GP 50/1994

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Jäkälän maastaviennistä annetun lain (203/31) mukaan jäkälän maastavienti on laissa säädetyn virallisen valvonnan alaista. Maasta saadaan viedä vain jäkälää, joka on todettu laadultaan kelvolliseksi ja jota sisältävät laatikot on varustettu tarkastusmerkillä. Valvontaa varten tarpeellisesta tarkastuksesta huolehtivat Metsähallitus ja sen määräämät tarkastajat. Laki ei koske patenttisuojaa nauttivin menetelmin käsitellyn jäkälän maastavientiä eikä syöttöjäkälän vientiä määrätyistä kunnista Norjaan ja Ruotsiin. Lain mukaan jäkälän maastaviennin harjoittamisesta tulee tehdä ilmoitus Metsähallitukselle. Vienti voi pääsääntöisesti tapahtua vain asetuksella säädetyistä satamista.

Vietäväksi hyväksyttävän jäkälän laatuvaatimuksista säädetään jäkälän maastaviennistä annetun lain soveltamisesta annetussa asetuksessa (334/57) . Asetuksessa on säännökset myös jäkälän pakkaamisesta sekä vienti- ja tarkastusmerkistä.

Laki on aikanaan säädetty sen vuoksi, että virallisen vientitarkastuksen on katsottu edistävän koristelutarkoituksiin käytettävän jäkälän maastavientiä.

Metsähallituksen jäkälänviejäluettelon mukaan jäkälän viejiä on viime vuosina ollut noin kymmenen. Jäkälää on viety noin 150 000― 160 000 laatikkoa vuodessa. Jäkäläviennin arvo viime vuosina on ollut noin 10―13 miljoonaa markkaa vuodessa.

Jäkälän maastaviennistä annettu laki on vanhentunut. Vastaavaa vientituotteiden laaduntarkkailujärjestelyä ei sovelleta muihinkaan koristetarvikkeisiin. Vietävän jäkälän laatua voidaan säännellä ostajien ja myyjien välisillä sopimuksilla ja järjestelyillä. Valtiolla ei ole erityistä tarvetta säännellä jäkäläkauppaa lainsäädännöllä, joten tällainen lakiin perustuva viranomaistarkastus on tarpeetonta. Euroopan taloudellisessa integraatiossa vapaa kauppa ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on keskeinen periaate. Euroopan unionissa jäsenvaltioiden väliset viennin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.

Maastavietävän jäkälän tarkastaminen ei myöskään sovellu liikelaitokseksi muuttuneen Metsähallituksen tehtäviin.

Laki ehdotetaan kumottavaksi.

2.Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole sanottavia valtiontaloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.

Laissa on Metsähallitukselle määrätty varsinaisten tarkastustehtävien lisäksi muita tehtäviä, kuten uusien vientimerkkien hyväksyminen. Näihin tehtäviin on kulunut vuosittain noin 2―5 henkilötyöpäivää vuodessa.

Jäkälän viejien maksamista tarkastajien palkkioista on tilitetty Metsähallitukselle maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä määrätty osuus tarkastuksen valvonnasta aiheutuvien kustannusten peittämiseksi. Näinä korvauksina Metsähallitus on saanut noin 10 000―12 000 markkaa vuodessa.

Lain mukaan jäkälän viejän tulee suorittaa tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset sekä tarkastajien palkkio. Mitään ylimääräisiä tuloja Metsähallitukselle ei ole kertynyt eikä kertyisi vastaisuudessakaan.

Ei ole mahdollista luotettavasti selvittää, vaikuttaisiko lain kumoaminen jäkälän vientimahdollisuuksiin ja kuinka suuri vaikutus olisi. Lain kumoaminen tekee kuitenkin vientimenettelyn yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Siitä on pyydetty lausunto Metsähallitukselta ja Jäkälänviejäin yhdistys ry:ltä.

Metsähallitus suhtautuu myönteisesti lain kumoamiseen. Jäkälänviejäin yhdistys ry:n mielestä lakia ei tulisi kumota muun muassa sen vuoksi, että jäkälän laatu todennäköisesti laskisi ja tarkastuspöytäkirjat ovat auttaneet viejien ja tuontiliikkeiden välisten erimielisyyksien selvittämistä. Yhdistys ilmoittaa, että joka tapauksessa laki tulisi kumota vasta 1 päivästä tammikuuta 1995 muun muassa sillä perusteella, että kauppoja on solmittu entisillä ehdoilla, joihin kuuluu jäkälän tarkastus.

4.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §

2 §