GP 12/1993

3.1.Ehdotetun menettelyn pääpiirteet

Esityksessä ehdotetaan, että silloin, kun on kysymys nimittämisratkaisuun rinnastettavasta ratkaisusta, menettely noudattaisi mahdollisimman paljon sitä nimittämismenettelyä, joka on säädetty edellä mainitussa Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta annetussa laissa. Sen mukaan tasavallan presidentti nimittää tuomarin virkaan hovioikeuden jonkun kolmesta virkaan ehdottamasta. Korkein oikeus antaa lausunnon hovioikeuden virkaehdotuksesta. Virkaehdotuksesta voi valittaa korkeimmalle oikeudelle.

Nimittämisratkaisuun rinnastettavaan ratkaisuun joudutaan turvautumaan silloin, kun kahdesta tai useammasta nykyisin samantasoisen viran haltijasta kaikki eivät voi saada samantasoista virkaa. Näin käy esimerkiksi silloin, kun yhdistettävien alioikeuksien nykyisistä päällikkötuomarin viran haltijoista vain yksi voi saada laamannin viran.

Virkaehdotusmenettely tässä tilanteessa, kun joudutaan tekemään huomattavan paljon samanaikaisia tai toisiinsa liittyviä nimitysratkaisuja siihen liittyvän muutoksenhakumahdollisuuden vuoksi, on aikaa vievä. Sen vuoksi esityksessä ehdotetaan, että nimitysratkaisu tehtäisiin hovioikeuden virkaehdotuksen asemesta hovioikeuden esityksestä. Virkaan ilmoittautuneen oikeusturvan riittävässä määrin turvaa se, että esityksestä voisi tehdä muistutuksen korkeimmalle oikeudelle.

Silloin kun ei ole kysymys nimittämisratkaisuun rinnastettavasta tilanteesta, esityksessä ehdotetaan, että sellaisten virkojen osalta ei otettaisi käyttöön mitään nimittämismenettelyyn rinnastettavaa menettelyä, vaan ainoastaan todettaisiin, ketkä ovat laamanneja ja käräjätuomareita. Suurimmalle osalle tuomareista alioikeuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen tarkoittaa käytännössä ainoastaan sitä, että sen tuomioistuimen nimi, jossa heidän virkansa on, muuttuu käräjäoikeudeksi ja heidän virkansa laamanniksi tai käräjätuomariksi. Esityksessä ehdotetaan, että sellaisille tuomareille antaisi nimittämiskirjan virkaan tasavallan presidentti.

3.2.Käräjäoikeuden virkoihin määrättävien tuomarien virkamiesoikeudellinen asema

Esityksessä ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan kihlakunnanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien tuomarit säilyttävät alioikeuksien yhtenäistämisen yhteydessä oikeuden pysyä virassaan siten kuin valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/86) 25 §:ssä säädetään. Siten esimerkiksi ne tuomarit, joiden eroamisikä tällä hetkellä on 70 vuotta, säilyttävät oikeuden olla virassa sanottuun ikään asti, niin kauan kuin he ovat siinä virassa, jonka he tämän lain mukaisessa menettelyssä ovat saaneet.

Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan käräjäoikeuden käräjätuomarilla, joka on ollut kihlakunnantuomari tai pormestari, on oikeus tuossa virassaan käyttää myös entisen viran nimeä ja arvoa.

Yleistä

Kuten edellä yleisperusteluissa on todettu, siirrettäessä kihlakunnanoikeuden ja raastuvanoikeuden tuomareita käräjäoikeuden tuomareiksi ehdotetaan eri tilanteissa noudatettavaksi erilaista menettelyä. Kysymykseen tulevia tilanteita voidaan kutsua seuraavalla tavalla:

― virkanimikkeen muutos,

― sisäinen täyttö,

― ulkoinen täyttö.

Virkanimikkeen muutos tulee kysymykseen silloin, kun tuomioistuimen kohdalla ei tapahdu muuta muutosta kuin että sen nimi muuttuu käräjäoikeudeksi ja sen tuomareiden virkanimikkeet laamanniksi ja käräjätuomariksi. Sellaisesta tilanteesta ehdotetaan säädettäväksi 2 §:ssä.

Sisäinen täyttö tulee kysymykseen silloin, kun jossakin käräjäoikeudessa ei ole kaikille tuomareille alioikeuksien yhdistämisen tai palkkausjärjestelyjen vuoksi toisiinsa verrattuna samantasoista virkaa. Sellaisen tuomioistuimen osalta tuomarin viran haltijoista tulee päättää nimitysmenettelyä muistuttavassa menettelyssä. Sellaisesta tilanteesta ehdotetaan säädettäväksi 3 §:ssä.

Ulkoinen täyttö tulee kysymykseen silloin, kun nykyinen päällikkötuomari, joka ei 2 tai 3 §:n nojalla ole saanut laamannin virkaa omasta käräjäoikeudestaan, hakee ennen 1 päivänä joulukuuta 1993 avoimeksi tullutta päällikkötuomarin virkaa toisesta käräjäoikeudesta. Sellaisesta tilanteesta ehdotetaan säädettäväksi 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa. Ulkoinen täyttö tulee kysymykseen myös silloin, kun käräjätuomari tai oikeusneuvosmies, joka ei ole saanut 2 tai 3 §:n nojalla käräjätuomarin virkaa omasta käräjäoikeudestaan, hakee alioikeuksien yhtenäistämisen yhteydessä perustettua uutta käräjätuomarin virkaa toisesta käräjäoikeudesta. Sellaisesta tilanteesta ehdotetaan säädettäväksi 4 §:n 3 momentissa ja 5 §:n 3 momentissa.

Selvyyden vuoksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, mitkä tuomarin virat yhtenäistämisen yhteydessä täytetään haettavaksi julistamisen jälkeen siinä järjestyksessä kuin Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta annetussa laissa säädetään. Sitä koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi 7 §:ään.

Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös oikeudesta säilyttää kihlakunnantuomarin ja pormestarin viran nimi arvonimenä (8 §) sekä oikeudesta pysyä virassa (9 §).

1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös lain soveltamisalasta. Pykälän mukaan lakia sovelletaan määrättäessä ensi kertaa viranhaltijoita kihlakunnanoikeuksista ja raastuvanoikeuksista muodostettaviin käräjäoikeuksiin perustettuihin tuomarin virkoihin.

2 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös edellä mainitusta niin sanotusta virkanimikkeen muutoksesta. Alioikeuksien yhtenäistäminen tarkoittaa sitä, että kihlakunnanoikeuden tai raastuvanoikeuden nimi muuttuu käräjäoikeudeksi ja tuomareiden virkanimikkeet muuttuvat laamanniksi ja käräjätuomariksi. Kaikkiaan 70 käräjäoikeudesta noin 40 on sellaisia, joiden osalta ei tapahdu muuta muutosta. Näissä selvissä tapauksissa ei ole tarpeen käyttää nimitysmenettelyä tai siihen rinnastettavaa menettelyä, vaan todettaisiin yksinkertaista menettelyä noudattaen, kuka on sellaisen käräjäoikeuden tuomarin viran haltija.

Pykälän 1 momentin mukaan tuomiokunnan kihlakunnantuomari ja raastuvanoikeuden pormestari on laamanni siinä käräjäoikeudessa, joka tulee sanotun tuomiokunnan tai raastuvanoikeuden sijaan. Momentin nojalla sellainen kihlakunnantuomari tai pormestari, jonka johtamaan tuomioistuimeen ei yhdistetä toista alioikeutta, on tuon tuomioistuimen tilalle tulevan käräjäoikeuden laamanni.

Myös silloin, kun käräjäoikeus tuomiopiirien yhdistämisen johdosta muodostetaan useammasta tuomioistuimesta, määräytyy tuon käräjäoikeuden laamanni suoraan momentin nojalla, jos yhdistettävistä tuomioistuimista ainoastaan yhdessä on sellainen tuomari, joka hoitaa vakinaista päällikkötuomarin virkaansa.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomiokunnan käräjätuomari ja raastuvanoikeuden oikeusneuvosmies on käräjätuomari siinä käräjäoikeudessa, joka tulee sanotun tuomiokunnan tai raastuvanoikeuden sijaan.

Momentti tulee sovellettavaksi silloin, kun käräjäoikeuteen on perustettu sellaiset käräjätuomarin virat, että jokaisella tuomiokunnan tai raastuvanoikeuden tuomarilla on mahdollisuus saada toisiinsa verrattuna vastaava virka. Momentissa tarkoitettu tilanne on ensinnäkin silloin, kun käräjäoikeus on muodostettu sellaisesta tuomiokunnasta tai raastuvanoikeudesta, johon ei ole yhdistetty muita tuomioistuimia ja tuomarin virat on perustettu sellaisiin palkkausluokkiin, että kaikilla käräjäoikeuden tuomareilla on mahdollisuus saada toisiinsa verrattuna samantasoinen virka.

Käsiteltävänä oleva momentti tulee sovellettavaksi myös silloin, kun käräjäoikeus tuomiopiirien yhdistämisen johdosta muodostetaan useammasta tuomioistuimesta, ja kaikilla käräjäoikeuden tuomareilla on mahdollisuus saada toisiinsa verrattuna samantasoinen virka.

Momenttia ei voida sitä vastoin soveltaa sellaisessa tilanteessa, kun kahdesta tai useammasta samantasoisen viranhaltijasta vain joku tai jotkut voivat saada käräjäoikeuteen perustetun viran. Momenttia ei pääsäännön mukaan voida soveltaa myöskään silloin, kun käräjäoikeus on muodostettu tuomiokunnasta ja raastuvanoikeudesta. Tämä johtuu siitä, että sellaisessa käräjäoikeudessa tuomareiden asettaminen virkaikäjärjestykseen edellyttää yleensä nimittämisratkaisuun rinnastettavan 3 §:n mukaisen menettelyn käyttämistä.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, millä tavoin todettaisiin 1 ja 2 momentin mukaan määräytyvien tuomarin virkojen haltijat. Lakiin ehdotettujen säännösten nojalla voidaan yksiselitteisesti määritellä käsiteltävänä olevassa pykälässä tarkoitetut selvät tilanteet. Momentin mukaan nimittämiskirjan pykälässä tarkoitetulle laamannille ja käräjätuomarille antaa tasavallan presidentti. Nimittämiskirja annettaisiin tasavallan presidentin istunnossa oikeusministerin esittelystä.

3 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös edellä mainitusta niin sanotusta sisäisestä täytöstä eli siitä, milloin on poikettava 2 §:ssä ehdotetusta pääsäännön mukaisesta tuomarin virkojen määräämisestä.

Osa uusista käräjäoikeuksista on sellaisia, että kaikki nykyiset tuomarit eivät voi saada tuomioistuimensa sijaan tulevassa käräjäoikeudessa toisiin samantasoisen viranhaltijoihin verrattuna samantasoista virkaa.

Esimerkiksi Lahden käräjäoikeus muodostetaan Lahden raastuvanoikeudesta ja Hollolan tuomiokunnasta. Kun kummassakin yhdistettävässä tuomioistuimessa on virassaan oleva päällikkötuomari, Lahden käräjäoikeuden laamannia ei voida määrätä 2 §:n nojalla.

Kun Hollolan tuomiokunnassa ja Lahden raastuvanoikeudessa on tällä hetkellä muun muassa yhteensä kuusi A 26 palkkausluokkaan kuuluvaa tuomarin virkaa ja uudessa Lahden käräjäoikeudessa vastaavia virkoja on vain neljä, sanottuihin palkkausluokkiin perustettujen tuomarin virkojen haltijoita ei voida määrätä 2 §:n nojalla.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että jos käräjäoikeudessa on sellainen tuomarin virka, jonka useammasta samantasoisesta tuomarin viranhaltijasta vain joku 2 §:ssä tarkoitetuista viran haltijoista voi saada, viran haltijan sekä sellaiset muut tuomarin viran haltijat, jotka eivät tule virkaansa 2 §:n nojalla, nimittää tasavallan presidentti hovioikeuden esityksestä. Pykälän 2 momentin mukaan nimitettäviksi voi tulla siis ainoastaan sellainen tuomari, jolla on virka sellaisessa tuomioistuimessa, jonka tilalle kysymyksessä oleva käräjäoikeus tulee.

Kuten edellä on todettu, osa alioikeuksista yhdistetään siten, että tuomiokunnan kihlakunnanoikeuksien tuomiopiiriin kuuluvia alueita siirretään useamman käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Sellaisessa tilanteessa tuomiokunnan kihlakunnantuomari momentin nojalla voidaan ottaa huomioon kaikkien niiden käräjäoikeuksien laamannin virkoja täytettäessä, joihin käräjäoikeuksiin tuomiokunnan kihlakunnanoikeuksien tuomiopiiriin kuuluvia alueita on siirretty.

Momentissa ehdotetaan, että tasavallan presidentti nimittäisi momentissa tarkoitetun viran haltijan hovioikeuden virkaehdotuksen asemesta hovioikeuden esityksestä. Kuten edellä yleisperusteluissa on todettu, alioikeuksien yhtenäistämisen yhteydessä, kun täytettäviä virkoja on huomattavan paljon ja kun virkajärjestely muodostuu osasta samanaikaisia ja perättäisiä toimenpiteitä, virkaehdotusmenettely siihen liittyvine valitusmenettelyineen tekisi virkojen täyttämisen käytännössä vaikeasti toteutettavaksi ja siten menettely vaatisi huomattavan pitkän ajan.

Virkaan halukkaiksi ilmoittautuneiden oikeusturvan riittävässä määrin takaa mahdollisuus saada tehdä 2 momentissa ehdotettu muistutus korkeimmalle oikeudelle.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset niistä toimenpiteistä, joita 1 momentin mukainen menettely edellyttää. Momentissa ehdotetaan, että asianomainen hovioikeus hankkii tuomiopiiriinsä kuuluvien alioikeuksien 1 momentissa tarkoitetuilta tuomarin viran haltijoilta hovioikeudelle esityksen tekemistä varten selvityksen siitä, mihin virkaan he haluavat tulla nimitetyiksi.

Toisin kuin 2 §:n nojalla meneteltäessä, käsiteltävänä olevan pykälän mukaan meneteltäessä tulisi niiltä tuomarin viran haltijoilta, jotka voivat tulla kysymykseen käräjäoikeuden tuomarin virkaa täytettäessä, tiedustella, mihin virkaan he haluavat tulla käräjäoikeudessa nimitetyiksi.

Kun pykälässä on kysymys niin sanotusta sisäisestä täytöstä, momentissa tarkoitettu selvitys pyydettäisiin siis ainoastaan sellaiselta tuomarin viran haltijalta, joka on tuomarina sellaisessa tuomioistuimessa, jonka sijaan käräjäoikeus tulee. Kun esimerkiksi Joensuun käräjäoikeus muodostetaan Joensuun raastuvanoikeudesta sekä Liperin, Ilomantsin ja Kiteen tuomiokunnasta, pyydettäisiin sanottujen tuomioistuinten päällikkötuomareilta selvitys siitä, mihin virkaan he haluavat tulla nimitetyiksi Joensuun käräjäoikeudessa.

Momentissa ehdotetaan lisäksi, että täytettävään virkaan ilmoittautuneet voivat tehdä muistutuksen hovioikeuden 1 momentin nojalla antamasta esityksestä korkeimmalle oikeudelle. Lisäksi momentissa ehdotetaan, että korkein oikeus antaa lausunnon esityksestä. Tältä osin ehdotus on hyvin lähellä sitä nimitysmenettelyä, josta säädetään mainitussa Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta annetussa laissa. Kuten edellä on mainittu, sanotun lain mukaan korkein oikeus antaa lausunnon hovioikeuden virkaehdotuksesta.

4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös edellä mainitusta niin sanotusta ulkoisesta täyttämisestä. Kuten edellä on mainittu, esityksessä ulkoisella täytöllä tarkoitetaan ennen 1 päivää joulukuuta 1993 avoinna olevan päällikkötuomarin viran täyttämistä. Sellaisia momentissa tarkoitettuja avoimia päällikkötuomarin virkoja on tällä hetkellä kymmenen. Ulkoisella täytöllä tarkoitetaan myös käräjäoikeuteen perustetun uuden viran täyttämistä. Se, mitä esityksessä tarkoitetaan käräjäoikeuden uudella viralla, ehdotetaan määriteltäväksi pykälän 3 momentissa.

Ulkoisella viran täyttämisellä tarkoitetaan sitä, että virkaan nimitetään muu kuin sellaisen tuomioistuimen tuomarin viran haltija, jonka sijaan sanottu käräjäoikeus tulee. Pykälässä tarkoitettua virkaa ei kuitenkaan julistettaisi kaikkien haettavaksi, vaan virkaa täytettäessä voisivat ehdotuksen 5 §:n mukaisesti tulla kysymykseen ainoastaan sellaiset tuomiokunnan ja raastuvanoikeuden tuomarin viran haltijat, jotka eivät ole saaneet niin sanotussa omassa tuomioistuimessaan nykyistä virkaa vastaavaa virkaa.

Esityksessä ei ehdoteta ennen 1 päivää joulukuuta 1993 avoinna olevien käräjätuomarin virkojen täyttämistä käsiteltävänä olevassa pykälässä tarkoitettua menettelyä käyttäen. Esityksessä ehdotetaan, että sellaiset käräjätuomarin virat täytettäisiin 3 §:ssä ehdotetulla niin sanotulla sisäisellä täytöllä. Sellaiseen avoimeen virkaan voitaisiin siis nimittää ainoastaan tuomarin viran haltija sellaisesta tuomioistuimesta, jonka sijaan se käräjäoikeus, jossa avoin tuomarin virka on, tulee.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että ne laamannin virat, joita vastaavat kihlakunnantuomarin tai pormestarin virat ovat avoinna tai tulevat avoimiksi ennen 1 päivää joulukuuta 1993, sekä käräjäoikeuteen perustetut uudet tuomarin virat täytetään siinä järjestyksessä kuin 3 §:ssä säädetään.

Ehdotuksen mukaan tasavallan presidentti nimittäisi sanotut laamannit hovioikeuden esityksestä, niistä ehdotuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista päällikkötuomarin viran haltijoista, jotka hovioikeuden hankkiman selvityksen mukaan ovat ilmoittaneet haluavansa tulla nimitetyiksi sanottuihin virkoihin. Hovioikeuden esityksestä virkaan ilmoittautunut voisi 3 §:n 2 momentin mukaisesti tehdä muistutuksen. Korkein oikeus saman momentin nojalla antaisi lausuntonsa virkaan nimitettävistä silloinkin, kun muistutusta ei ole tehty.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tuomarin virkojen täyttämisestä silloin, kun tuomiokunnassa ovat kaikki käräjätuomarin ja raastuvanoikeudessa kaikki oikeusneuvosmiehen virat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla avoinna. Momentin mukaan käräjätuomari sellaisen alioikeuden tilalle tulevaan käräjäoikeuteen nimitetään siten kuin 3 §:ssä säädetään.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, mitä 1 momentissa tarkoitetaan uudella viralla. Uuden viran määritteleminen on tärkeätä sen vuoksi, että virkojen haltijat kaikissa tilanteissa määrättäisiin toisiinsa verrattuna yhdenmukaisella tavalla.

Osaan käräjäoikeuksista perustetaan niin paljon tuomarin virkoja, että niiden kokonaismäärä ylittää niiden tuomarin virkojen lukumäärän, jotka ovat siinä tuomioistuimessa tai niissä tuomioistuimissa, joiden sijaan sanottu käräjäoikeus tulee. Esimerkiksi Janakkalan tuomiokunnassa on tällä hetkellä kihlakunnantuomarin lisäksi kaksi käräjätuomaria. Tilalle tulevassa Riihimäen käräjäoikeudessa tulee olemaan yksi laamanni ja neljä käräjätuomaria. Sinne tulee siis kaksi uutta käräjätuomarin virkaa seuraavasti:

Uuden viran määritteleminen on tärkeätä sen vuoksi, että jos uutena virkana pidetään alimpiin palkkausluokkiin perustettuja virkoja, saavat sellaisen tuomioistuimen nykyiset viranhaltijat ikään kuin ''kuoppakorotuksena'' ylempiin palkkausluokkiin perustetut virat. Silloin menettely vastaisi ehdotuksen 2 §:n mukaista menettelyä sellaisessa tuomioistuimessa, jossa tuomarin virat on perustettu nykyisiä palkkausluokkia ylempiin palkkausluokkiin ja kaikilla tuomareilla on mahdollisuus saada toisiinsa nähden nykyisiin virkoihinsa verrattuna samantasoinen virka.

Jos uutena virkana sitä vastoin pidettäisiin ylempiin palkkausluokkiin perustettuja virkoja, silloin nykyiset viranhaltijat, toisin kuin sellaisen tuomioistuimen tuomarit, joihin ei tule uusia virkoja, mutta joissa virat perustetaan nykyistä korkeampiin palkkausluokkiin, eivät saa niin sanottua kuoppakorotusta.

Jos uudet virat määritellään eri tuomioistuimissa eri tavoin, tulevat nykyiset viran haltijat kohdelluiksi eri tavoin.

Momentissa ehdotetaan, että tässä laissa tarkoitettuja käräjäoikeuden uusia tuomarin virkoja ovat kussakin käräjäoikeudessa ne alimpiin palkkausluokkiin perustetut tuomarin virat, joiden avulla ylittyy käräjäoikeutta vastaavassa alioikeudessa olleiden tuomarin virkojen kokonaismäärä tai, silloin kun käräjäoikeus on muodostettu useammasta alioikeudesta, niissä olleiden tuomarin virkojen kokonaismäärä.

Siten nykyiset tuomarin viran haltijat tulevat virkojen määräämisessä kohdelluiksi yhdenmukaisella tavalla siitä riippumatta, perustetaanko nykyisen tuomioistuimen tilalle tulevaan käräjäoikeuteen uusia tuomarin virkoja vai ei. Samalla turvataan myös se, että tuomarit kaikissa niissä käräjäoikeuksissa, joihin perustetaan uusia virkoja, tulevat virkoihin määräämisissä kohdelluiksi yhdenmukaisella tavalla.

5 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset siitä, ketkä tuomarit voivat tulla kysymykseen täytettäessä virkoja ehdotuksen 4 §:n mukaisessa menettelyssä.

Kuten edellä yleisperusteluissa on selostettu, virkamieslain 34 §:n 2 momentin nojalla tuomari voidaan siirtää uuteen virkaan ainoastaan siten, että virka julistetaan haettavaksi ja täytettävään virkaan tehdään virkaehdotus. Perustuslakivaliokunnan 17 päivänä lokakuuta 1985 hallituksen esityksestä n:o 238/1984 vp. valtion virkamieslainsäädännön uudistamisesta antamassa lausunnossa n:o 13, jonka mukaisen mietinnön n:o 2 toinen lakivaliokunta on antanut 15 päivänä huhtikuuta 1986, todetaan, että viran täyttöön keskeisesti kuuluvan pätevyyden arvioimiseen ehdollepanomenettely antaa sopivan mahdollisuuden myös silloin, kun on kysymys virkamiehen siirtämisestä tuomarin virkaan.

Esitykseen sisältyvää ehdotusta valmisteltaessa on todettu, että tavoite saada kaikissa tilanteissa nimitetyksi tuomarin virkaan paras mahdollinen virkaa haluavista ja tavoite nykyisten tuomareiden virka-aseman turvaamisesta voivat olla toisilleen vastakkaisia. Ehdotusta valmisteltaessa on päädytty siihen, että alioikeuksien yhtenäistämisen yhteydessä edellä mainituista tavoitteista tärkeämpi on turvata käräjäoikeudessa mahdollisimman monelle tuomarille hänen nykyistä asemaansa vastaava asema. Sen vuoksi pykälässä ehdotetaan poikettavaksi edellä selostetusta virkamieslain 34 §:n 2 momentista, ja niiden piiriä, jotka siirryttäessä yhtenäiseen alioikeuteen voivat tulla kysymykseen nimitettäessä tuomareita avoimiin tai uusiin virkoihin ehdotetaan pykälässä rajoitettavaksi. Virkoja ei siis julistettaisi kaikkien halukkaiden haettavaksi.

Pykälän 1 momentin mukaan 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja avoimia päällikkötuomarin virkoja voivat hakea ne kihlakunnantuomarit ja pormestarit, jotka eivät 2 tai 3 §:n nojalla ole tulleet laamanneiksi.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, ketä voivat ilmoittautua 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin avoimiin virkoihin. Momentin mukaan sellaiseen virkaan voivat ilmoittautua kaikki tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien tuomarin viran haltijat.

Pykälän 3 momentin mukaan 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin uusiin virkoihin voivat ilmoittautua kaikki ne tuomiokunnan tai raastuvanoikeuden tuomarin viran haltijat, jotka eivät 2 tai 3 §:n nojalla ole saaneet tuomarin virkaa käräjäoikeudessa.

6 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös sellaisen tuomarin, joka ei voi saada virkaa omassa tuomioistuimessaan, siirtämisestä toiseen tuomarin virkaan. Pykälässä ehdotetaan, että jos 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu tuomari ei ilmoittaudu 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun uuteen virkaan tai ei hae 7 §:n nojalla haettavaksi julistettua virkaa, hänet voidaan virkamieslaissa säädettyä menettelyä noudattaen siirtää sanottuun virkaan.

Virkamieslain 33 §:n 3 momentin mukaan tuomari voidaan siirtää vain sellaiseen ensisijaisesti samalla paikkakunnalla olevaan virkaan, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana. Siirtämisestä päättäisi tasavallan presidentti. Ennen päätöksentekoa asiasta on ilmoitettava tuomarille ja hänelle on varattava tilaisuus antaa kohtuullisessa määräajassa asiassa selitys.

Kun tuomarin virka lakkautetaan, tuomaria ei voida irtisanoa virkamieslain 46 §:n irtisanomissäännöksen nojalla, vaan hänet on ensisijaisesti siirrettävä toiseen virkaan. Jos tuomari kuitenkin siirtämismenettelyä käytettäessä kieltäytyy ilman pätevää syytä vastaanottamasta toista virkaa, hänet nimittäneen viranomaisen on annettava hänelle virkamieslain 70 §:n 2 momentin nojalla hakemuksetta ero.

Pykälässä ehdotetaan siis poikettavaksi virkamieslain 34 §:n 2 momentin mukaisesta menettelystä ehdotuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen uusien virkojen osalta. Sellaiseen virkaan voitaisiin siis ehdotuksen mukaan siirtää tuomari, vaikka virkaan ovat voineet ilmoittautua ainoastaan ne tuomarit, jotka ehdotuksen 2 tai 3 §:n nojalla eivät ole saaneet tuomarin virkaa käräjäoikeudessa.

7 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi selvyyden vuoksi säännös siitä, mitkä tuomarin virat alioikeuksien yhtenäistämisen yhteydessä täytetään haettavaksi julistamisen jälkeen. Pykälässä ehdotetaan, että ne tuomarin virat, jotka, sen jälkeen kun on menetelty 4 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ovat edelleen avoinna, julistetaan haettaviksi ja täytetään siinä järjestyksessä kuin Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa laissa säädetään. Sellainen päällikkötuomari, joka ei 3 §:n nojalla tule nimitetyksi laamannin virkaan, voi ilmoittautua 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun avoimeen virkaan. Sen jälkeen kun on selvinnyt se, tuleeko edellä mainittu päällikkötuomari nimitetyksi laamanniksi johonkin muuhun käräjäoikeuteen vai tuleeko hänestä niin sanotun oman käräjäoikeuden käräjätuomari, määrätään sellaisen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkojen haltijat.

Toinen vaihtoehto olisi ensin käräjäoikeuksittain määrätä sellaiset entiset päällikkötuomarit, jotka eivät saa laamannin virkaa, oman käräjäoikeutensa käräjätuomareiksi. He voisivat sitten ilmoittautua 5 §:n 1 momentin mukaisesti 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun avoimeen virkaan ja sen saadessaan heidän virkansa julistettaisiin haettaviksi ja siihen voitaisiin nimittää yleisiä nimitysperusteita noudattaen virkaan pätevin. Tällainen menettely johtaisi kuitenkin edellä mainitusta niin sanotusta sisäisestä täytöstä poikkeamiseen, jota ei voida pitää ehdotuksen kokonaisuuden kannalta johdonmukaisena.

8 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös päällikkötuomarin oikeudesta säilyttää arvonimenä se virkanimike, joka hänellä on ennen alioikeuksien yhtenäistämistä. Pykälässä ehdotetaan, että käräjäoikeuden käräjätuomarilla, joka on ollut nimitettynä kihlakunnantuomarin tai pormestarin virkaan, on oikeus käräjätuomarin virassaan käyttää myös entisen viran nimeä arvonimenä.

9 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että alioikeuksien yhtenäistäminen ei vaikuta tuomarin eroamisikään. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että tuomarin viran haltija, joka tämän lain mukaisesti on nimitetty tai siirretty tuomariksi käräjäoikeuteen, säilyttää oikeuden pysyä virassaan siten kuin valtion virkamieslain voimaanpanolain 25 §:ssä säädetään. Sanotussa 25 §:ssä säädetään, että valtion virkamieslain 50 §:ssä säädettyä eroamisikää ei sovelleta tuomariin siinä virassa, jossa hän on valtion virkamieslain voimaan tullessa. Mainitussa virassa sovelletaan valtion virkamieslain voimaan tullessa ollutta eroamisikää. Sanottu oikeus tuomarilla on siis niin kauan kun hän on siinä virassa, jonka hän on ehdotetun lain nojalla saanut.

10 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sellainen toimenpide olisi esimerkiksi 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun selvityksen hankkiminen.