GP 11/1995

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1995 lisätalousarvioksi.

Lisätalousarvio ajoittuu vaiheeseen, jossa taloudellinen kasvu on saatu nopeutumaan, mutta talouden kaksi suurta ongelmaa odottavat edelleen ratkaisuaan. Työttömyys ei ole alentunut toivotulla nopeudella eikä valtion velkakierrettä ole saatu katkeamaan.

Hallituksen talouspolitiikan päätavoite on kestävän ja työllisyyttä parantavan talouskasvun pohjustaminen. Kasvu on välttämätöntä suurtyöttömyydestä irtautumisen kannalta, mutta yhtä hyvin se on valtion velkakierteen katkaisemisen keskeinen ehto.

Talouskasvun lisäksi velkakierteestä irtautuminen edellyttää niitä mittavia menosäästöjä, joista hallitus on tehnyt ohjelmansa lisäpöytäkirjassa sitovat päätökset. Menojen leikkaukset ajoitetaan etupainotteisesti ja vaalikauden loppuun mennessä toteutettavat rakenteelliset supistukset ovat vähintään 20 mrd mk.

Talouskasvun osalta kuluvan vuoden näkymiä voidaan pitää lupaavina. Kokonaistuotanto kasvaa vuonna 1995 noin 5 prosentilla, mutta kasvu on supistamassa työttömyyttä verrattain verkkaisesti. Syynä on mm. talouden jatkuva kahtiajakoisuus: voimakkaasti kasvava avoin sektori työllistää vähän uutta työvoimaa, kun taas työllistämisen kannalta tärkeä kotimaan sektori on irtautumassa lamasta hitaammin.

Viennin nopea kasvu on vaihtotaseen tasapainon varmistamiseksi välttämätöntä. Yhtä tärkeätä on, että myös kotimaan sektori saadaan lähiaikana laaja-alaisesti elpymään. Jos talouskasvun työllistävyyttä ei saada lisättyä meneillään olevassa nousuvaiheessa, on mahdollista, että seuraava taantuma alkaa jälleen kaventaa työllistämismahdollisuuksia.

Hallitus pitääkin tärkeänä alentaa työttömyyttä kasvun varmistamisen lisäksi monin eri toimenpitein. Hallituksen tarkoituksena on tehostaa työvoimapoliittisia toimia lisäämällä voimavaroja työllisyyden hoitoon. Tässä tarkoituksessa hallitus antaa nyt esitettävän lisätalousarvioesityksen, jonka sisältämillä aktiivisen työvoimapolitiikan keinoilla alennetaan työttömyyttä jo vuoden 1995 aikana. Annettavan lisätalousarvioesityksen mukaisesti työvoimapolitiikan toimenpiteet on tarkoitus kohdentaa nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Lisäksi on tarvetta suunnata voimavaroja työvoimavaltaisiin rakennus-, perusparannus- ja liikennehankkeisiin. Toimenpiteet täydentävät sitä hallituksen talouspolitiikan kokonaislinjaa, jonka kulmakiviä ovat vahva kilpailukyky, matala inflaatio ja valtion velkakierteen katkaiseminen. Tärkeä välillinen tavoite on matalan korkotason turvaaminen.

Nyt annettava lisätalousarvioesitys sisältää määrärahoja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin yhteensä 1 639 milj. markan verran. Tästä suunnataan 935 milj. mk työministeriön käytettäväksi, millä turvataan työministeriön erityistoimin työllistettyjen määrän säilyminen 20 000 vuoden 1994 tasoa korkeampana. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät työllistämistoimet rahoitetaan pääosin vuoden 1995 talousarvioon tehtävillä säästöillä. Tästä syystä tällä lisätalousarvioesityksellä on 1 151 milj. markan määräinen valtion menoja vähentävä vaikutus.

Hallitus korostaa samalla, että myös myöhemmin mahdollisesti vuonna 1995 tehtävät lisäbudjetit on tarkoitus kattaa budjetin sisäisillä määrärahasiirroilla.

Helmikuussa 1995 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimusratkaisun henkilöstömenoja lisäävä vaikutus on vuodelle 1995 noin 300 milj. mk eli 1,3 % ja vuositasolla noin 600 milj. mk eli 2,6 %. Tarkoitus on, ettei tämän johdosta budjetoida vuodelle 1995 lisää määrärahaa, vaan hallinnonalat ja virastot sopeuttavat toimintamenonsa vastaavasti, lähinnä supistamalla henkilöstömäärää henkilöstökehysten edellyttämällä tavalla.

Työministeriön käytettäväksi osoitettavista määrärahoista kohdennetaan 393 milj. mk palkkaperusteisiin työllisyysmäärärahoihin ja 542 milj. mk työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisämääräraha on mitoitettu vastaamaan koulutuksen hankintojen määrän lisäystä. Työhallinnon palveluja tehostetaan lisäämällä 80 henkilötyövuotta työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnon tehtäviin.

Työllisyystilanne edellyttää ripeitä toimia myös rakennusalan kohdalta. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät toimet miltään osin vaikeuta valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävää toimintalinjaa, joka on tarpeen yleisen investointitoiminnan saamiseksi nopeaan kasvuun. Nopeita työllisyyttä lisääviä toimia on saatavissa aikaan lähinnä asuntojen korjaustoiminnassa. Tässä lisätalousarvioesityksessä on lähdetty siitä, että varsinaisessa talousarviossa osoitettuja voimavaroja säästetään ja kohdennetaan uudelleen työllisyyttä tukevalla tavalla. Ennakoitua pienemmän kysynnän johdosta vuodelta 1994 kuluvalle vuodelle siirtynyt noin 1,9 mrd markan suuruinen osa korkotukilainojen hyväksymisvaltuudesta peruutetaan ja samalla parannetaan työllisyyssyistä korkotukiehtoja. Asuinrakennusten korjausavustuksiin kohdennetaan 150 milj. markan suuruinen lisäpanostus. Lisäksi lisätalousarvioesityksen työllisyyttä tukevilla toimenpiteillä nopeutetaan valtion ja kuntien kiinteistöjen peruskorjausta, mikä on tarpeen myös toiminnallisista syistä laman siirrettyä kuntien suunniteltuja korjausinvestointeja. Valtion ja kuntien kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen myönnetään lisäystä yhteensä 376 milj. mk. Perustienpitoon myönnetään 120 milj. mk ja perusradanpitoon 40 milj. mk.

Tämän lisätalousarvioesityksen työllisyyttä tukevat toimenpiteet rahoitetaan jättämällä maksamatta vuoden 1995 pinta-alalisästä 380 milj. mk, vähentämällä lapsilisistä 375 milj. mk, vähentämällä opintotuesta 127 milj. mk ja metsänparannusvaroista yhteensä 50 milj. mk. Lisäksi elinkeinotukien valtuuksia ehdotetaan supistettavaksi. Elinkeinotukimenoihin tehtävien säästöjen vaikutus on vuonna 1995 yhteensä 219 milj. mk.

Teollisuuden ja kaupan varastotappioiden korvaamiseen arvioidaan tarvittavan momentilla 32.50.43 400 milj. mk vähemmän varoja kuin talousarviossa on varattu. Vastaavasti maatilojen viljavarastojen korvauksiin arvioidaan tarvittavan noin 390 milj. mk enemmän kuin talousarvion laatimisen yhteydessä arvioitiin.

Vuonna 1994 ja sitä aiempina vuosina maataloustuottajilta peritty osuus maataloustuotteiden vientivastuista oli 482 milj. mk suurempi kuin lakien mukaan määräytyvä vientivastuu. Merkittävä osa tästä johtui tuotteiden vientitarpeen ja siten vientikustannusten alenemisesta vuonna 1994 budjetoituun verrattuna. Lain mukaan maataloustuottajille maksetaan takaisin liikaa peritty osuus. Kun mainitusta palautuksesta ja viljavarastojen korvauksesta vähennetään pinta-alalisistä tehtävä säästö 380 milj. mk, maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen myönnetään lisäystä 492 milj. mk.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyvien investointimäärärahojen, -avustusten ja -valtuuksien sekä asuinrakennussektoria koskevien toimenpiteiden arvioidaan kaikkiaan parantavan työllisyyttä runsaalla 17 000 henkilötyövuodella. Esitettävillä toimenpiteillä on myös merkittäviä työllisyyttä tukevia kerrannaisvaikutuksia. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät elinkeinotukien valtuuksien leikkaukset pienentävät toisaalta jossakin määrin syntyviä työllisyysvaikutuksia. Investointien kokonaislisäykseksi arvioidaan noin 2,2 mrd mk, josta noin puolet saavutetaan asuntojen korjausavustuksilla ja noin kolmannes kuntien valtionosuushankkeilla. Lisäyksestä suuntautuu investointityypeittäin tarkasteltuna runsaat 90 % talonrakennustoimintaan ja loput maa- ja vesirakennustoimintaan. Investoinneista aiheutuu valtion osalta aikaisempiin päätöksiin nähden jatkorahoitustarvetta myöhempinä vuosina vajaat 200 milj. mk. Toisaalta investointien aiennukset säästävät tulevia rahoitustarpeita ja antavat edellytyksiä myöhempien vuosien rahoituksen pienentämiselle.

Annettavaan lisätalousarvioesitykseen sisältyy monia sellaisia vuoden 1995 valtuuksien leikkauksia, joiden menoja vähentävä vaikutus ajankohtaistuu lähinnä vuodesta 1996 lähtien. Tässä tarkoituksessa uusien kehitysyhteistyösopimusten sitoumuksia vähennetään 450 milj.mk, lastialusten hankintojen tukemisen käyttämätön 129 milj. markan myöntämisvaltuus peruutetaan ko. korkotukijärjestelmän lopettamisen johdosta, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden valtuutta pienennetään 100 milj. mk ja Kera Oy:n uusien korkotukilainojen valtuutta 100 milj. mk. Lisäksi tuotekehitysavustusten ja -lainojen sekä energiainvestointien myöntämisvaltuuksia ehdotetaan supistettavaksi. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta valtiontaloudellisista syistä siten, että yksityisteiden valtionapujärjestelmä kumotaan ja valtionapuja ei makseta enää vuoden 1995 jälkeen. Hallitus antaa eduskunnalle myös esityksen laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta valtiontaloudellisista syistä siten, ettei kuljetustukea makseta 1.7.1995 jälkeen tapahtuvien kuljetusten osalta suuryrityksille.

Vuoden 1994 marraskuussa Suomen valtion ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä allekirjoitettiin kauppasopimus, jolla Ensosta tuli Veitsiluoto Oy:n vähemmistöosakas 35 %:n omistusosuudella. Kaupan yhtenä keskeisenä tavoitteena oli entistä kilpailukykyisemmän metsäteollisuusyksikön luominen ja synergiaetujen aikaansaaminen. Jotta synergiaedut olisivat täysimääräisesti saavutettavissa yhtiöiden välillä ja koituisivat kaikilta osin myös valtion hyödyksi omistuksen arvonnousuna, olisi Enson ja Veitsiluodon välillä aikaansaatava pidemmälle viety yhteenliittymä. Se myös parantaisi olennaisesti edellytyksiä toteuttaa Oulun uusi paperikonehanke. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että valtioneuvosto saisi valtuudet hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden seurauksena luopuminen valtion määräysvallasta ja määrävähemmistöasemasta Veitsiluoto Oy:ssä on mahdollista. Lisävaltuuksia valtioneuvosto käyttäisi metsäteollisuuden asemaa vahvistaviin omistusjärjestelyihin edellä kuvatulla taikka muutoin tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Työllisyyttä tukevien toimenpiteiden rahoituksen ohella nyt annettavaan lisätalousarvioesitykseen on sisällytetty vain välttämättömiä lisämäärärahoja.

Toimintavalmiuden turvaamiseksi myönnetään poliisitoimen toimintamenoihin lisäystä 25 milj. mk.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittamiseen myönnetään lisäystä 80 milj. mk, mitä vastaava vuoden 1994 kolmanteen lisätalousarvioon sisältynyt määräraha on teknisistä syistä peruuntunut. Suomen maksuosuuteen Euroopan investointipankin pääomasta myönnetään lisäystä 90 milj. mk. Metallirahamenoihin ehdotetaan 31 milj. mk metallirahan kriisivarastoinnista aiheutuvien menojen johdosta. Arvonlisäveromenoihin myönnetään lisäystä 500 milj. mk. Kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuviin arvonlisäveromenoihin arvioidaan tarvittavan 100 milj. mk sen toteuttamiseksi, ettei Suomen kahdenvälistä ja lähialueyhteistyötä rasiteta arvonlisäverolla.

Nykyinen teknillinen tarkastuskeskus on tarkoitus jakaa 1.11.1995 lukien virastomuotoiseksi turvatekniikan keskukseksi ja uusimuotoiseksi liikelaitokseksi.

Verojen ja veronluonteisten tulojen arvioidaan lisääntyvän 1 055 milj. mk. Tulo- ja varallisuusveroa arvioidaan kertyvän lisää 885 milj. mk ja arvonlisäveroa 490 milj. mk. Leimaveron tuoton arvioidaan jäävän 220 milj. mk ja autoveron tuoton 100 milj. mk arvioitua pienemmäksi.

Sekalaisten tulojen lisäykseksi arvioidaan 654 milj. mk. Takaisinperittävien arvonlisäveropalautusten arvioidaan jäävän 200 milj. mk arvioitua pienemmiksi. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muiden tulojen lisäykseksi arvioidaan 814 milj. mk.

Suomen EU-liittymissopimuksen 109 artiklan mukaan Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta maksetaan Suomelle korvauksena 476 milj. ecua. Vuoden 1995 talousarviossa 280 milj. ecua vastaava tulo merkittiin tuloksi momentille 12.30.01 ja 196 milj. ecua vastaava tulo momentille 12.28.97. Selvitysten jälkeen on todettu, että koko 476 milj. ecun korvaus tulee tulouttaa momentille 12.28.97.

Korkotulojen ja voiton tuloutusten lisäykseksi arvioidaan 130 milj. mk.

Nyt myönnetyt menojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti:

Nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti:

Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat:

Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan,

että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen lisätalousarvioksi vuodelle 1995.