23.6.2009

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 4.4.2007

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi syytekohdan 1 osalta, että A oli laittomasti pitänyt hallussaan levitys- ja myyntitarkoituksessa 1 040 millilitraa gammahydroksivoihappoa (gammahydroksibutyraatti eli GHB eli "gamma"), 24 kappaletta tematsepaamia, 11 kappaletta alpratsolaamia ja 13 kappaletta oksatsepaamia sisältänyttä tablettia sekä 33 kappaletta Xanox 2 mg -tabletteja. Lisäksi A oli yhdessä toisen henkilön kanssa laittomasti pitänyt hallussaan 31,9 grammaa amfetamiinia ja 5 kappaletta metyleenidioksimetamfetamiinia sisältävää tablettia. Käräjäoikeus totesi GHB:n vaarallisuudeltaan ekstaasin, LSD:n ja barbituraattien kanssa samaan luokkaan kuuluvaksi, ja vähemmän vaaralliseksi kuin heroiini, kokaiini tai amfetamiini, mutta vaarallisemmaksi kuin kannabis ja bentsodiatsepiinit. Käräjäoikeus katsoi, että GHB oli erittäin vaarallinen huumausaine.

A kertoi käräjäoikeudessa hankkineensa GHB:n omaa käyttöä varten ja käyttöannoksen suuruudeksi 5 - 10 millilitraa. Käräjäoikeus katsoi, ettei A ollut esittänyt perusteltua syytä esitutkinnassa käyttöannoksen suuruudesta antamansa tiedon muuttamiselle 2 millilitrasta 5 - 10 millilitraan. Käräjäoikeus totesi viitaten Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntoon, että GHB:n keskimääräinen käyttöannos oli 1,5 - 3 grammaa. Käräjäoikeus katsoi, että A:n hallussa pitämästä GHB:sta oli saatavissa useita satoja käyttöannoksia, joten teon kohteena oli ollut suuri määrä huumausainetta. Tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytekohdassa 1 törkeään huumausainerikokseen.

Lisäksi käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytekohdassa 3 kätkemisrikokseen, syytekohdassa 5 kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja syytekohdassa 7 törkeään huumausainerikokseen pitämällä hallussaan levitys- ja myyntitarkoituksessa 400 grammaa amfetamiinia ja omaa käyttöä varten 200 grammaa amfetamiinia ja 15 kappaletta Diapam 5 mg -tablettia sekä syytekohdassa 13 ampuma-aserikokseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 1 vuoden 11 kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus otti rangaistusta mitattaessa rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla alentavana seikkana huomioon eräät käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät A:n aikaisemmat vankeustuomiot.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Markku Pohjola ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 6.5.2008

A valitti hovioikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä syytekohdassa 1 tarkoitetusta törkeästä huumausainerikoksesta. Lisäksi A vaati, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.

Hovioikeus totesi A:n hallussa olleiden huumausaineiden yhteismäärä huomioon ottaen, että kysymyksessä oli suuri määrä huumausainetta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen syytekohdan 1 osalta ei ollut. Hovioikeus katsoi, että rangaistus oli oikeudenmukaisessa suhteessa syyksiluettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, tekojen vaikuttimiin sekä A:n niistä ilmenevään syyllisyyteen nähden.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Risto Uoti, Marja Kartano ja Susanne Möller. Esittelijä Noora Aarnio.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. A:n syyksi on luettu syytekohdan 1 osalta muun muassa gammahydroksibutyraatin (gammahydroksivoihappo, jäljempänä myös GHB) hallussapito ja katsottu hänen syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan mukaan rikoksentekijä on tuomittava rangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta, jos huumausainerikoksessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainetta ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Asiassa on A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, onko GHB alempien oikeuksien katsomin tavoin erittäin vaarallinen huumausaine.

GHB:n vaarallisuus

Sovellettava säännös

2. Rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Lain esitöiden mukaan lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva terveydenvaara voi tarkoittaa keskushermoston vaurioita, jotka syntyvät kertakäytöstä tai joistakin käyttökerroista. Vakava terveydellinen vaurio voi kuitenkin kohdistua muuhunkin kuin keskushermostoon. Voimakkaat vieroitusoireet tarkoittavat aineista aiheutuvaa fyysistä riippuvuutta ja ne ilmenevät selvimmin kipu- ja tuskatiloina. Esitöissä todetaan, että 5 §:n 2 momenttia on tarkoitus tulkita aineen ominaisuuksia koskevan tiedon perusteella (HE 180/1992 vp s. 26).

Korkeimman oikeuden saamat lausunnot

3. Korkeimpaan oikeuteen saatujen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausuntojen perusteella voidaan GHB:n kemiallisista ominaisuuksista ja käytöstä todeta muun ohessa seuraavaa:

Gammahydroksibutyraatti on veteen ja metanoliin hyvin liukeneva lyhytketjuinen rasvahappo. Se on elimistössä pieninä määrinä esiintyvä luontainen kemiallinen yhdiste, joka toimii välittäjäaineena keskushermostossa. Gammahydroksibutyraattia syntyy elimistössä aineenvaihdunnassa myös niin sanotuista prekursoreista eli esiasteista, joista eräs on teollisuudessa liuottimena käytetty gammahydroksibutyrolaktoni (GBL).

GHB:n käyttö huumausaineena aiheuttaa käyttäjässä annoksen suuruudesta riippuen estojen vähenemistä, muistamattomuutta ja sekavuutta. Käyttö voi aiheuttaa myös näköhäiriöitä. GHB:a käytetään huumausaineena suun kautta pulverina ja kapselina tai nesteenä. Se imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta ja sen vaikutukset alkavat 10 - 20 minuutin kuluttua aineen nauttimisesta. GHB poistuu elimistöstä nopeasti ja sen vaikutusaika on lyhyt, noin 1 - 3 tuntia. Suomessa on todettu GHB:sta johtuvia myrkytyskuolemia vuosina 2005 - 2007 vuosittain yhdestä viiteen.

4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan GHB:n akuutti vaarallisuus on asteeltaan samaa luokkaa kuin barbituraattien, mutta vähäisempi kuin heroiinin, kokaiinin tai amfetamiinin ja suurempi kuin kannabiksen ja bentsodiatsepiinien. Riski virheellisestä annostelusta johtuvaan hengenvaaraan ei ole erityisen suuri. Lausunnon mukaan GHB:n riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet ovat samaa luokkaa kuin barbituraateilla, bentsodiatsepiineilla ja kokaiinilla, mutta vähäisemmät kuin heroiinilla ja suuremmat kuin kannabiksella tai LSD:llä. GHB:n vieroitusoireet ovat voimakkuudeltaan samaa luokkaa kuin barbituraattien, bentsodiatsepiinien ja opiaattien aiheuttamat vieroitusoireet, mutta voimakkaampia kuin LSD:n, kannabiksen, amfetamiinin tai kokaiinin aiheuttamat vieroitusoireet. Pitkäaikaistoksisuus on GHB:lla vähäinen ja samaa luokkaa kuin bentsodiatsepiinien ja LSD:n pikäaikaistoksisuus, mutta vähäisempi kuin ekstaasin, heroiinin, amfetamiinin, kokaiinin tai kannabiksen pitkäaikaistoksisuus. Lausunnossa päädytään toteamukseen, että kokonaishaitoiltaan GHB vastaa barbituraatteja. GHB:a kokonaishaitoiltaan vaarallisempina huumausaineina pidetään opiaatteja, amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia, mutta toisaalta GHB:a pidetään vaarallisempana kuin kannabista tai bentsodiatsepiineja.

5. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnossa todetaan, että huumausaineen vaarallisuuden tai käytön yleisyyden arvioinnissa aineesta aiheutuneita myrkytyskuolemia voidaan pitää yhtenä indikaattorina, mutta ne eivät välttämättä osoita aineen koko vaarallisuutta tai käytön yleisyyttä. Lausunnon mukaan GHB aiheuttaa selvästi riippuvuutta. Käytön lopettamiseen liittyy vieroitusoireina vapinaa, kiihtymistä, harhaluuloisuutta ja sekavuutta. Aine on myrkyllistä ja huumausaineannoksen ja myrkyllisen annoksen välinen ero on pieni. Lausunnon mukaan GHB:n vaarallisuus on asteeltaan alempi kuin heroiinin, kokaiinin tai amfetamiinin vaarallisuus, mutta suurempi kuin kannabiksen tai bentsodiatsepiinien vaarallisuus ja toisaalta samaa suuruusluokkaa kuin ekstaasin tai barbituraattien vaarallisuus. Lausunnossa todetaan edelleen, että GHB voidaan rinnastaa vaarallisuusasteikolla ekstaasiin. Alkoholin ja GHB:n yhteisvaikutus lisää yhdisteen keskushermostoa lamaavaa ominaisuutta.

Korkeimman oikeuden johtopäätökset vaarallisuudesta

6. Korkein oikeus toteaa, että asiassa esitettyjen lausuntojen perusteella GHB:n käyttöön ei liity lyhytaikaisesta käytöstä johtuvaa vakavan terveydellisen vaurion vaaraa.

7. Sen sijaan molemmissa lausunnoissa GHB on todettu myrkylliseksi ja huumausaineannoksen ja myrkyllisen annoksen välinen ero pieneksi. Lausuntojen perusteella GHB:n yliannostus voi johtaa tajuttomuuteen, hallusinaatioihin, kouristuksiin sekä hengityksen ja sydämen toiminnan lamaantumiseen. Näistä syistä ja kun lisäksi otetaan huomioon GHB:n valmistamisen yksinkertaisuus, sen yleinen käyttötapa nestemäisenä hyvää oloa tuottavana aineena, käytön helppous ja GBH:n yhteiskäyttöön alkoholin kanssa liittyvä keskushermostoa lamaannuttava ja tajuttomuuteen johtava ominaisuus, Korkein oikeus toteaa, että GHB:n käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara.

8. Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen että Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnossa on tuotu esiin GHB:n käytön aiheuttama riippuvuus ja käytön lopettamiseen liittyvät vieroitusoireet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnossa vieroitusoireet todetaan voimakkaammiksi kuin LSD:n, kannabiksen, amfetamiinin ja kokaiinin aiheuttamat vieroitusoireet ja samaan luokkaan kuuluviksi kuin opiaattien aiheuttamat vieroitusoireet. Kummassakaan lausunnossa ei tuoda esiin vieroitusoireiden voimakkuutta kuvailevia seikkoja. Korkein oikeus kuitenkin toteaa, että rinnastus opiaatteihin, joihin lukeutuvat tunnetusti voimakkaita vieroitusoireita aiheuttavat heroiini ja morfiini, osoittaa vieroitusoireiden voimakasta tasoa. Näin ollen lausunnoissa esitetty eri huumausaineisiin liittyvien vieroitusoireiden vertailu antaa perusteita katsoa, että GHB on erittäin vaarallinen huumausaine myös sen käytöstä aiheutuvien voimakkaiden vieroitusoireiden vuoksi.

9. Seuraavaksi on ratkaistavana kysymys, onko 1 040 millilitraa GHB:a suuri määrä huumausainetta.

Mikä on GHB:n yhteydessä ymmärrettävä suureksi määräksi huumausainetta

GHB:n käyttöannoksista

10. Se, mitä on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta, vaihtelee huumausaineittain ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta. Suuntaa-antavasti huumausaineen määrää voidaan arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineen tavanmukaisen käyttöannoksen perusteella.

11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan tavanomainen väärinkäyttöön soveltuva kerta-annos on 5 g vaikuttavaa ainetta ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnon mukaan 0,2 - 2 g vaikuttavaa ainetta. Viimeksi mainitussa lausunnossa todetaan, että 0,2 grammaa on pienin kirjallisuudessa esiintyvä kerta-annos. Jatkuva käyttö lisää aineiden sietokykyä ja annostusta niin, että käyttöannos nousee. Ruotsissa oikeuskäytännössä GHB:n tavanomaiseksi käyttöannokseksi on katsottu 1 senttilitra valmista liuosta (NJA 2002 s. 365).

12. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 3.10.2006 päivätyn lisälausunnon mukaan A:n hallusta takavarikoidun 1 040 millilitran GHB-erän pitoisuus on ollut noin 0,2 g/ml vaikuttavaa ainetta. Takavarikoitu erä on siis sisältänyt yhteensä 208 grammaa GHB:a. Edellä kohdassa 11 tarkoitetuissa lausunnoissa ilmoitettujen tavanomaisten käyttöannosten perusteella A on pitänyt hallussaan 1 040 - 42 tavanomaista käyttöannosta vastaavan määrän GHB:a á 0,2 g - 5 g tai tilavuudeltaan á 1 - 25 millilitraa.

Korkeimman oikeuden johtopäätös suuresta määrästä

13. A on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin kertonut pitäneensä GHB:a hallussaan omaa käyttöään varten. Hän on esitutkinnassa kertonut käyttöannoksen suuruudeksi "kaksi milliä" ja käräjäoikeudessa 5 - 10 millilitraa. Viimeksi mainitun annosmäärän mukaan laskettuna A:n hallussa olleesta huumausainemäärästä olisi saatu noin 100 - 200 käyttöannosta. Tällaista huumausainemäärää ei ole katsottava pelkästään omaan käyttöön tarkoitetuksi.

14. Huumausaineen määrän arvioinnissa on oikeuskäytännössä (esim. KKO 2005:62) lähtökohtana pidetty siitä saatavien tavanomaisten käyttöannosten määrää. Edellä kohdassa 11 todetut lausunnoissa ilmoitetut arviot tavanomaisten käyttöannosten suuruudesta kuitenkin ovat toisistaan poikkeavat. Tähän vaikuttanee osaltaan se Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen lausunnossa GHB:n käyttötavasta todettu, että huumaavassa tarkoituksessa GHB:a käytettäessä sitä otetaan alkuannoksena yleensä 0,2 - 2 grammaa ja käyttöä jatketaan myöhemmin pienemmillä annoksilla aineen vaikutuksen alkaessa heiketä. Korkein oikeus toteaa, ettei tavanomaisen käyttöannoksen tarkka määrittäminen ole käyttöannoksen koon suuren vaihteluvälin vuoksi aivan yksiselitteistä.

15. Korkein oikeus katsoo asiassa esitetty selvitys ja A:n omakin kertomus huomioon ottaen, että tavanomaisena käyttöannoksena voidaan pitää tilavuudeltaan noin 10 millilitraa valmista liuosta, mikä vastaa noin 2 grammaa vaikuttavaa ainetta.

16. Korkein oikeus toteaa, että A:n hallusta takavarikoidusta 208 grammasta GHB:a on ollut saatavissa ainakin 100 tavanomaista käyttöannosta. Kun otetaan huomioon kohdissa 4 ja 5 esitetyt arviot GHB:n vaarallisuudesta ja sen suhteesta muihin huumausaineisiin, määrän arvioinnissa voidaan ottaa huomioon amfetamiinia ja ekstaasia koskeva oikeuskäytäntö, jonka mukaan suuren määrän on molempien aineiden kohdalla katsottu tarkoittavan satoja käyttöannoksia. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n hallussa pitämää GHB-määrää ole pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta.

17. Seuraavaksi on ratkaistava kysymys siitä, täyttääkö syytekohdan 1 teko törkeän huumausainerikoksen vai huumausainerikoksen tunnusmerkistön.

Törkeä huumausainerikos vai huumausainerikos

18. A:n syyksi on syytekohdassa 1 luettu GHB:n ohella 24 tematsepaamia sisältäneen tabletin, 11 alpratsolaamia sisältäneen tabletin, 13 oksatsepaamia sisältäneen tabletin ja 33 Xanon-tabletin hallussapito. Lisäksi A on yhdessä toisen henkilön kanssa pitänyt hallussaan 31,9 grammaa amfetamiinia ja huumausaineeksi määritellyt viisi metyleenidioksimetamfetamiinia sisältävää tablettia. Korkein oikeus toteaa, että A:n lääkeaineiden lisäksi hallussa pitämistä GHB:sta ja amfetamiinista on voinut yhteensä saada alle 300 käyttöannosta huumausainetta. Korkein oikeus katsoo, ettei A ole asiaa näinkään tarkastellen syytekohdassa 1 pitänyt hallussaan suurta määrää huumausainetta.

19. A on kuitenkin pitänyt hallussaan edelleenlevitys- ja myyntitarkoituksessa muun muassa 1 040 millilitraa GHB:a, joka on edellä kohdissa 7 ja 8 esitetyin tavoin erittäin vaarallista huumausainetta. Tekoa on, huomioon ottaen kaikki A:n hallussaan pitämät huumausaineet, kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Näin ollen A on käräjäoikeuden ja hovioikeuden toteamin tavoin syyllistynyt syytekohdassa 1 törkeään huumausainerikokseen.

Rangaistuksen mittaaminen

20. A on tuomittu kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta, kätkemisrikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 1 vuoden 11 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rangaistusta mitattaessa on rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla sitä lieventävänä seikka otettu huomioon Turun hovioikeuden tuomio 11.1.2007 (Raaseporin käräjäoikeus 17.8.2006), Vantaan käräjäoikeuden tuomio 28.8.2006 ja Helsingin käräjäoikeuden tuomio 28.2.2008 (rikokset 2 - 4, 6). Ottaen huomioon A:n hallussa pitämien huumausaineiden yhteismäärä ja niistä saatavien käyttöannosten määrä Korkein oikeus katsoo, että tuomittu vankeusrangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä hänen rikoksesta ilmenevään syyllisyyteensä. Hovioikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta ei siten ole syytä alentaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Gustav Bygglin, Hannu Rajalahti, Timo Esko ja Jukka Sippo. Esittelijä Anu Juho.