GP 352/1992

1.Esityksen yhteiskunnallinen merkitys

Perustettavaksi ehdotettu Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto on Rannikko-Suomen kermikeidassuovyöhykkeellä. Alueelle luonteenomaisia ovat avoimet tai harvakseltaan kitukasvuisia mäntyjä kasvavat, karut nevat ja rämeet. Alueella on useita erillisiä keidassuo-osia, joista Isosuo ja Ronkansuo ovat kehittyneimpiä allikoineen ja laajoine nevoineen. Soiden reunoilla on jonkin verran reunarämeitä ja kivennäismaiden metsiä, jotka rikastuttavat alueen luontoa. Kansallispuiston monimuotoisuutta lisää Puurijärvi, joka on umpeenkasvava rehevä järvi. Mielenkiintoisen lisänsä seudun luontoon tuovat Kokemäenjoen haarat ja polvekkeet, jotka sivuavat soita.

Ehdotettu kansallispuisto on suoluonnon suojelun kannalta Etelä-Suomen arvokkaimpia, kansainvälisestikin merkityksellisiä alueita ja se on sekä tärkeä suoeliöstön turvapaikka että lintujen muuton aikainen levähdysalue. Puurijärvellä pesii runsas ja monilajinen vesi- ja kosteikkolinnusto. Alue on myös suosittu retkeily- ja luonnonharrastuskohde. Siksi Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston perustaminen täydentäisi merkittävällä tavalla maan eteläpuoliskon kansallispuistoverkkoa.

2.Asian valmistelu

Puurijärven ja Isonsuon alue kuului jo vuonna 1973 tehtyyn ympäristönsuojelun neuvottelukunnan ehdotukseen Suomen kansallispuistoverkon kehittämisestä. Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976 valmistuneessa mietinnössään (komiteanmietintö 1976:88) noin 2 600 hehtaarin laajuisen Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston perustamista. Alue kuuluu Satakunnan seutukaavaan suojelukohteena. Kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisesta 24 päivänä helmikuuta 1978 tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä Puurijärven ja Isonsuon alue on noin 2 000 hehtaarin laajuisena.

Valtioneuvoston tehdessä periaatepäätöksen Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistosta alue oli pääosin yksityisten omistuksessa. Sittemmin alue on hankittu valtiolle sekä vapaaehtoisin kaupoin että lunastamalla.

Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, metsähallitukselta, maanmittaushallitukselta, vesi- ja ympäristöhallitukselta, Turun ja Porin lääninhallitukselta, geologian tutkimuskeskukselta, Satakuntaliitolta, Huittisten ja Kokemäen kaupungeilta sekä Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Lausunnonantajilla ei ollut huomauttamista Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston perustamisesta. Osa piti puiston perustamista kiireellisenä. Esityksen perusteluihin ja asetusluonnokseen on tehty eräitä lisäyksiä ja tarkennuksia lausuntojen perusteella.

3.Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoa varten hankitut alueet ovat osittain ympäistöministeriön, osittain metsähallituksen hallinnassa. Pääosa Ronkansuosta on oikeusministeriön hallinassa. Kansallispuiston perustamisella ei kuitenkaan ole sanottavia organisatorisia vaikutuksia.

Kansallispuiston hoitoa ja yleisöpalvelujen kehittämistä varten on tarkoitus laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Alueelle suuntautuvaa retkeilyä on tarpeen ohjata, jotta retkeilystä ei aiheutuisi haittaa alueen luonnolle eikä puistoon rajoittuville yksityisille kiinteistöille. Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuksen ja luonnonhoidon tarve ja laajuus selvitetään hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistoon ei ole tarvetta rakentaa kovin vaativaa palveluvarustusta alueen luonnon häiriöalttiuden ja vaikeakulkuisuuden vuoksi. Siksi puiston hoito ja käyttö ei myöskään vaadi merkittävää lisäystä kansallispuistojen hoitoon ja käyttöön vuosittain varattuihin määrärahoihin. Polkujen ja opasteiden rakentaminen sekä huollon ja kunnossapidon hoitaminen kuitenkin helpottuisi, jos metsähallituksen Etelärannikon puistoalueelle palkattaisiin nykyisen henkilökunnan lisäksi yksi puistomestari ja huoltomies tai ainakin osa-aikaista työvoimaa, joka voisi avustaa myös muiden suojelualueiden hoidossa. Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston hoidon määrärahatarpeet otetaan huomioon vuosittain valtion talousarviota valmisteltaessa.

4.Esityksen taloudelliset ja muut vaikutukset

Puurijärven ja Isonsuon alue on hankittu usean vuoden aikana lähes kokonaan valtiolle kansallispuiston perustamista varten. Tästä maanhankinnasta valtiolle aiheutuneet kustannukset ovat olleet yhteensä noin 8 miljoonaa markkaa. Vanhaa valtion maata alueella on noin 500 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisella ei siten ole enää sanottavia vaikutuksia valtion talouteen. Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston noin 2 300 hehtaarin koko pinta-alasta on kitu- ja joutomaita noin 1 800 hehtaaria, vesialueita 430 hehtaaria ja metsämaata noin 70 hehtaaria, joten alueen säilyttäminen koskemattomana on myös metsätaloudelliselta merkitykseltään vähäinen.

Kansallispuiston hoitoon ja henkilöstön palkkaamiseen tarvittavat määrärahat on tarkoitus ehdottaa vuosittain valtion talousarviossa. Kuntien metsäverotuloihin lain hyväksyminen ei vaikuttaisi, sillä Puurijärven ja Isonsuon alueen tultua kansallispuistoksi valtio korvaa kunnille luonnonsuojelulain 5 a §:n nojalla alueiden metsäntuottoa vastaavan metsäverotulon vähentymisen.

Vesi- ja ympäristöhallituksessa on laadittu Kokemäenjoen keskiosan järjestelyhanketta koskeva suunnitelma. Hankkeen kokonaiskustannus olisi noin 11 miljoonaa markkaa ja sen yhtenä osana on suunnitelma Puurijärven kunnostamisesta lintuvetenä. Tämä olisi myös suurin yksittäinen kansallispuistoon kohdistuva hoitomeno lähivuosina edellyttäen, että mainittu kokonaissuunnitelma toteutuu. Vesistön järjestely saattaa kuitenkin muilta osin aiheuttaa kansallispuistoalueen välittömässä läheisyydessä luonnon- ja maisemansuojelulle haittoja, jotka on selvitettävä ennen suunnitelman toteuttamista. Haittojen selvittämiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan kiinteää yhteistyötä luonnonsuojelu- ja muiden viranomaisten kesken.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lainkohdassa ehdotetaan, että Huittisten ja Kokemäen kaupunkeihin perustetaan valtion omistamille alueille Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, joka on luonnonsuojelulain mukainen erityinen suojelualue. Samalla säädettäisiin luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksesta.

2 §. Kansallispuiston rajat on merkitty esityksen liitteenä olevaan karttaan.

Lainkohdassa on myös kansallispuiston rajan käymistä ja merkitsemistä koskeva säännös, joka on samansisältöinen kuin vastaava säännös muiden luonnonsuojelualueiden perustamista koskevissa laeissa. Maa- ja metsätalousministeriö on 15 päivänä kesäkuuta 1982 tehnyt päätöksen eräiden valtion omistamille alueille perustettujen luonnonsuojelualueiden rajojen merkitsemisestä (449/82) . Tarkoitus on, että myös Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston rajat merkittäisiin tämän päätöksen mukaisesti.

3 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös luonnonsuojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-oikeudesta. Säännös on samansisältöinen kuin vastaava säännös muiden luonnonsuojelualueiden perustamista koskevissa laeissa.

4 §. Pykälän mukaan perustetun kansallispuiston rajojen sisällä oleva tai siihen rajoittuva yksityinen alue, joka on siirtynyt valtion omistukseen, luetaan kuuluvaksi osaksi kansallispuistoa. Kansallispuiston sisällä olevan alueen kohdalla tilanne on vastaava kuin se on ollut aikaisemminkin. Sitä vastoin luonnonsuojelualueeseen rajoittuva yksityinen alue, joka on siirtynyt valtion omistukseen, on aiemmin liitetty suojelualueeseen ympäristöministeriön päätöksellä. Tämä menettely on osoittautunut varsin hankalaksi ja aikaa vieväksi ja aiheuttanut myös valtiolle kustannuksia. Samalla alueella on jouduttu pitämään kaksi eri maanmittaustoimitusta ja sama asia on jouduttu käsittelemään kahteen kertaan eri viranomaisessa. Rajojen merkintä ja suojelumääräysten voimaantulo kyseisellä alueella ovat saattaneet viivästyä useita vuosia. Tämän vuoksi kansallispuistoon rajoittuva alue tulisi voida lukea kuuluvaksi suoraan puistoon, jos alue on hankittu tätä varten. Lisäalue voidaan tämän jälkeen lohkomistoimituksessa tai maanmittausviranomaisen hallinnollisella päätöksellä todeta virallisesti kuuluvan suojelualuekiinteistöön, eikä nimenomaista säädöskokoelmassa julkaistavaa ministeriön päätöstä enää tarvitsisi tehdä. Myöskään erillistä rajanmääräämistoimitusta ei tarvittaisi, jos suojelualueen rajat on aikaisemmin käyty lohkomis- tai muussa maanmittaustoimituksessa.

Suojelualueen rauhoitusmääräykset tulevat liitetyllä alueella voimaan, kun liittäminen on merkitty kiinteistörekisteriin.

Yksityisten omistamia alueita on tarkoitus hankkia valtiolle, jos ne muutoin sopivat kansallispuistoon liitettäväksi. Erityisesti kansallispuiston ja Kokemäenjoen välissä sijaitsevien, talouskäytöstä poistettujen niittyjen ja peltojen hankkiminen valtiolle on monissa tapauksissa perusteltua eliöstön suojelun kannalta ja ekologisesti kestävän kansallispuistoalueen aikaansaamiseksi. Puiston lähettyvillä on myös osittain ojitettuja soita ja kosteikoista kuivattuja peltoja, jotka ovat jo valtion omistuksessa ja joiden luonnontilan palauttamista ja kansallispuistoon liittämismahdollisuuksia selvitetään myöhemmin.

5 §. Luonnonsuojelulain 2 §:n 2 momentin nojalla erityisen suojelualueen kuten kansallispuiston rauhoitussäännökset annetaan asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen säätää eräistä muistakin alueen käytön ja muun hoidon järjestämisestä.

2.Tarkemmat säännökset ja määräykset

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston perustamisen tarkoitus on säilyttää puistoon kuuluvien alueiden luonto luonnontilaisena. Kansallispuiston rauhoitusmääräyksistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Esityksen liitteenä on luonnos asetukseksi Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistosta, johon sisältyvät kansallispuiston rauhoitus- ja eräät muut säännökset. Lisäksi asetuksella säädettäisiin puiston perustamistarkoituksen mukaisista sallituista toimista, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon ja käytön takia. Tärkein niistä on, että sallitaan Puurijärven, joka on tärkeimpiä Suomen lintuvesistä, säilyttämisen edellyttämä kunnostus.

Kansallispuistossa täytyy rajoittaa jokamiehenoikeuteen perustuvaa telttailua ja leiriytymistä sekä osassa alueita lintujen pesimäaikana myös liikkumista.

Määräykset siitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa, on tarkoitus ottaa kansallispuiston järjestyssääntöön. Määräyksiin kuuluvat asetuksen säännöksiin perustuvat rauhoitusmääräykset sekä määräykset, jotka valtio maanomistajana muutoinkin on sekä oikeutettu että velvollinen antamaan luonnonsuojelualueittensa käytöstä.Kansallispuiston hoitoa ja käyttöä varten on tarkoitus laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.

Etelä-Suomessa erittäin edustavan suoluonnon ja lintujärven suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta ja luonnonharrastuksen edistämistä varten perustetaan valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, joka sijaitsee Huittisten ja Kokemäen kaupungeissa.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston pinta-ala on noin 2 300 hehtaaria ja sen rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

Kansallispuiston alueesta muodostetaan kiinteistö noudattaen, mitä jakolaissa (604/51) säädetään.

Kansallispuisto on merkittävä maastoon siten, että riittävä määrä puistoaluetta osoittavia tunnuskilpiä asetetaan kansallispuistoon kuuluville maa-alueille.

Kansallispuistoon asetettavista tunnuskilvistä ja muista merkeistä on voimassa, mitä niistä erikseen määrätään.

Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää vastoin kansallispuistossa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyydystettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnonsuojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä.

Jos kansallispuiston ympäröimä alue tai puistoon rajoittuva alue on siirtynyt valtion omistukseen, se luetaan kuuluvaksi kansallispuistoon edellyttäen, että käyttötarkoituksesta on tehty päätös alueen hankinnan yhteydessä.

Kansallispuistoon liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan kansallispuiston rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .