KKO:2003:16
- Keywords
- Esteellisyys, Tuomari
- Year of case
- 2003
- Date of Issue
- Register number
- M99/109
- Archival record
- 524
- Date of presentation
A valmisteli yhtiönsä saaman konsulttitoimeksiannon perusteella kunnassa rantaosayleiskaavaa. A oli samanaikaisesti asianosaisena maaoikeudessa yksityistietoimitusta koskevassa asiassa. Kysymys kaavoitettavalla alueella maata omistavien maaoikeuden lautamiesten esteellisyydestä maaoikeudessa käsiteltävässä asiassa.
HAKEMUS
B vaati, että Itä-Suomen maaoikeuden yksityistietoimitusta koskevassa asiassa antama tuomio, johon Korkein oikeus ei ollut myöntänyt valituslupaa, tuomiovirhekantelusta poistetaan sen vuoksi, että toimitusmiehet sekä maaoikeuden jäseninä toimineet lautamiehet olivat olleet esteellisiä.
VÄLITOIMET
Maaoikeuden jäsenet antoivat hakemuksen johdosta selityksensä. A ja hänen myötäpuolensa antoivat vastauksen hakemuksen ja selitysten johdosta. Hakija antoi lausuman selitysten ja vastauksen johdosta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Asian tausta
Maaoikeus on tuomiollaan 13.5.1998 vahvistanut Y:n kunnan Z:n kylää koskevan 22.7.1997 päättyneen yksityistietoimituksen nro xxxxxx-x toimitusmiesten päätöksen lopputuloksen, jossa muun muassa B:n osaksi omistaman tilan alueelle oli perustettu venevalkama-, autopaikka-, puutavaranvarastopaikka- ja tieoikeuksia kulkuyhteyksien järjestämiseksi eräille saaressa sijaitseville vapaa-ajan kiinteistöille. B oli vastustanut hanketta, mutta hänen valituksensa ei ollut menestynyt maaoikeudessa.
Tuomiovirhekantelu
Yksityistietoimituksen yhtenä hakijana ja vapaa-ajan kiinteistön toisena omistajana oli maankäyttöinsinööri A. Oy X:n toimitusjohtajana hän oli 22.4.1997 tehnyt Y:n kunnan kanssa konsulttisopimuksen, jossa yhtiölle oli konsulttina uskottu rantaosayleiskaavaa koskevan ehdotuksen valmistelu Y:n kunnan alueella sijaitsevien järvien ja lampien rantavyöhykkeiden osalta.
B on kantelussaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kaksi yksityistietoimituksen uskottua miestä samoin kuin kaksi maaoikeuden lautamiestä omistivat maata kaavoitettavalla alueella ja että heidän oli täytynyt olla tietoisia A:n keskeisestä asemasta rantaosayleiskaavan laadinnassa. Asiasta oli tiedotettu tehokkaasti. A oli kertonut kaavahankkeesta muun muassa 25.3.1998 ilmestyneessä paikallisessa sanomalehdessä ja kehottanut tuolloin kaavan vaikutusalueen maanomistajia "kertomaan hänelle toiveistaan". B on katsonut, että uskottujen miesten ja lautamiesten puolueettomuus oli vaarantunut heidän käsitellessään asiaa, jossa A on ollut yhtenä hakijana. Tällä perusteella B on pitänyt heitä esteellisinä sekä vaatinut yksityistietoimituksen ja maaoikeuden tuomion poistamista oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1§:n nojalla.
Mitä ensin tulee yksityistietoimituksen uskottujen miesten väitettyyn esteellisyyteen, Korkein oikeus toteaa seuraavan.
Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei yksityistietoimituksen uskottujen miesten mahdollinen esteellisyys ole peruste toimituksen kumoamiseksi, jos asianosainen on kohdaltaan saanut koko toimituksen maaoikeuden tutkittavaksi (ks.KKO1997:59). Kun B on tässä asiassa näin menetellyt ja yksityistietoimitus on siten hänen osaltaan ollut kokonaisuudessaan maaoikeuden tutkittavana, ei toimituksen uskottujen miesten mahdollista esteellisyyttä ole tarpeen enää tässä vaiheessa selvittää.
Mitä taas maaoikeuden lautamiesten väitettyyn esteellisyyteen tulee, Korkein oikeus lausuu seuraavan.
Asiaan on sovellettava lakia, joka oli voimassa ennen 1.9.2001 voimaan tulleita tuomarin esteellisyyttä koskevia säännöksiä (441/2001). B on erityisesti vedonnut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaan ja sitä koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntöön. Tuon ratkaisukäytännön mukaan ei riitä, että tuomari on tosiasiallisesti puolueeton, vaan hänen puolueettomuutensa on oltava uskottavaa myös ulkopuolisen näkökulmasta. On huolehdittava siitä, ettei kenellekään tule ulkonaisten seikkojen takia perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta (ns. objektiivisen puolueettomuuden vaatimus). Arvioitaessa tuomarin puolueettomuutta tältä kannalta on muun ohella otettava huomioon se, onko tuomarilla käsiteltävän asian asianosaiseen jokin sellainen erityinen suhde, joka objektiivisesti katsoen antaisi aiheen epäillä hänen puolueettomuutensa vaarantuvan.
Tässä tapauksessa B ei olekaan väittänyt, että A:n yhtiön kaavoituskonsultointia koskeva toimeksianto olisi tosiasiallisesti vaikuttanut lautamiesten päätöksentekoon maaoikeudessa käsitellyssä yksityistietoimitusta koskevassa asiassa. Esteellisyysväite koskee näin ollen sitä, että A:n erityinen suhde kaavoitusalueella maata omistaviin lautamiehiin olisi antanut perustellun aiheen epäillä näiden puolueettomuutta asiassa.
Rantaosayleiskaavalla ja yksityistietoimituksella ei ole sinänsä ollut mitään asiallista yhteyttä toisiinsa. Esteellisyysväitettä tutkittaessa on kiinnitettävä huomiota lähinnä siihen, mitä rantaosayleiskaavaa koskeva hanke on merkinnyt sen vaikutusalueen maanomistajille, sekä siihen, minkälainen asema ja vaikutusvalta konsultilla on kaavoituksessa ollut ja millaiseksi konsultin suhde on muodostunut yksittäisiin maanomistajiin.
Kaavaa vahvistettaessa ratkaistaan samalla muun muassa rakennusoikeus kaavoitettavalle alueelle. Kaava on perusteena rakennuslupien myöntämiselle. Kaavoitusratkaisut vaikuttavat siten kiinteän omaisuuden taloudelliseen arvoon. Rantaosayleiskaava on ollut maanomistajille tärkeä asia.
Vaikka konsultin rooli kaavaehdotuksen valmistelussa onkin tärkeä, konsultti ei kuitenkaan päätä rantaosayleiskaavan sisällöstä. Päätöksenteko kuuluu viime kädessä kunnanvaltuustolle. Tässä tapauksessa A:n tuli yhtiönsä puolesta konsulttina ensin tehdä ehdotus kaavan tavoitteista ja mitoitusperusteista sekä esitellä se asianosaisille. Yhtiön tuli kuulla maanomistajia heidän tarpeistaan ja odotuksistaan sekä laatia kuulemisten, neuvottelujen ja kunnanhallituksen käsittelyn pohjalta kaavaehdotus, joka asetetaan nähtäväksi ja josta tehtäviin muistutuksiin konsultin tuli vielä vastata. Konsultin asema on ollut keskeinen ja verraten itsenäinen. Konsultilla on ollut kaavoitusasiassa ilmeisesti tosiasiallista vaikutusvaltaa. Tämä seikka on välittynyt myös kaavahanketta koskevasta lehtikirjoituksesta, jossa A oli ilmoittanut kuulevansa maanomistajia heidän toiveistaan.
Maaoikeuden lautamiesten on täytynyt ymmärtää, että yksityistietoimituksen yhtenä hakijana ja B:n vastapuolena on ollut kaavoitettavan alueen maanomistajien kannalta vaikutusvaltaisessa tehtävässä toimiva henkilö. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että tuomari joutuu ratkaisemaan myös sellaisten henkilöiden asioita, joiden toimenpiteet voivat vaikuttaa tuomarin omaakin henkilöä ja varallisuutta koskeviin asioihin. Tämän ei sinänsä tarvitse merkitä esteellisyyden synnyttävää riippuvuussuhdetta tuomarin ja asianosaisen välillä eikä pelkästään siitä seikasta, että oikeusriidan asianosaisena on mainitunlaisessa asemassa oleva henkilö, vielä johdu perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuuden vaarantuvan.
Tässä asiassa ei ole edes väitetty, että lautamiehet olisivat esittäneet A:lle tai tämän yhtiölle kaavoitusratkaisuja koskevia erityisiä toiveita tai että he ylipäänsä olisivat olleet tekemisissä A:n kanssa kaavoitusasiassa. On myös otettava huomioon, että kaavoitettava alue oli erittäin laaja ja kaavan vaikutusalueella oli tuhansia maanomistajia. Näin ollen konsultin suhde yksittäisiin maanomistajiin ei ole yleensäkään voinut muodostua kovin henkilökohtaiseksi.
Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, etteivät maaoikeuden lautamiehet ole olleet väitetyin tavoin esteellisiä käsittelemään puheena olevaa asiaa eikä maaoikeuden tuomiota siten voida oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1§:n nojalla poistaa.
Päätöslauselma
Hakemus hylätään.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Mikko Könkkölä ja Juha Häyhä. Esittelijä Matti Sepponen.