Hallituksen esitys Eduskunnalle toisaalta Suomen hallituksen ja toisaalta Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välillä vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon eräiden määräysten hyväksymisestä
- Administrative sector
- Ulkoministeriö
- Date of Issue
- Text of the proposal
- Finnish
- State of processing
- Käsitelty
- Handling information
- Eduskunta.fi 16/1993
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen hallituksen ja toisaalta Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välillä 19 päivänä marraskuuta 1992 solmitun sopimuksen vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä sekä siihen liittyvän maataloustuotteiden kaupasta tehdyn kirjeenvaihdon. Vapaakauppasopimus kirjeenvaihtoineen muodostaa itsenäisen sopimuskokonaisuuden, jossa osapuolina ovat toisaalta Suomi sekä toisaalta Tanska ja Färsaaret. Periaatteellisesti sopimus koskee vain Suomen ja Färsaarten välistä kauppaa ja niiden alkuperätuotteita. Sopimus korvaa Suomen ja Tanskan välillä vuonna 1989 allekirjoitetun sopimuksen (SopS 49―50/89) Suomen ja Färsaarten välisestä vapaakaupasta.
Nyt solmittuun sopimukseen kuuluvat teollisuustuotteet samassa laajuudessa kuin voimassaolevassa sopimusjärjestelyssä; sen sijaan kalatuotteiden ja maataloustuotteiden katteisiin on tullut lisäyksiä ja eräitä muutoksia. Sopimuksen merkittävin muutos tähänastisen tuonnin rakenteen perusteella on kalatuotteiden katteen laajentuminen.
Sopimuksen piiriin kuuluvien maataloustuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden tuotekatteista ja kohtelusta on sovittu asiaa koskevassa kirjeenvaihdossa. Suomi ja Färsaaret poistavat kirjeenvaihdon liitteissä mainituilta tuotteilta tullit ja tuontimaksut liitteissä esitetyn mukaisesti. Sekä viennissä että tuonnissa perusmaataloustuotteiden tuotekate laajenee. Jalostetut maataloustuotteet ovat jo aiemmin kuuluneet Suomen ja Färsaarten välisen vapaakauppajärjestelyn piiriin Suomi-EEC-sopimuksen nojalla.
Sopimus vastaa rakenteeltaan ja sisällöltään EFTA-maiden kolmansien maiden kanssa neuvottelemia vapaakauppasopimuksia ja pitkälle myös Euroopan yhteisöjen (EY) ja Färsaarten välisestä kaupasta vuonna 1991 solmittua sopimusta.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Sopimuspuolten on hyväksyttävä sopimus omien menettelytapojensa mukaisesti. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan sen jälkeen kun sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen sen hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykyinen tilanne ja asian valmistelu
Färsaaret erosi Euroopan vapaakauppaliitosta (EFTA) Tanskan myötä 1 päivänä tammikuuta 1973 liittymättä kuitenkaan EY:hyn. Färsaaret on Tanskan itsehallintoalue ja sillä on muun muassa oma tullihallintonsa. Färsaarten kauppa muiden maiden kanssa on järjestetty kansainvälisin sopimuksin yhdessä Tanskan kanssa.
Suomen ja Färsaarten välinen kauppa on tähän asti perustunut vuonna 1989 solmittuun Suomen ja Tanskan väliseen sopimukseen Suomen ja Färsaarten välisestä vapaakaupasta (SopS 49―50/89), joka on laajentanut teollisuustuotteiden Suomi -EY -vapaakauppakohtelun Färsaariin, ja siinä on sovittu myös eräiden kalatuotteiden vapaakaupasta.
Vuoden 1991 lopussa Tanska esitti Suomen ja Tanskan solmiman, Suomen ja Färsaarten välisen vapaakauppasopimuksen uusimista siten, että uusi sopimus olisi vuoden 1992 alusta voimaan tulleen Färsaarien ja EY:n välisen uuden sopimuksen mukainen ja lisäksi sopusoinnussa muiden EFTA-maiden ja Färsaarten vastaavien sopimusten kanssa. Neuvottelut saatiin asiallisesti päätökseen kesäkuussa 1992. Sopimus allekirjoitettiin Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta 1992.
2.Maataloustuotteiden kauppaa koskeva järjestely
GATTin XXIV artiklassa määriteltyjen vapaakauppa-alueen muodostamisen edellytysten täyttämiseksi perusmaataloustuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden tuotekatteesta ja kohtelusta neuvoteltiin vapaakauppasopimusneuvottelujen yhteydessä. Kirjeenvaihto perusmaataloustuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden kaupasta allekirjoitettiin Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta 1992.
Tullit ja tuontimaksut poistuvat Suomen ja Färsaarten välisessä kaupassa liitteissä esitetyn mukaisesti. Kuitenkin järjestely säilyttää mahdollisuuden maatalousraaka-aineen hinnantasaukseen jalostetuissa maataloustuotteissa. Kirjeenvaihdon alkuperäsääntöjen tuotekatteen mukaan tuotteiden valmistuksessa voidaan käyttää ainoastaan kunkin sopimuspuolen alkuperätuotteita.
3.Sopimuksen ja maatalouskirjeenvaihdon merkitys Suomelle
Suomen viennin arvo Färsaarille vuonna 1992 oli 1,1 miljoonaa markkaa ja Färsaarten tuonnin arvo Suomeen 23,6 miljoonaa markkaa.
Nyt solmittu sopimus liittyy yhtenä osana EFTA-maiden ja EY:n välisen vapaakauppa-alueen laajentamiseen. Muun muassa Ruotsi, Norja ja Islanti ovat solmineet samantyyppiset vapaakauppasopimukset Tanskan ja Färsaarten kanssa Färsaarten kanssa käytävästä kaupasta.
Sopimuksesta on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, kilpailuvirastolta sekä tullihallitukselta.
4.Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset
Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia. Sopimuksen aiheuttamista tehtävistä on tarkoitus huolehtia nykyisten organisaatioiden ja henkilöstön avulla.
Suomen ja Färsaarten välisen kaupan aikaisempi lähes täydellinen tullittomuus ei aiheuta suuria tullitulojen menetyksiä Suomelle.
Vapaakauppasopimuksen myötä Suomen tullitulojen on arvioitu vähenevän noin 0,7 miljoonaa markkaa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen tavoitteet. Tavoitteena on edistää Suomen ja Färsaarten välisten taloussuhteiden vakaata kehitystä perustamalla vapaakauppa-alue, tukea sopimuspuolten taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vakaata rahataloutta sekä luoda oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet Suomen ja Färsaarten väliselle kaupalle. Lisäksi sopimus pyrkii osaltaan kaupan esteitä poistamalla edistämään maailmankaupan vakaata kehitystä ja laajentumista
2 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala. Sopimusta sovelletaan Suomen tai Färsaarten alkuperää oleviin, harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (HS) ryhmiin 25.-97. kuuluviin teollisuustuotteisiin sekä kalaan ja muihin meren tuotteisiin sopimuksen 2 liitteen määräysten mukaisesti.
Sopimuksen ulkopuolelle Suomen osalta jäävät liitteessä 1 mainitut tuotteet, jotka ovat myös Suomen solmimien muiden vapaakauppasopimusten tuotekatteiden ulkopuolella.
3 artikla. Artikla koskee alkuperäsääntöjä ja hallinnollista yhteistyötä. Alkuperäsäännöt on esitetty sopimuksen 3 liitteessä. Liitettä sovelletaan myös, mutatis mutandis, niihin tuotteisiin, jotka kuuluvat maatalouskauppaa koskevien järjestelyiden piiriin sopimusmaiden välillä.
Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen 4 liitteessä käsitellään hallinnollisen yhteistyön sääntöjä ja muotoja tulliasioissa. Näiden todetaan pohjautuvan pohjoismaiden välillä keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehtyyn sopimukseen.
4 artikla. Artikla sisältää määräykset tuonti- ja vientitulleista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista.
Artiklan 1 kohdan mukaan Suomen ja Färsaarten välisessä kaupassa ei oteta käyttöön uusia tuonti- ja vientitulleja ja vaikutukseltaan vastaavia maksuja.
Artiklan 2 kohdan mukaan Suomen ja Färsaarten välisestä kaupasta poistetaan tuonti- ja vientitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut samalla kun sopimus tulee voimaan.
5 artikla. Artikla koskee tuonnille asetettuja määrällisiä tai niitä vastaavia rajoituksia. Suomi ja Färsaaret eivät keskinäisessä kaupassaan ota käyttöön uusia tuontia koskevia määrällisiä rajoituksia eivätkä ryhdy toimenpiteisiin, joilla on vastaava vaikutus.
Tuontirajoitusten piiriin Suomen ja Färsaarten välisessä kaupassa jäävät 5 liitteessä mainitut tuotteet.
6 artikla. Öljytuotteiden kaupasta sopimuksessa säädetään sopimuspuolille oikeus ryhtyä erityistoimiin.
7 artikla. Artikla käsittelee maataloustuotteiden kauppaa Suomen ja Färsaarten välillä. Sopimuspuolet ilmoittavat olevansa valmiit edistämään kansallisen maatalouspolitiikkansa sallimissa rajoissa maataloustuotteiden kaupan tasapainoista kehitystä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sopimuspuolet ovat sopineet järjestelystä, jolla helpotetaan maatalouskauppaa.
Sopimuspuolet tulevat soveltamaan eläinlääkintöä, kasvinsuojelua ja ihmisten terveyttä koskevia säännöksiään ilman syrjintää. Ne eivät ota käyttöön sellaisia uusia toimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat maatalouskaupalle kohtuutonta haittaa.
8 artikla. Artikla sisältää kansainvälisissä sopimuksissa yleisesti käytetyn määräyksen siitä, ettei sopimus estä tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajakauppaa koskevien järjestelyjen säilyttämistä tai perustamista edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti tällä sopimuksella määrättyihin kaupan alueisiin, erityisesti alkuperäsääntöjä koskevien määräysten osalta.
9 artikla. Artikla sisältää sisäisen verotuksen syrjimätöntä soveltamista koskevat määräykset. Sen mukaan sopimuspuolet ovat velvollisia soveltamaan sisäisiä verojaan siten, että verotus kohtelee syrjimättömällä tavalla sekä Suomen alkuperää ja Färsaarten alkuperää olevia tuotteita. Tavaroiden viennissä mahdollisesti palautettava sisäisten verojen määrä ei saa myöskään ylittää kyseisten vientitavaroiden arvoon sisältyvien suorien ja välillisten verojen todellista määrää.
10 artikla. Artiklassa käsitellään kauppaan liittyviä maksuja. Artiklan mukaan maksujen suorittamista ei saa millään tavoin rajoittaa.
11 artikla. Artikla sisältää kansainvälisiin sopimuksiin tavanomaisesti sisältyvän määräyksen, ettei sopimuksella voida rajoittaa sopimuspuolen oikeutta määrätä tuonti- ja vientikieltoja tiettyjen yleisten etujensa suojelemiseksi. Tällaisia ovat yleinen järjestys ja turvallisuus sekä ympäristön suojeleminen ja historialliset arvot. Määräysten tulee kuitenkin kohdella tasapuolisesti kaikkia kauppakumppaneita.
12 artikla. Artiklan mukaan sopimus ei estä sopimuspuolta ryhtymästä toimiin, joilla se estää turvallisuutensa kannalta tärkeiden asiakirjojen paljastumisen tai asekauppaan ja varusteluun liittyvät itselleen haitalliset toimet. Samoin sallitaan poikkeustoimet sotatilan tai vakavan kansainvälisen jännitystilan aikana.
13 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuolten tulee pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka todennäköisesti vaarantaisivat sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi artikla velvoittaa sopimuspuolia ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.
14 artikla. Artikla sisältää yritysten kilpailusääntöjä koskevia määräyksiä. Kilpailusäännöt ovat Suomen lainsäädännön määräysten mukaisia.
Artiklan 2 kohdassa todetaan, että milloin tietty käytäntö on ristiriidassa 1 kohdassa mainittujen kilpailusääntöjen kanssa, sopimuspuolella on mahdollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin neuvoteltuaan toisen sopimuspuolen kanssa tai kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun se on saattanut asian tällaiseen neuvonpitoon.
15 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuolten tulee varmistaa, että luonteeltaan kaupalliset monopolit eivät syrji sopimuspuolten kansalaisia tavaroiden hankinta- ja markkinointiedellytysten osalta.
16 artikla. Artiklassa määritellään ne julkisen tuen muodot, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa. Julkisen tuen eri muotoja arvioidaan 6 liitteessä esitettyjen kriteerien perusteella.
Suomi on jo Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa (ETA-sopimus) sitoutunut noudattamaan tässä artiklassa esitetyn mukaisia julkisen tuen rajoituksia. ETA-sopimuksen julkista tukea koskevat velvoitteet ovat artiklassa mainittuja laajemmat. Artiklan noudattamisesta ei siten aiheudu Suomelle lisävelvoitteita.
17 artikla. Artiklassa todetaan, että sopimuspuolten välille laaditaan erilliset teollis- ja tekijänoikeudellista suojaa koskevat säännöt, jotka takaavat saman suojatason kuin EY:n ja EFTA:n jäsenvaltioilla on.
18 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuolet myöntävät toistensa yrityksille pääsyn sopimuksentekomenettelyihin omilla julkisten hankintojen markkinoillaan.
Artiklan 3 kohdan mukaan sopimuspuolten tulee asteittain kehittää ja mukauttaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjään, ohjeitaan ja menettelytapojaan, jotta vapaa pääsy sopimuspuolten hankintamarkkinoille olisi taattu.
Artiklan soveltamisalaan, aikatauluun ja sovellettaviin sääntöihin liittyvistä käytännön muodollisuuksista sovitaan artiklan 4 kohdan mukaan tapauskohtaisesti.
19 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuoli voi ryhtyä GATT-sääntöjen ja tämän sopimuksen 23 artiklan mukaisesti vastatoimiin, jos se havaitsee, että polkumyyntiä harjoitetaan sen toisen sopimuspuolen kanssa käymässä kaupassa.
20 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuoli voi ryhtyä tämän sopimuksen 23 artiklassa esitettyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti toimenpiteisiin, jos toisesta sopimusvaltiosta tapahtuvalla tuonnilla on artiklassa tarkemmin määriteltyjä haitallisia seurauksia kilpailevien tuotteiden tuottajille tai jollekin talouden sektorille tuojasopimusvaltion alueella.
21 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuoli voi ryhtyä artiklan 23 mukaisesti suojatoimenpiteisiin, jos kyseisen tuotteen jälleenvientiin kolmansiin maihin kohdistetaan määrällisiä vientirajoituksia tai siihen asetetaan vientitulleja tai vastaavia maksuja. Suojatoimenpiteisiin voidaan myös ryhtyä jos vientitullien, niitä vastaavien maksujen tai määrällisten rajoitusten noudattaminen johtaa vakavaan pulaan tai sen uhkaan viennin kannalta välttämättömän tuotteen osalta.
22 artikla. Artikla sisältää turvalausekkeen sopimuspuolen maksutasevaikeuksien varalta. Sopimuspuoli voi ryhtyä artiklan 23 mukaisesti toimenpiteisiin joutuessaan maksutasevaikeuksiin tai vakavan maksutaseuhan alaiseksi.
23 artikla. Artikla sisältää määräykset menettelystä ryhdyttäessä sellaisiin suojatoimenpiteisiin, joihin sopimuksen 13, 16, 19, 20, 21, 22 artikloissa viitataan.
Sopimuspuolet pyrkivät ennen suojatoimenpiteisiin ryhtymistä ratkaisemaan välillään olevat erimielisyydet suorien neuvottelujen avulla. Ellei neuvotteluteitse päästä määräajassa ratkaisuun, saa kyseinen sopimuspuoli ryhtyä suojatoimenpiteisiin.
Suojatoimenpiteistä on välittömästi tiedotettava toiselle sopimuspuolelle ja ne on rajoitettava sopimuksen toimintaa mahdollisimman vähän haittaaviin toimenpiteisiin. Käytettäviä suojatoimenpiteitä, niiden ollessa voimassa, pyritään lieventämään, korvaamaan tai poistamaan sopimuspuolten välisillä säännöllisillä keskusteluilla.
Välittömiä poikkeustoimia edellyttävissä tilanteissa voi kyseinen sopimuspuoli artikloissa 19, 20, 21 tarkoitetuissa tapauksissa ryhtyä tilanteen korjaamisen kannalta ehdottoman välttämättömiin suojatoimenpiteisiin ennen sopimuspuolten välisten neuvottelujen käymistä.
24 artikla. Artikla määrää sopimuspuolia sopimuksen asianmukaiseksi toimeenpanemiseksi vaihtamaan tietoja tarpeen mukaan ja neuvottelemaan, mikäli toinen sopimuspuoli neuvotteluja pyytää.
Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuspuolet voivat perustaa sekakomitean, jossa kukin sopimuspuoli on edustettuna sopimuksen täytäntöönpanon valvomiseksi ja johtamiseksi. Lisäksi artiklan 2 kohta määrää sekakomitean toiminnasta ja menettelytavoista. Sekakomitea ilmaisee kantansa yksimielisesti, mikä merkitsee sitä, että jokaisella sopimuspuolella on veto-oikeus.
25 artikla. Sopimus sisältää evoluutiolausekkeen. Kukin sopimuspuoli voi esittää sopimuksen laajentamista alueille, joita se ei nykyisellään koske. Sopimuspuolten on ratifioitava tai muuten hyväksyttävä omien menettelytapojensa mukaisesti esityksistä johtuvat muutokset.
26―27 artiklat. Artiklat sisältävät määräyksiä sopimuksen liitteistä sekä alueellisesta soveltamisesta.
28 artikla. Artiklan mukaan nyt neuvoteltu sopimus korvaa 6 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyn sopimuksen Suomen ja Tanskan välillä vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä.
Artiklan 3 kohdan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelytapojensa mukaisesti. Sopimus astuu voimaan sen jälkeisen kuukauden ensimäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen voimaantulolle tarpeelliset valtiosäännön mukaiset edellytykset on täytetty.
29 artikla. Artiklassa määrätään sopimuksen irtisanomisesta. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopimuspuoli on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
2.Maataloustuotteiden kauppaa koskeva kirjeenvaihto
Sopimuksen piiriin kuuluvien maataloustuotteiden sekä jalostettujen maataloustuotteiden kohtelusta on sovittu asiaa koskevassa kirjeenvaihdossa. Sekä viennissä että tuonnissa perusmaataloustuotteiden tuotekate laajenee. Jalostetut maataloustuotteet ovat jo aiemmin kuuluneet Suomen ja Färsaarten välisen vapaakauppajärjestelyn piiriin Suomi-EEC-sopimuksen nojalla.
Kirjeenvaihtona tehtävä järjestely merkitsee, että Suomi ja Färsaaret poistavat tullit ja tuontimaksut maataloustuotteilta ja jalostetuilta maataloustuotteilta liitteissä esitetyn mukaisesti. Samalla sekä Suomi että Färsaaret säilyttävät mahdollisuuden ns. maatalousraaka-aineiden hinnantasaukseen jalostetuissa maataloustuotteissa. Lisäksi sopimuspuolet sopivat tarkastelevansa kirjeenvaihdon sisältöä säännöllisin väliajoin. Kirjeenvaihdon alkuperäsääntöjen mukaan liitteissä mainittujen tuotteiden valmistuksessa voidaan käyttää ainoastaan Suomen taikka Färsaarten alkuperätuotteita.
3.Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan 28 artiklan mukaisesti sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse, että sopimus on hyväksytty maan omien menettelytapojen mukaisesti.
4.Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Hallitusmuodon 61 § edellyttää, että veroista, myös tulliveroista on säädettävä lailla. Sopimuksen ja maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon tarkoittamien tullien poistumisen ja alenemisen hyväksyminen edellyttää näin eduskunnan suostumuksen.
Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,
että Eduskunta hyväksyisi ne Suomen ja Tanskan sekä Färsaarten välillä Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta 1992 tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
Koska sopimus ja siihen liittyvä kirjeenvaihto sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kööpenhaminassa 19 päivänä marraskuuta 1992 toisaalta Suomen hallituksen ja toisaalta Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välillä Suomen ja Färsaarten välisestä vapaakaupasta tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3 §
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pekka Tuomisto