laki (653/1976) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta toimii tämän lain mukaisena johtokuntana, kunnes uusi johtokunta on nimitetty.