Hallituksen esitys Eduskunnalle Intian kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä
- Administrative sector
- Valtiovarainministeriö
- Date of Issue
- Text of the proposal
- Finnish
- State of processing
- Käsitelty
- Handling information
- Eduskunta.fi 189/1997
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Intian kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi vuonna 1983 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan.
Pöytäkirjalla muutetaan niitä sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sopimuksen piiriin kuuluvia veroja, yleisiä määritelmiä, osingon, koron ja rojaltin ja teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen verottamista, kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmää, sekä määräyksiä, joiden mukaan intialaisen yhtiön suomalaiselle yhtiölle maksama osinko vapautetaan eräissä tapauksissa verotuksesta Suomessa.
Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila
Suomen ja Intian välillä tehtiin 10 päivänä kesäkuuta 1983 sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 59/1984). Sopimusta on sovellettu lähdeveron osalta vuoden 1985 alusta ja muiden tuloverojen ja varallisuusveron osalta ensimmäisen kerran vuodelta 1985 toimitetussa verotuksessa.
Suomessa nykyisin käytössä olevassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä aikaisempien säännösten mukaista niin sanottua ketjuverotuskieltoa ei enää ole. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on lisäksi molempien maiden verolainsäädäntöä muiltakin osin olennaisesti uudistettu. Näistä syistä sopimuksen muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi.
2.Asian valmistelu
Sopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut käytiin New Delhissä marraskuussa 1995, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englannin kielellä laadittu luonnos muutospöytäkirjaksi. Pöytäkirja allekirjoitettiin New Delhissä 9 päivänä huhtikuuta 1997.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Pöytäkirjan sisältö
I Artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen piiriin kuuluvien Suomen ja Intian verojen luettelot kirjoitettu uudelleen. Suomen verojen luettelosta on poistettu merimiesvero, koska sitä ei vuoden 1985 päättymisen jälkeen ole enää ollut Suomen verojärjestelmässä. Luetteloon on lisätty korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) mukaan pidätettävä lopullinen vero. Lisäksi luettelossa ollut maininta valtion tuloverosta on korvattu maininnoilla valtion tuloveroista ja yhteisöjen tuloverosta.
II Artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen yleisiä määitelmiä koskevan 3 artiklan 1 kappaleen f kohta kirjoitettu uudelleen ja lisätty kappaleeseen uusi g ja h kohta, joissa määritellään sanonnat "toimivaltainen viranomainen", "verovuosi" ja "vero".
III artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen osinkoja koskevan 11 artiklan 1, 2 ja 3 kappale kirjoitettu uudelleen. Nykyinen 1 ja 2 kappale on yhdistetty uudeksi 1 kappaleeksi ja 2 kappaleen loppuosa on lisätty uudeksi 3 kappaleeksi sekä nykyinen 3 kappale poistettu tarpeettomana. Uuden 1 kappaleen mukaan osingosta voidaan edelleen verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu. Osingosta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Tällöin vero lähdevaltiossa on rajoitettu 15 prosenttiin osingon kokonaismäärästä. Artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan tällä hetkellä vain Intiasta Suomeen maksettaviin osinkoihin. Artiklan uuden 2 kappaleen mukaan tätä kappaletta nimittäin sovelletaan niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä Suomen lainsäädännön mukaan on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta. Tällöin vapautetaan Suomessa asuvan yhtiön Intiassa asuvalle henkilölle maksama osinko Suomessa osingosta määrättävästä verosta. Määräykset ovat Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.
IV artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen korkoja koskevan 12 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kappale kirjoitettu uudelleen ja lisätty artiklaan uusi 5 kappale sekä nykyinen 5 ja 6 kappale numeroitu uudelleen 6 ja 7 kappaleeksi. Uuden 1 kappaleen mukaan korosta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu, kun siitä nykyisen 1 kappaleen mukaan voidaan verottaa vain siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Nykyisen 1 kappaleen mukaan vero lähdevaltiossa saa olla enintään 15 prosenttia koron kokonaismäärästä. Uuden 2 kappaleen mukaan lähdevaltion verottamisoikeus on rajoitettu, OECD:n mallisopimuksen mukaisesti, 10 prosenttiin koron kokonaismäärästä, jollei se ole siellä verosta vapaa 3 kappaleen nojalla. Viimeksi mainitun kappaleen mukaan korosta ei veroteta lähdevaltiossa, jos koron maksamisen perusteena oleva laina on sellainen kuin tässä kappaleessa tarkoitetaan tahi koron saajana on tässä kappaleessa tarkoitettu raha- tai luottolaitos. Nykyinen 3 ja 4 kappale on muutettu uudeksi 4 ja 5 kappaleeksi muuttamatta niiden asiasisältöä.
V artikla . Tällä artiklalla on sopimuksen rojalteja ja teknisestä palveluksesta suoritettavaa korvausta koskevan 13 artiklan 2, 3 ja 4 kappale kirjoitettu uudelleen ja lisätty artiklaan uusi 5 kappale sekä nykyinen 5, 6 ja 7 kappale numeroitu uudelleen 6, 7 ja 8 kappaleeksi. Uuden 2 kappaleen mukaan rojaltista ja teknisestä palvelusta suoritettavasta korvauksesta voidaan edelleen verottaa myös siinä sopimusvaltiossa josta se kertyy (lähdevaltio). Nykyisen 2 kappaleen mukaan tämä lähdevaltion verottamisoikeus on rajoitettu 30 prosenttiin rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä. Uuden 2 kappaleen mukaan, kun kysymyksessä on 3 kappaleen a kohdassa tai 4 kappaleen a tai c kohdassa tarkoitetusta ns. tekijänoikeus- tai teollisrojaltista tai siihen liittyvästä teknisestä palvelusta suoritettavasta korvauksesta on lähdevaltion verottamisoikeus rajoitettu 15 prosenttiin rojaltin tai teknisestä palveluksesta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä, jos maksaja on lähdevaltion hallitus tai sen valtiollinen osa ja muissa tapauksissa 20 prosenttiin. Näitä kahta verokantaa sovelletaan vuosina 1997―2001. Seuraavien vuosien aikana tällaisiin rojalteihin ja teknisestä palvelusta suoritettavaan korvaukseen sovelletaan vain yhtä 15 prosentin verokantaa. Milloin kysymyksessä on 3 kappaleen b kohdassa tai 4 kappaleen b kohdassa tarkoitetusta käyttöoikeusrojaltista tai siihen liittyvästä teknisestä palvelusta suoritettavasta korvauksesta on lähdevaltion verottamisoikeus rajoitettu 10 prosenttiin rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä. Uuteen 5 kappaleeseen on otettu teknisestä palveluksesta suoritettavan korvauksen määritelmää tarkentavia määräyksiä.
VI artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen b ja 2 kappaleen a kohta kirjoitettu uudelleen.
Artiklan nykyisen 1 kappaleen b kohdan mukaan osinko, jonka Intiassa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta siinä laajuudessa kuin osinko olisi ollut vapaa verosta Suomen verolainsäädännön mukaan, jos molemmat yhtiöt olisivat asuneet Suomessa. Viittaus Suomen verolainsäädäntöön on viimeksi ennen yhtiöveron hyvitysjärjestelmän käyttöönottoa tarkoittanut erityisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa (825/1983) sekä 2 ja 3 momenttia (821/1978) . Näiden lainkohtien mukaan kotimaisen osakeyhtiön toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä saamat osingot ovat yhtiöiden jakamien voittojen niin sanotun ketjuverotuksen estämiseksi olleet eräin poikkeuksin verovapaita. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä ei tällaista verovapautta ole, vaan osakeyhtiön saamat osingot ovat yhtiön veronalaista tuloa. Kotimaisen yhtiön toiselta kotimaiselta yhtiöltä saama osinko oikeuttaa kuitenkin yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/1988) mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen, jolla edellä tarkoitettu ketjuverotus poistetaan. Ulkomailta saatu osinko ei oikeuta Suomen verolainsäädännön mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen. Sen välttämiseksi, että suomalaisen osakeyhtiön olisi aina maksettava veroa jo kertaalleen verotetusta ulkomailta maksetusta osingosta siinäkin tapauksessa, että Suomen ja vieraan valtion välillä on voimassa verosopimus, mutta se on tehty ennen vuonna 1990 toteutettua yhtiöiden ja niiden osakkeenomistajien verotuksen uudelleenjärjestelyä, on nykyisin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentin (1105/1994) mukaan voimassa, että suomalaisen yhteisön ulkomaiselta yhteisöltä saama osinko ei kuitenkaan ole veronalaista tuloa, jos osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja Suomen välillä on voimassa verosopimus, joka on ollut voimassa myös 1 päivänä tammikuuta 1995, ja jos eräät muutkin laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Tässä lainkohdassa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti on verosta vapauttamisen edellytykseksi Intian kanssa sovittu, että osinkoa saava yhtiö hallitsee tietyn suuruisen osuuden osinkoa jakavan yhtiön äänivallasta. Uudella 1 kappaleen b kohdan määräyksellä on Intiassa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksama osinko vapautettu Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä.
Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräykset merkitsevät, että Suomen verosta eräissä tapauksissa vähennetään Intian vero, jota ei tosiasiallisesti ole maksettu mutta joka olisi ollut maksettava, jollei Intian lainsäädännössä olisi myönnetty erityistä veronhuojennusta tai veronalennusta maan taloudellisen kehityksen edistämiseksi (niin sanottu tax sparing credit). Vastaavia määräyksiä on muissakin Suomen ja kehitysmaiden välillä tehdyissä verosopimuksissa.
VII artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.
2.Voimaantulo
Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä lainsäädännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Suomessa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen ja varallisuusveron osalta veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta sekä Intiassa veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.
3.Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Pöytäkirjan useat määräykset, erityisesti osinkojen verotusta koskevien sopimusmääräysten muutokset, poikkeavat voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Tämän vuoksi pöytäkirja vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.
Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,
että Eduskunta hyväksyisi ne Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välillä tulo- varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta New Delhissä 9 päivänä huhtikuuta 1997 allekirjoitetun pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa- malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
New Delhissä 9 päivänä huhtikuuta 1997 allekirjoitetun Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 59/1984) muuttamista koskevan pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3 §
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Jouko Skinnari
PÖYTÄKIRJA
Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta
Suomen tasavallan hallitus ja Intian tasavallan hallitus;
jotka haluavat tehdä sopimuspuolten välillä Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1983 allekirjoitettua tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta muuttavan pöytäkirjan;
ovat sopineet seuraavasta:
I artikla
Sopimuksen 2 artiklan 1 kappale poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kappale:
"1. Verot, joihin tätä sopimusta sovelletaan, ovat:
a) Suomessa:
1) valtion tuloverot;
2) yhteisöjen tulovero;
3) kunnallisvero;
4) kirkollisvero;
5) korkotulon lähdevero;
6) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero; ja
7) valtion varallisuusvero;
(jäljempänä "Suomen vero");
b) Intiassa:
1) tulovero, siihen luettuna lisämaksu; ja
2) varallisuusvero;
(jäljempänä "Intian vero")."
II artikla
Sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen f) kohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta, sekä seuraava uusi g) ja h) kohta lisätään f) kohdan jälkeen:
"f) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa:
1) Suomessa valtiovarainministeriötä, sen valtuuttamaa edustajaa tai sitä viranomaista, jonka valtiovarainministeriö määrää toimivaltaiseksi viranomaiseksi;
2) Intiassa valtiovarainministeriön keskushallitusta (vero-osasto) tai sen valtuuttamaa edustajaa;
g) "verovuosi" tarkoittaa:
1) Suomessa "verovuotta" siten kuin se määritellään Suomen tuloverolainsäädännössä;
2) Intiassa "edellisvuotta" siten kuin se määritellään vuoden 1961 tuloverolain 3 pykälässä;
h) "vero" tarkoittaa Suomen veroa tai Intian veroa sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää; ei kuitenkaan määrää, joka maksetaan sopimuksessa tarkoitettuja veroja koskevan suorituksen puutteellisuuden tai laiminlyönnin johdosta tai joka on näihin veroihin liittyvä sakkomaksu tai korko."
III artikla
Sopimuksen 11 artiklan 1, 2 ja 3 kappale poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kappaleet:
"1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. Osingosta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi kuin 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä.
2. Niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta, sovelletaan Suomessa kuitenkin seuraavia tämän kappaleen määräyksiä 1 kappaleen määräysten asemesta:
Osinko, jonka Suomessa asuva yhtiö maksaa Intiassa asuvalle henkilölle, vapautetaan osingosta suoritettavasta Suomen verosta.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräykset eivät vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan."
IV artikla
Sopimuksen 12 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kappale poistetaan ja niiden tulevat seuraavat kappaleet, sekä nykyinen 5 ja 6 kappale numeroidaan uudelleen 6 ja 7 kappaleeksi:
"1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.
2. Korosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia koron kokonaismäärästä.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten estämättä
a) korko, joka kertyy Intiasta, vapautetaan Intian verosta, jos korko maksetaan
1) Suomen Pankille; ja
2) Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINNFUND) tai muulle samanluonteiselle laitokselle, josta sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saattavat keskenään sopia;
b) korko, joka kertyy Suomesta, vapautetaan Suomen verosta, jos korko maksetaan
1) Intian keskuspankille (Reserve Bank of India);
2) Kansalliselle rakennuspankille (National Housing Bank);
3) Intian pienteollisuuden kehityspankille (SIDBI); ja
4) EXIM-pankille;
c) korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta a) tai b) kohdassa mainitun tai tarkoitetun yhteenliittymän takaamalle lainalle ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, vapautetaan verosta ensiksi mainitussa valtiossa.
4. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan kaikenlaatuisista saamisista, riippumatta siitä, onko ne turvattu kiinteistökiinnityksellä vai ei, ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta vai ei. Sanonnalla tarkoitetaan erityisesti tuloa, joka saadaan valtion antamista arvopapereista, ja tuloa, joka saadaan obligaatioista tai debentuureista, siihen luettuina tällaisiin arvopapereihin, obligaatioihin tai debentuureihin liittyvät agiomäärät ja voitot. Maksun viivästymisen johdosta suoritettavia sakkomaksuja ei tätä artiklaa sovellettaessa pidetä korkona.
5. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva koron saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta tai harjoittaa tässä toisessa valtiossa itsenäistä ammattitoimintaa siellä olevasta kiinteästä paikasta, ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 7 artiklan tai 15 artiklan määräyksiä."
V artikla
Sopimuksen 13 artiklan 2, 3 ja 4 kappale poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kappaleet, sekä nykyinen 5, 6 ja 7 kappale numeroidaan uudelleen 6, 7 ja 8 kappaleeksi:
"2. Rojaltista ja teknisestä palvelusta suoritettavasta korvauksesta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta vero ei saa olla suurempi kuin
a) milloin kysymyksessä on 3 kappaleen a) kohdassa tarkoitettu rojalti tai 4 kappaleen a) tai c) kohdassa tarkoitettu teknisestä palvelusta suoritettava korvaus
1) vuosien 1997 ja 2001 välisenä aikana:
aa) 15 prosenttia sellaisen rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä, jos rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen maksaja on ensiksi mainitun sopimusvaltion hallitus tai sen valtiollinen osa, ja
bb) 20 prosenttia sellaisen rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä muissa tapauksissa; ja
2) seuraavien vuosien aikana 15 prosenttia sellaisen rojaltin tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä; ja
b) milloin kysymyksessä on 3 kappaleen b) kohdassa tarkoitettu rojalti tai 4 kappaleen b) kohdassa tarkoitettu teknisestä palvelusta suoritettava korvaus, 10 prosenttia sellaisen rojaltin tai tai teknisestä palvelusta suoritettavan korvauksen kokonaismäärästä.
3. Tätä artiklaa sovellettaessa sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan:
a) kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen, siihen luettuina elokuvafilmi sekä televisio- tai radiolähetyksessä käytettävä filmi, nauha tai muu toisintamisväline, tekijänoikeuden sekä patentin, tavaramerkin, mallin tai muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistusmenetelmän käyttämisestä tai käyttöoikeudesta tahi kokemusperäisestä teollis-, kaupallis- tai tieteellisluonteisesta tiedosta; ja
b) kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena teollisen, kaupallisen tai tieteellisen välineistön käyttämisestä tai käyttöoikeudesta, lukuun ottamatta tuloa, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa laivojen tai lentokoneiden käyttämisestä kansainväliseen liikenteeseen.
4. Tämän artiklan 2 kappaletta sovellettaessa sanonnalla "teknisestä palveluksesta suoritettava korvaus" tarkoitetaan, jollei 5 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kaikkia suorituksia, jotka maksetaan korvauksena teknisestä tai konsulttipalvelusta (siihen luettuna teknisen tai muun henkilöstön palvelujen saatavana pitäminen), milloin palvelu:
a) on avustavaa ja tukevaa sellaisen oikeuden, omaisuuden tai tiedon käyttöön nähden, josta 3 kappaleen a) kohdassa tarkoitettu korvaus saadaan; tai
b) on avustavaa ja tukevaa sellaisen omaisuuden käyttöön nähden, josta 3 kappaleen b) kohdassa tarkoitettu korvaus saadaan; tai
c) tarjoaa teknistä tietämystä, kokemusta, taitoa, tietotaitoa (know-how) tai valmistusmenetelmiä tai joka koostuu teknisen piirustuksen tai teknisen muotin kehittämisestä tai siirrosta.
5. Tämän artiklan 4 kappaleessa oleva teknisestä palveluksesta suoritettavan korvauksen määritelmä ei käsitä määriä, jotka maksetaan:
a) palveluksesta, joka on avustavaa ja tukevaa muun kuin 3 kappaleen a) kohdassa tarkoitetun omaisuuden myyntiin nähden sekä liittyy välttämättömästi ja olennaisesti tähän myyntiin;
b) palveluksesta, joka on avustavaa ja tukevaa laivojen, ilma-alusten, konttien tai muun kansainvälisessä liikenteessä olevien laivojen tai ilma-alusten käytön yhteydessä käytettävän laitteiston vuokraukseen nähden;
c) opetustehtävistä opetuslaitoksissa tai, jotka tällainen laitos maksaa;
d) luonnollisen henkilön, joka suorituksen maksaa, yksityiseen käyttöön suoritetusta palveluksesta; tai
e) suorituksen maksavan henkilön työntekijälle tai 15 artiklassa tarkoitetun vapaan ammatin harjoittajana toimivalle luonnolliselle henkilölle tai henkilöyhtymälle."
VI artikla
1. Sopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen b) kohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta:
"b) Osinko, jonka Intiassa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä."
2. Artiklan 2 kappaleen a) kohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta:
"a) vuoden 1961 tuloverolain 10(4), 10(4A), 10(5B), 10(15)(iv) ja 80―A pykälän mukaan, sikäli kuin ne ovat voimassa tai niitä on muutettu vain vähäisessä määrin ilman että niiden yleiseen luonteeseen on vaikutettu; tai"
VII artikla
1. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään tämän pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.
2. Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona myöhempi 1 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksista on tehty, ja sen määräyksiä sovelletaan:
a) Suomessa:
1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä ja sen jälkeen;
2) muiden tulosta suoritettavien verojen ja varallisuudesta suoritettavien verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta;
b) Intiassa veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty New Delhissä 9 päivänä huhtikuuta 1997 kahtena suomen-, hindin- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, paitsi tulkintaerimielisyyden sattuessa, jolloin englanninkielinen teksti ratkaisee.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta:
Ole Norrback
Intian tasavallan hallituksen puolesta:
I.K. Gujral