GP 234/1996

1.Nykytila ja sopimuksen merkitys

2.Esityksen vaikutukset

3.Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä virkatyönä. Sopimuksesta on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikenneministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä sekä Suomen Pankilta, kilpailuvirastolta ja tullihallitukselta.

1.1.Sopimuksen sisältö

1 artiklan 1 kohdassa perustetaan EU:n ja Slovenian välille assosiointi ja sen 2 kohdassa luetellaan assosioinnin tavoitteet.

2―3 artikla (I osasto) sisältää sopimuksen yleiset periaatteet. Sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että Helsingin ja Pariisin päätösasiakirjoissa vahvistetut periaatteet ovat olennainen osa sopimusta. 3 artiklassa todetaan assosiointiin kuuluvan enintään kuuden vuoden siirtymäkausi, joka koostuu neljän ja kahden vuoden peräkkäisistä vaiheista. Artiklassa todetaan edelleen assosiointineuvoston tarkastelevan säännöllisesti sopimuksen soveltamista ja taloudellisten uudistusten toteuttamista.

4―7 artikla (II osasto) koskee poliittista vuoropuhelua. Sopimuksessa todetaan tarve kehittää ja vahvistaa sitä sekä pyrkimys näkökantojen lähentämiseen kansainvälisissä kysymyksissä ja yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla. Ministeritasolla poliittista vuoropuhelua käydään assosiointineuvostoissa.

8 artikla (III osasto) sisältää vapaakauppa-alueen perustamista koskevan määräyksen. Vapaakauppa yhteisön kanssa alkaa asteittain enintäin kuuden vuoden siirtymäkauden aikana, joka alkaa sopimuksen tultua voimaan. Perustulli, jonka perusteella peräkkäiset alennukset on toteutettava, muodostuu jokaisen tuotteen osalta sopimuksen allekirjoittamista edeltävänä päivänä tosiasiallisesti sovellettavasta tullista. Artiklassa todetaan edelleen että GATTin Uruguayn kierroksen vuoksi tehdyillä tariffisopimuksista aiheutuvilla alennuksilla korvataan perustullit siitä päivästä, josta alkaen alennuksia sovelletaan.

9―18 (III osasto) artiklassa todetaan asiallisesti se, että Slovenian teollisuustuotteilla on tulliton ja kiintiötön markkinoillepääsy EU:n jäsenvaltioihin eräitä arkoja tuotteita lukuunottamatta, joilla on siirtymäaikaa 1 päivään tammikuuta 2000 asti. Yhteisö saa vastaavasti eräitä arkoja tuotteita lukuunottamatta tullittoman ja kiintiöttömän markkinoillepääsyn Sloveniaan. Slovenialla on näille teollisuustuotteille 1 päivään tammikuuta 2001 asti jatkuva hidastusaikataulu.

16 artikla sisältää tekstiilien osalta sovellettavat erikoisjärjestelyt, joita koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät pöytäkirjaan nro 1.

19―22 (III osasto) artiklassa todetaan maataloutta koskevat järjestelyt. Käytännössä ratkaisu (Liite VI) on perustuotteiden osalta kolmiosainen ja perustuu suosituimmuusetujen konsolidointiin lisättynä niillä tuotteilla, joiden osalta ei yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaan sovelleta tuontimaksuja vaan ainoastaan tulleja. Muun muassa naudan- ja siipikarjanlihalle, muille lihavalmisteille, hedelmille ja vihanneksille sekä mehuille yhteisö antaa kiintiöt, joiden rajoissa sovelletaan alennettuja tulleja/tuontimaksuja. Eräille perusmaataloustuotteille on erilliset tariffikiintiöt 50 prosentin tullin/tuontimaksun alennuksella (Liite VII). Jalostettujen tuotteiden kauppaan (pöytäkirja nro 3) sovelletaan niinikään eräitä tariffimyönnytyksiä. 22 artiklassa todetaan, että maataloustuotteiden kauppaan sovelletaan erillistä suojalauseketta, joka mahdollistaa yksipuoliset suojatoimet tarvittaessa.

23―24 artikla (III osasto) sisältää kalastusta koskevia määräyksiä. Ne sisältävät myös tariffikiintiöitä tietyille kaloille.

25―37 artikla (III osasto) sisältää osapuolten välistä kauppaa koskevat yhteiset määräykset. 26 artiklassa todetaan, että uusia tuonti- tai vientitulleja tai määrällisiä rajoituksia ei saateta voimaan. Sopimuspuolten tuotteiden verotuksellisesta samanarvoisuudesta on määräyksiä 27 artiklassa. 28 artiklassa todetaan, ettei sopimus estä tulliliittojen perustamista. 29 artiklassa on määräyksiä poikkeuksellisista toimenpiteistä. 30 artiklassa säädetään polkumyynnistä. 31 artiklassa on määräyksiä tuonnin häiriöistä. 32 artikla sisältää riittämätöntä tarjontaa koskevan lausekkeen.

33 artikla koskee valtion monopoleja, jotka on mukautettava niin, ettei neljännen vuoden loppuun mennessä sopimuksen voimaantulosta esiinny syrjintää EU:n jäsenvaltioiden ja Slovenian välillä. 34 artiklassa määrätään suojatoimista. 35 artiklassa on määräys alkuperäsäännöistä. 36 artiklassa on lueteltu kauppaa koskevia poikkeuksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden takia.

Sopimuksen IV osasto (38―61 artikla) sisältää työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjontaa koskevat määräykset.

38 artiklan mukaan jonkin jäsenvaltion alueella laillisesti työskenteleviä Slovenian kansalaisia ei saa kansalaisuutensa perusteella syrjiä jäsenvaltion kansalaisiin nähden työehdoissa, palkkauksessa tai irtisanomisessa. Myös laillisesti työskentelevän työntekijän aviopuolisolla ja lapsilla on pääsy jäsenvaltion työmarkkinoille em. työntekijän työluvan voimassaolon ajan. Poikkeuksen muodostavat kausityöntekijät ja 41 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten sopimusten perusteella saapuneet työntekijät. Tämä ei kuitenkaan estä jäsenvaltiota soveltamasta 41 artiklan mukaiseen kahdenväliseen sopimukseen mahdollisesti sisältyvää, työntekijän perheenjäsenelle edullisempaa määräystä.

38 artiklan 2 kohdan mukaan Slovenian on taattava vastaavat oikeudet siellä laillisesti työtä tekeville unionin jäsenvaltioiden kansalaisille sekä heidän Sloveniassa laillisesti oleskeleville puolisolleen ja lapsilleen, jollei sovellettavista säännöksistä muuta johdu. 57 artiklan mukaan sopimuksen määräyksillä ei ole tarkoitus vapauttaa työvoiman liikkuvuutta, vaan kukin yksittäinen jäsenvaltio voi säädellä assosiaatiomaan kansalaisten maahantuloa oleskelu- ja työluvilla kansallisten säännöstensä mukaisesti. Suomessa tehtävään työhön sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä. Lisäksi työluvan myöntämisen eräs edellytys on, että ulkomaalaisen palkka- ja työehdot ovat voimassa olevien työehtosopimusten mukaiset.

Ulkomaalaisten maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (378/91) . Työlupaa koskevien säännösten soveltamisesta säädetään ulkomaalaisasetuksessa (142/94) sekä työministeriön asetuksen nojalla antamassa määräyksessä (M 1/94 TM). Sellaisten työntekijöiden, joille myönnetty oleskelu- ja työlupa on tarkoitettu jatkuvaan maassaoloon (niin kutsuttu A-status), perheenjäsenille työluvat myönnetään työvoimapoliittista harkintaa soveltamatta. Pysyvä oleskelulupa myönnetään kahden vuoden maassaolon jälkeen. Pysyvän oleskeluluvan saanut henkilö ja hänen perheenjäsenensä voivat tehdä työtä ilman työlupaa. Määräaikaisen oleskelu- ja työluvan saaneiden työntekijöiden perheenjäsenien osalta sovelletaan työvoimapoliittista harkintaa.

39 artikla sisältää määräyksiä sosiaaliturvan koordinoinnista. Niiden mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa työskentelevien slovenialaisten työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä siellä täyttämät vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet lasketaan yhteen muun muassa eläkkeitä varten. Artiklan toisen alakohdan mukaan siinä määritellyt eläkkeet voidaan vapaasti siirtää käyttäen maksavan jäsenvaltion valuuttakurssia. Kolmanneksi slovenialaiset työntekijät saavat perheavustukset jäsenmaan alueella olevia perheenjäseniään varten. Slovenia myöntää puolestaan alueellaan oleville jäsenmaiden kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen kausien yhteenlaskemisen ja perheavustukset.

40 artiklan mukaan edellisessä artiklassa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi assosiointineuvosto antaa päätöksellään asianmukaiset määräykset sekä hallinnolliset säännöt. Assosiointineuvoston antamat määräykset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa 41 artiklan mukaan jäsenvaltioiden ja Slovenian välisistä kahdenvälisistä sopimuksista aiheutuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jos niissä annetaan Slovenian ja jäsenvaltioiden kansalaisille edullisempi kohtelu 39 ja 40 artiklan mukaisesti.

Edellä mainituilla sopimusmääräyksillä ei ole välitöntä vaikutusta nykyiseen tilanteeseen yhteensovitettaessa Suomen ja Slovenian sosiaaliturvalainsäädäntöä. 39 artiklaan on kirjattu tavoite, jonka toteuttaminen tapahtuu aikanaan assosiointineuvoston päätöksellä.

42 artiklassa todetaan, että slovenialaisen työntekijöiden työnsaantimahdollisuudet, jotka jäsenvaltiot antavat heille kahdenvälisten sopimusten nojalla, olisi säilytettävä tai niitä olisi mahdollisuuksien mukaan parannettava. Assosiointineuvosto tarkastelee muiden parannusten myöntämistä.

43 artiklan mukaan assosiointineuvosto tarkastelee 3 artiklassa tarkoitetun toisen vaiheen aikana tai aikaisemminkin, muita keinoja työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi ja antaa tästä suosituksia.

44 artiklan mukaan EY antaa Slovenialle teknistä apua sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisessa edistääkseen työvoiman uudelleen suuntautumista rakennemuutoksen yhteydessä.

45―52 artikla koskee sijoittautumista. Osapuolet takaavat toistensa alueille sijoittuneille yhtiöilleen, tytäryhtiöilleen ja sivuliikkeille tasapuolisen kohtelun. Lähtökohtana on syrjinnän poistaminen mahdollisimman pitkälle.

48―49 artikla sisältää rahoituspalveluja koskevia määräyksiä. 51 artiklassa on määräyksiä tutkintojen vastaavuudesta. 52 artiklassa selostetaan sijoittautumista koskevia poikkeusedellytyksiä (esimerkiksi tietyn alan rakennemuutos). Poikkeusten takarajana on neljä tai kuusi vuotta sopimuksen voimaantulosta.

Sopimuksen sijoittautumista (50 artikla) ja palvelujen tarjontaa (53 artikla) koskevat artiklat sisältävät myös työntekijöiden liikkuvuutta koskevia määräyksiä. Näiden määräysten mukaan johonkin jäsenvaltioon sijoittautuvilla slovenialaisilla yhtiöillä on oikeus tietyin edellytyksin siirtää yhtiön sisäisesti työntekijöitä jäsenvaltioon ja vastaavasti palvelujen tarjoamiseen liittyviin johto- ja erityistehtäviin lähetettäville tulee tietyin edellytyksin sallia maahantulo. Sopimuksessa määriteltyjen ehtojen täyttyessä voidaan Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan oleskelu- ja työluvat myöntää, mikäli oleskelun luonne edellyttää työlupaa.

53 artiklassa todetaan, että palvelujen tarjonnan osalta sitoudutaan siihen, että myös sellaiset yritykset, jotka eivät toimi toisen osapuolen alueella, saavat vähitellen tarjota palvelujaan. Assosiointineuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asteittain kahdeksan vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Tämä merkitsee ilmeisesti sitä, että nykyisin vain niitä ulkomaisia vakuutusyhtiöitä, joilla on kotipaikka Euroopan talousalueella, koskevat vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan säännökset on edellä mainitun määräajan sisällä ulotettava ainakin jossain määrin myös niihin vakuutusyhtiöihin, joiden kotipaikka on Sloveniassa. Tämä edellyttää, että ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia (398/95) muutetaan tältä osin. -54 artiklassa kiinnitetään huomiota palvelukaupan liberalisoimiseen.

55 artiklassa korvataan 53 artiklan määräykset liikennepalvelujen osalta siten että sopimuspuolten suhteita sisämaaliikenteen osalta säännellään 5 päivänä huhtikuuta 1993 tehdyllä EY:n ja Slovenian liikennesopimuksella. 55 artiklassa todetaan edelleen, että osapuolet sitoutuvat noudattamaan kansainvälisen meriliikenteen osalta tehokkaasti periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä markkinoille ja liikenteeseen.

56―61 artikla sisältää yleiset määräykset yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden ja kansanterveyden perusteella oikeutetuista rajoituksista. ― 57 artiklan sisältö on käsitelty edellä 38 artiklan yhteydessä.

58 artiklassa todetaan, että tämän osaston määräyksiä sovelletaan myös osapuolten omistamiin yhtiöihin. 59 artiklassa todetaan, että määräyksiä ei sovelleta verotukseen liittyviin etuihin, jotka myönnetään tai on myönnetty kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyillä sopimuksilla. 60 artiklassa todetaan, että tämän osaston määräykset mukautetaan asteittain erityisesti palvelujen kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATS) V artiklan vaatimusten perusteella.

61 artiklassa todetaan että tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia soveltamasta mitä tahansa toimenpidettä, joka on tarpeen estettäessä sellaisten toimenpiteiden kiertäminen, jotka koskevat kolmannen maan pääsyä kyseisen sopimuspuolen markkinoille.

62―72 artikla (V osasto) koskee maksuja, pääomia, kilpailua ja muita taloudellisia määräyksiä sekä lainsäädäntöjen lähentämistä.

62―64 artikla koskee juoksevia maksuja ja pääomien liikkuvuutta.

62 artiklan mukaan osapuolet sitoutuvat hyväksymään kaikki vapaissa valuutoissa suoritettavat maksut, jos niihin liittyvät liiketoimet koskevat sopimuksen mukaisesti vapautettua tavaroiden, palvelujen tai henkilöjen liikkuvuutta sopimuspuolen välillä.

63 artiklan mukaan osapuolet varmistavat sopimuksen voimaantulosta alkaen pääoman vapaan liikkuvuuden niiden yhtiöiden suorissa investoinneissa, jotka on perustettu isäntämaan lainsäädännön mukaisesti, sekä voittojen kotiuttamisen. Vapaa liikkuvuus ja voittojen kotiuttaminen varmistetaan sopimuksen voimaantuloa seuraavan neljännen vuoden loppuun mennessä niiden investointien osalta, jotka liittyvät Sloveniassa itsenäisinä yrittäjinä toimivien yhteisön kansalaisten sijoittautumiseen. Kolmen vuoden aikana sopimuksen voimaantulosta tarvitaan Slovenian hallituksen lupa yli 5 miljoonan ecun osakepääoman omaavissa yrityksissä, jos niissä hankitaan enemmän kuin 25% äänioikeudesta. Edelleen osapuolet varmistavat luottoihin ja rahoituslainoihin liittyvän pääoman vapaan liikkuvuuden. Osapuolet varmistavat portfolioinvestointeihin liittyvän pääoman vapaan liikkuvuuden kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. ― Artiklaan sisältyy myös maininta enintään kuuden kuukauden aikana suoritettavista, poikkeuksellisista oloista johtuvista suojatoimista.

64 artiklan mukaan osapuolet toteuttavat neljän vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset sille, että pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia yhteisön sääntöjä voidaan myöhemmin ryhtyä soveltamaan. Assosiointineuvosto tarkastelee sopimuksen voimaantuloa seuraavan neljännen vuoden loppuun mennessä keinoja soveltaa kokonaisuudessaan pääomien vapaata liikkuvuutta koskevia yhteisön sääntöjä.

65―69 artikla koskee kilpailumääräyksiä.

65 artiklan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailua vääristävät valtion tuet ovat yhteensopimattomia sopimuksen kanssa. Myös yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset ja yritysten väliset yhdenmukaiset menettelytavat, joiden tarkoituksena tai vaikutuksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen ja vääristäminen, ovat yhteensopimattomia sopimuksen kanssa. Tämä vastaa EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohtaa, joka on eräs yhteisön keskeisimmistä kilpailusäännöistä. Edellämainitut toimenpiteet ja valtion tuet ovat yhteensopimattomia sopimuksen kanssa vain silloin kun ne voivat vaikuttaa yhteisön ja Slovenian väliseen kauppaan. -Assosiointineuvosto antaa näitä toimenpiteitä ja valtion tukia koskevia täytäntöönpano-ohjeita kolmen vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

Kilpailua vääristävistä valtiontuista aiheutuvia aiheellisia toimenpiteitä voidaan, jos niihin sovelletaan WTO-sopimusta, toteuttaa vain siinä tai sen yhteydessä neuvotellussa ja osapuolten välillä sovellettavassa asikirjassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

66 artiklan mukaan maksutasesyistä toteutettavia tuontirajoituksia pyritään välttämään ja ilmoittamaan niistä hyvissä ajoin. Osapuolet voivat toteuttaa rajoittavia toimia WTO-sopimuksen mukaisesti.

67 artiklassa todetaan assosiointineuvoston varmistavan julkisten yritysten osalta ja niiden yritysten osalta joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, että EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 90 artiklan periaatteita noudatetaan.

68 artiklan mukaan osapuolet vahvistavat tähdentävänsä henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelua. Slovenia liittyy ennen sopimuksen voimaantuloa näitä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

69 artiklan mukaan julkisiin hankintoihin pääsyä pidetään vastavuoroisesti suotavana ja ketään syrjimättä erityisesti WTO:n yhteydessä.

70―72 artikla koskee lainsäädäntöjen lähentämistä. Osapuolet katsovat, että Slovenian taloudellinen yhdentyminen yhteisöön riippuu ratkaisevasti lainsäädäntöjen lähentämisestä. 71 artiklassa todetaan, että sopimuksissa on luettelo aloista, joilla lähentäminen on erityisen tärkeää (muun muassa tullilainsäädäntö, yhtiöoikeus, pankkioikeus, yritysten kirjanpito ja verotus). 72 artiklan mukaan EY antaa Slovenialle edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi teknistä apua.

73―97 artiklassa (VI osasto) käsitellään yhteistyötä talouden alalla. Menettelyt ja toimenpiteet suunnitellaan siten, että niillä edistetään Slovenian taloudellista kehitystä ja että ne noudattavat kestävän kehityksen periaatetta.

Yhteistyöaloja ovat: yhteistyö teollisuuden alalla (74 artikla), investointien edistäminen ja turvaaminen (75 artikla),standardit ja vaatimustenmukaisuuden arviointi (76 artikla), yhteistyö tieteen ja teknologian aloilla (77 artikla), opetus ja koulutus (78 artikla), maatalous ja siihen liittyvä teollisuus (79 artikla), energia (80 artikla), ydinturvallisuus (81 artikla), ympäristö (82 artikla), liikenne (83 artikla), posti ja televiestintä (84 artikla), pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut (85 artikla), rahapolitiikka (86 artikla), rahanpesun torjuminen (87 artikla), alueiden kehittäminen (88 artikla), sosiaalialan yhteistyö (89 artikla), matkailu (90 artikla), pienet ja keskisuuret yritykset (91 artikla), tiedotus ja viestintä (92 artikla), kuluttajansuoja (93 artikla), tulli (94 artikla), tilastoalan yhteistyö (95 artikla), talouspolitiikka (96 artikla) ja huumausaineiden väärinkäytön torjuminen (97 artikla). Määräykset ovat pääsääntöisesti väljiä ja luonteeltaan tavoitteellisia.

98 artikla (VII osasto) käsittelee laittoman toiminnan torjuntaa. Osapuolet pyrkivät yhteistyöhön muun muassa laittoman maahanmuuton estämiseksi, teollisuusjätteisiin ja väärennettyihin tuotteisiin liittyvän laittoman toiminnan estämiseksi, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan estämiseksi, järjestäytyneen rikollisuuden ja radioaktiivisten aineiden laittoman kaupan torjumiseksi.

99 artikla (VIII osasto) käsittelee kulttuuriyhteistyötä.

Yhteistyöaloista mainittakoon muun muassa kaunokirjallisuuden kääntäminen, taideteosten ja taiteilijoiden vaihto ja kulttuuritapahtumat.

100―106 artiklassa (IX osasto) käsitellään rahoitusyhteistyötä. Artikloissa mainitaan rahoitusavun lähteinä muun muassa Euroopan investointipankin lainat, PHARE-yhteistyö ja G-24 rahoitusapu.

102 artiklassa todetaan että yhteisön rahoitusapu tavoitteineen ja alueineen määritellään maaohjelmassa mistä assosiointineuvostoa on informoitava. 104 artiklassa todetaan, että rahoitusapu arvioidaan Slovenian kehityksen tarpeiden ja tason perusteella ja ottaen huomioon sen vastaanottokyky. 106 artiklassa todetaan Slovenian osallistuvan eri alojen puiteohjelmiin ja assosiointineuvoston päättävän näihin toimiin osallistumisen ehdoista ja edellytyksistä.

107―109 artiklaan (X osasto) sisältyvät Osimon sopimuksiin liittyvät ja Slovenian ja Italian välistä taloudellista yhteistyötä koskevat määräykset. 107 artiklan mukaan osapuolet kiinnittävät alueellista yhteistyötä toteuttaessaan erityistä huomiota toimiin, jotka kuuluvat Italian tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan Osimossa 10 päivänä marraskuuta 1975 allekirjoitettujen sopimusten soveltamisalaan sekä aloitteisiin, jotka koskevat yhteistyötä rajojen yli ja jotka ovat osa Italian ja Slovenian välistä taloudellista yhteistyötä. 108 artiklan mukaan EY ja Slovenia myöntävät vapaan pääsyn markkinoilleen sellaisille tuotteille, jotka ovat saaneet alkuperätuotteen aseman niitä koskevan pöytäkirjan nro 4 mukaisessa merkityksessä rajojen vapaa-alueilla, joita voidaan perustaa Osimon sopimuksen perusteella kuitenkaan rajoittamatta 31 artiklan määräyksiä.

110―132 artiklaan (XI osasto) sisältyvät institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset.

110―115 artikla sisältää assosiointineuvostoa koskevat määräykset. Assosiointineuvosto valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Se kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa tai olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiointineuvosto tarkastelee tärkeimpiä sopimukseen liittyviä kysymyksiä sekä myös molempien osapuolten edun kannalta merkityksellisiä kansainvälisiä kysymyksiä.

Assosiointineuvosto muodostuu unionin neuvoston ja komission jäsenistä sekä Slovenian hallituksen nimeämistä jäsenistä. Sen puheenjohtajana toimii vuorotellen Euroopan unionin neuvoston jäsen ja Slovenian hallituksen jäsen työjärjestyksen sääntöjen mukaisesti. Neuvostossa voidaan myös edustautua sijaistasolla.

Assosiointineuvosto käyttää päätösvaltaa sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehdyt päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiointineuvosto voi myös antaa suosituksia.

Assosiointineuvosto tekee päätökset ja antaa suositukset osapuolten yhteisellä sopimuksella.

Kumpikin osapuoli voi saattaa sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan assosiointineuvoston käsiteltäväksi ja se voi ratkaista riidan päätöksellään.

Assosiointineuvostoa avustaa assosiointikomitea, joka muodostuu unionin neuvoston ja Euroopan komission jäsenten edustajista sekä Slovenian hallituksen edustajista korkeiden virkamiesten tasolla. Neuvosto määrää työjärjestyksessään assosiointikomitean tehtävät, joihin sisältyvät erityisesti assosiointineuvoston kokousten valmistelu ja kyseisen komitean toiminnan varmistaminen. Assosiointineuvosto voi siirtää toimivaltaansa assosiointikomitealle.

Assosiointineuvoston päätösvaltaa Suomen valtiosäännön kannalta käsitellään jäljempänä kohdassa 3.

116―118 artikla sisältää parlamentaarista assosiointikomiteaa koskevat määräykset. Sen mukaisesti perustetaan parlamentaarinen komitea, joka muodostaa puitteet Slovenian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenten kokoontumiselle ja mielipiteenvaihdolle. Se kokoontuu säännöllisin itse määrääminsä väliajoin.

119 artiklassa sitoudutaan varmistamaan osapuolten kansalaisten pääsy toimivaltaisiin tuomioistuimiin. 120 artikla sisältää sallitut poikkeusmääräykset. 121 artiklassa selvitetään sopimuksen soveltamisalan syrjintämääräykset.

122―131 artiklassa annetaan sopimukseen toimeenpanoon ja voimaantuloon liittyviä tarkempia määräyksiä.

131 artiklan 3 kohdan mukaan sopimus korvaa voimaan tultuaan Luxemburgissa 5 päivänä huhtikuuta 1993 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Slovenian tasavallan välisen yhteistyösopimuksen sekä samana päivänä allekirjoitetun Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Slovenian tasavallan välisen sopimuksen.

1.2.Liitteet ja pöytäkirjat

Sopimuksessa on kaikkiaan 13 liitettä ja kuusi pöytäkirjaa, jotka 126 artiklan mukaisesti ovat erottamaton osa sopimusta. Liitteet ovat: I Teollisuustuotteiden ja maataloustuotteiden määritelmä (9 artiklan 1 kohta ja 19 artiklan 2 kohta), II Yhteisön tariffimyönnytykset (10 artiklan 2 kohta), III Slovenian tariffimyönnytykset (11 artiklan 2 kohta), IV Slovenian tariffimyönnytykset (11 artiklan 3 kohta), V Sopimuksen 18 artiklassa tarkoitetut tavara (18 artiklan 1 ja 2 kohdat), VI Maataloustuotteita koskevat yhteisön myönnytykset (21 artiklan 2 kohta), VII Maataloustuotteita koskevat Slovenian myönnytykset (21 artiklan 4 kohta), VIII a Kalastustuotteita koskevat yhteisön myönnytykset (24 artikla ), VIII b Kalastustuotteita koskevat Slovenian myönnytykset (24 artikla), IX a Sijoittautuminen: Siirtymäkautta koskevat asiat (45 ja 52 artikla), IX b Sijoittautuminen: ''Poissuljetut alat'' (45 artikla), IX c Sijoittautuminen: ''Rahoituspalvelut'' (Osasto IV, luku II), X Henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelu (68 artikla), XI Slovenian osallistuminen yhteisön ohjelmiin (106 artikla), XII Vientitullit ja vaikutuksiltaan vastaavat maksut (14 artikla), XIII Kirjeenvaihto vastavuoroisesta mahdollisuudesta hankkia kiinteää omaisuutta (64 artikla 2 mom).

Pöytäkirjat ovat: 1) Tekstiili- ja vaatetustuotteista, 2) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista, 3) Slovenian ja Yhteisön välisestä jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta, 4) Käsitteen ''peräisin olevat tuotteet'' (alkuperätuotteet) määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä, 5) Hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, 6) Vuotuisissa rajoissa annetuista myönnytyksistä.

Yhteisiä julistuksia on 20. Ne koskevat sopimuksen 26 artiklan 3 kohtaa, 35 artiklaa, 38 artiklaa, 39 artiklaa, 40 artiklaa, 47 artiklan d kohdan i alakohtaa, 55 artiklan liikenteeseen liittyviä seikkoja, 55 artiklan 1 kohtaa, 55 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, 57 artiklaa, 57 artiklan 1 kohtaa, 68 artiklaa, 81 artiklaa, 94 artiklaa, 101 artiklaa, 115 artiklaa, 123 artiklaa, pöytäkirjaa nro 4, alkuperäselvitykseen liittyvien asiakirjojen hyväksymistä koskevaa siirtymäkautta ja viinisopimusta.

Slovenia on ottanut huomioon tämän päätösasiakirjan liitteenä olevan Ranskan hallituksen yksipuolisen julistuksen.

Jäsenvaltioiden ja yhteisön täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon Slovenian yksipuolisen julistuksen.

2.Voimaantulo

Eurooppa-sopimuksen 131 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä päivää, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen täytäntöönpanosta, seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta erinäisissä taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, jotka Rooman sopimuksen mukaan kuuluvat Euroopan yhteisöjen toimivaltaan. Hallituksen esitykseen liittyvän lain osalta on tarkoitus pyytää Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 59 § 2 momentin mukaisesti.

3.Säätämisjärjestys ja eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Slovenian Eurooppa-sopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus eli sen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Suomi hyväksyy siten omalta osaltaan sopimuksen hallitusmuodon 33 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukaisesti.

Sopimuksen aineelliset määräykset eivät sisällä hallitusmuodon 33 §:n tarkoittamalla tavalla eduskunnan suostumusta vaativia määräyksiä. Sopimuksen määräykset assosiointioneuvoston perustamisesta, tehtävistä ja toimivallasta kuuluvat kuitenkin hallituksen käsityksen mukaan lainsäädännön alaan.

Assosiointineuvosto on sopimuksella perustettu toimielin, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja tarkastelee sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Se käyttää päätösvaltaa sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja siinä määrätyissä tapauksissa. Assosiointineuvosto koostuu Euroopan unionin neuvoston, Euroopan yhteisöjen komission ja Slovenian hallituksen nimeämistä jäsenistä.

EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan assosiointineuvosto voi tehdä sopimuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta päätöksiä, jotka ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta.

Jäsenvaltioilla voidaan katsoa olevan ainakin osittaista toimivaltaa työntekijöiden liikkuvuutta, sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjontaa (sopimuksen IV osasto) koskevilta osin. Tämä koskee erityisesti maahan pääsyä ja maassa oleskelua, työskentelyä, työehtoja, luonnollisten henkilöiden sijoittautumista sekä palvelujen tarjontaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Näillä aloilla assosiointineuvostolla on sopimuksen mukaan pääasiassa toimivaltaa antaa suosituksia ja tarkastella keinoja sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Eräissä asioissa assosiointineuvosto voi myös antaa sitovia päätöksiä.

Tältäkään osin sopimuksen määräykset eivät kuitenkaan estä sopimuspuolia soveltamasta maahan pääsyä ja maassa oleskelua, työskentelyä, työehtoja, luonnollisten henkilöiden sijoittautumista sekä palvelujen tarjontaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rajoittamatta kuitenkaan sopimuksella jo määrättyjä etuja (56 artikla, sosiaaliturvan osalta 38 artikla).

EU:n neuvosto osallistuu päätöksentekoon assosiointineuvostossa, jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Jäsenvaltio on assosiointineuvostossa edustettuna ainoastaan EU:n neuvoston nimeämän edustajan kautta. Assosiointineuvoston käsitellessä yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita pääperiaatteena on, että yhteisön sisäisessä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia äänestyssääntöjä kuin päätettäessä yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiointineuvostossa tehtävä sitova päätös kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään asiaa koskeva päätös EU:n neuvostossa yksimielisesti.

Sikäli kun assosiointineuvosto käsittelee jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvia asioita, on jäsenvaltiolla siten neuvoston kautta mahdollisuus vaikuttaa asian käsittelyyn. Kun myös assosiointineuvosto tekee päätökset yksimielisesti, merkitsee tämä sitä, että jäsenvaltio ei käytännössä joudu hyväksymään vastustamaansa päätöstä.

Assosiointineuvostoa koskevat EU:n neuvoston päätökset ovat myös HM 33 a §:ssä tarkoitettuja kansainvälisessä toimielimessä tehtäviä päätöksiä, joiden valmistelusta ja muista siihen liittyvistä toimenpiteistä päättää valtioneuvosto, ottaen kuitenkin huomioon VJ 4 a luvun säännökset eduskunnan osallistumisesta päätöksentekoon.

Vaikka jäsenvaltio osallistuu päätöksentekoon itse assosiointineuvostossa epäsuorasti neuvoston kautta, ei jäsenvaltion toimivaltaan tai jaettuun toimivaltaan kuuluvissakaan kysymyksissä toimivallan delegointi merkitse hallituksen käsityksen mukaan sellaista Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvan lainsäädäntövallan delegointia kansainväliselle toimielimelle, että itse assosiointisopimuksen hyväksyminen edellyttäisi supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä.

Assosiointisopimuksen tyyppiset jaetun toimivallan sopimukset muodostavat uuden sopimusryhmän Suomen sopimuskäytännössä. Slovenian Eurooppa-sopimus on pitkälti samantyyppinen kuin Viron kanssa solmittu sopimus. Käsitellessään hallituksen esitystä Viron kanssa tehdyn Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 184/1995 vp) eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että kyseinen voimaansaattamislaki voitiin käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Eurooppa-sopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.

Koska päätös sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Luxemburgissa 10 päivänä kesäkuuta 1996 Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian tasavallan välisestä assosioinnista tehdyn Eurooppa-sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.