22.12.2003

Täytäntöönpanotoimet

Joensuun käräjäoikeuden 2.3.2001 pakkokeinoasiassa A:ta ja B:tä vastaan antaman turvaamistoimipäätöksen perusteella pantiin hukkaamiskieltoon A:n omistama tila ja eräät asunto-osakeyhtiön osakkeet. Mainitun omaisuuden hukkaamiskielto kohdistettiin A:han 5.3.2001 annetulla määräyksellä ja 6.3.2001 annetulla määräyksellä B:hen. Tila ja asunto-osakkeet ulosmitattiin B:n veloista 19.4.2001 (velkojana C Oy) ja 22.5.2001 (velkojana D Oy:n konkurssipesä).

Valitukset Joensuun käräjäoikeudessa

Hukkaamiskiellon osalta A vaati, että se kumotaan, koska hukkaamiskieltoon oli pantu hänen omaisuuttaan, vaikka täytäntöönpanon perusteena oli hänen isäänsä B:hen kohdistuva Joensuun käräjäoikeuden päätös.

Ulosmittausten osalta A vaati, että ulosmittaukset kumotaan, koska hän omisti kysymyksessä olevan omaisuuden ja ulosmittaus oli toimitettu hänen isänsä B:n velkojen suorittamiseksi.

Käräjäoikeus piti asiassa istunnon.

Käräjäoikeuden päätös 24.10.2001

Päätöksessään lausumillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi, että A:n asema täytäntöönpanon kohteena olevan tilan ja asunto-osakkeiden omistajana perustui ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitettuun sellaiseen varallisuusjärjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastannut asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta ottaen huomioon B:n omistajan määräysvaltaan verrattava valta sekä muut toimet omaisuuden käyttämisessä. Omaisuus oli ilmeisesti hankittu A:n nimiin vain ulosoton välttämiseksi ja omaisuuden pitämiseksi B:n velkojien ulottumattomissa.

Käräjäoikeus totesi, että A oli kuitenkin ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentin tarkoittamalla tavalla saattanut todennäköiseksi, että ulosmittaukset loukkasivat hänen todellista oikeuttaan 70 000 markan määrän osalta, jonka käräjäoikeus katsoi A:n käyttäneen kysymyksessä olevaan omaisuuteen.

Käräjäoikeus hylkäsi valitukset, mutta määräsi, että täytäntöönpanossa oli joko tilan tai osakkeiden osalta yhdessä tai erikseen erotettava A:lle suoritettavaksi yhteensä 70 000 markkaa.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kalevi Julkunen.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 15.10.2002

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa ei jatketa ja että toimitetut ulosmittaukset kumotaan. Hovioikeuden pääkäsittelyssä A muun ohella lausui, ettei häntä ollut kuultu ennen ulosmittausten toimittamista ja että täytäntöönpanotoimi ja ulosmittaukset kohdistuivat sivullisen omaisuuteen, koska mainitut toimenpiteet eivät perustuneet hänen velkoihinsa, vaan B:n velkoihin.

Hovioikeus totesi johtavan kihlakunnanvoudin kertoneen hovioikeudessa, että A:ta koskeneessa ulosottoselvityksessä 23.11.2000 oli käynyt ilmi, ettei A ollut tiennyt, keneltä ja millä hinnalla hän oli ostanut nyt kysymyksessä olevat kiinteistön ja osakkeet. Tästä vouti oli päätellyt, että omaisuuden todellinen omistaja oli B. A:lle ei ollut lähetetty ennakkotietoa ulosmittauksista, koska oli ollut pelättävissä, että omaisuus hukattaisiin.

Hovioikeus totesi, että ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan ulosottomiehen on ennen mainitun pykälän 4 momentin nojalla toimitettavaa ulosmittausta varattava velalliselle ja sivulliselle sekä tarvittaessa velkojalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluiksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä. Oikeuskäytännössä on korostettu kuulemisvelvollisuutta tärkeänä sivullisen oikeussuojatakeena (KKO 2002:63). A:sta oli ennen ulosmittauksia tehty ulosottoselvitys, jossa oli selvitetty myös nyt kysymyksessä olevan omaisuuden omistusta. Lisäksi käsillä oli ollut ilmeinen omaisuuden hukkaamisvaara. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli huomioon ottaen omaisuuden hukkaamisvaara ja olosuhteet muutoinkin kuultu ennen ulosmittausta sopivalla tavalla. Sen vuoksi hovioikeus hylkäsi vaatimuksen ulosmittauksen kumoamisesta väitetyn kuulemisessa tapahtuneen virheen perusteella. Hovioikeus hylkäsi valituksen myös muilta osin.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Voutilainen, Olavi Snellman ja Pertti Jokinen. Valmistelija Katriina Rapo.

Perustelut

1. 1. A:n omistama Lieksan kaupungin x kylässä sijaitseva tila Y sekä hänen omistamansa Asunto Oy Z:n osakkeet numerot nnnn - nnnn ja nnnn - nnnnn on pantu 6.3.2001 pakkokeinolain 3 luvussa tarkoitettuun hukkaamiskieltoon Joensuun käräjäoikeuden 2.3.2001 antaman B:tä ja A:ta koskevan turvaamistoimipäätöksen perusteella. Hukkaamiskielto on tuolloin perustunut B:hen ja A:han kohdistuneeseen rikosepäilyyn. Sama omaisuus on lisäksi ulosmitattu B:n veloista 19.4. ja 22.5.2001. Turvaamistoimen täytäntöönpanossa ja ulosmittauksissa on sovellettu ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momenttia.
2. 2. Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, ovatko turvaamistoimen täytäntöönpano ja ulosmittaukset voineet tapahtua ilman, että A:lle on ennen täytäntöönpanoa ja ulosmittauksia varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
3. 3. Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan ulosottomiehen on ennen 4 momentin nojalla suoritettavaa ulosmittausta varattava velalliselle ja sivulliselle sekä tarvittaessa velkojalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä. Ulosottolain 7 luvun 1 §:n 1 momentin ja pakkokeinolain 3 luvun 8 §:n nojalla säännöstä on noudatettava myös pakkokeinolain 3 luvun mukaisen hukkaamiskiellon täytäntöönpanossa.
4. 4. Hovioikeus on todennut, että A:sta oli 23.11.2000 eli ennen nyt kyseessä olevia ulosmittauksia tehty ulosottoselvitys, jossa oli selvitetty myös nyt kyseessä olevan omaisuuden omistusta. Hovioikeuden mukaan käsillä oli myös ollut ilmeinen omaisuuden hukkaamisvaara. Hovioikeus on katsonut, että A:ta oli huomioon ottaen omaisuuden hukkaamisvaara ja olosuhteet muutoinkin kuultu ennen ulosmittausta sopivalla tavalla.

Ulosottoselvityksen merkityksestä

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2002:63 katsonut, että ulosmittauksessa, jossa täytäntöönpanoon käytetään sivullisen omaisuutta, on erityistä syytä huolehtia sivullisen oikeussuojasta, ja että hänen kuulemisellaan on siten korostunut merkitys.

Jotta asianosaisen kuuleminen voisi täyttää tarkoituksensa, se voi yleensä tapahtua vain sen asian yhteydessä, josta asianosaista halutaan kuulla. Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentissa tarkoitetussa kuulemisessa sivullisella on muun ohella mahdollisuus esittää perusteita sille, ettei kyseessä ole ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitettu järjestely, vaan että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Sivullisen oikeussuojan kannalta on syytä edellyttää, että kuuleminen toimitetaan siinä nimenomaisessa ulosottoasiassa, jossa sivullisen omaisuutta ulosmitataan tai muutoin käytetään täytäntöönpanoon.

A:lle toisessa ulosottoasiassa toimitettua ulosottoselvitystä ei näissä olosuhteissa voida pitää sellaisena kuulemisena, jota ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentissa tarkoitetaan.

Omaisuuden hukkaamisvaarasta

Ulosottomies on hovioikeuden pääkäsittelyssä kertonut 23.11.2000 toimitetussa A:n ulosottoselvityksessä käyneen ilmi, ettei A ollut tiennyt, keneltä ja millä hinnalla hän oli ostanut nyt kysymyksessä olevat kiinteistön ja osakkeet. Tästä ulosottomies oli päätellyt, että omaisuuden todellinen omistaja oli B. A:lle ei ollut lähetetty ennakkotietoa ulosmittauksista, koska oli ollut pelättävissä, että omaisuus hukattaisiin. Hovioikeus ei ole tarkemmin yksilöinyt, millä perusteella se on katsonut ilmeisen omaisuuden hukkaamisvaaran olleen käsillä.

Korkein oikeus toteaa, että ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 tai 5 momentissa ei ole täsmennetty, milloin sivullisen kuulemisesta voi aiheutua sellaista haittaa täytäntöönpanolle, että kuuleminen ennen ulosmittausta voitaisiin tällä perusteella jättää toimittamatta.

Lainkohdissa tarkoitettu ulosmittaus kohdistuu sivullisen nimissä olevaan omaisuuteen ja merkitsee siten poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan toisen omaisuutta ei saa ulosmitata. Tällöin on syytä lähteä siitä, että ulosottomiehen asiana on perustella ja tarvittaessa osoittaa, että sivullisen kuuleminen jo ennen ulosmittausta voi haitata täytäntöönpanoa. Eri asia on, että omaisuuden laadusta ja muista olosuhteista riippuen hukkaamisvaaran olemassaolo voi olla todettavissa vähäiselläkin selvityksellä.

Asiakirjoista ilmenee, että turvaamistoimen täytäntöönpanon ja ulosmittausten kohteena olevat asunto-osakkeet ovat ulosmittausta 19.4.2001 toimitettaessa olleet vakuutena pantinhaltijana olevan pankin hallussa. Asiassa ei ole edes väitetty, etteikö näin olisi ollut myös muita valituksessa tarkoitettuja täytäntöönpanotoimia tehtäessä. Osakkeiden oleminen ulkopuolisen pankin hallinnassa on siten ollut omiaan vähentämään hukkaamisvaaraa.

Y tilan osalta voidaan puolestaan todeta, että kiinteistö ei yleensä ole sellaista omaisuutta, joka olisi erityisen altis niin nopeille hukkaamistoimille, että sivullisen kuuleminen lähtökohtaisesti olisi omiaan haittaamaan täytäntöönpanoa. Erityisiä perusteita hovioikeuden mainitsemalle ilmeiselle hukkaamisvaaralle ei ole esitetty.

Lisäksi voidaan todeta, että Joensuun kihlakunnan ulosottoviraston 5.3.2001 päivätyn pöytäkirjan mukaan valituksessa tarkoitettu omaisuus oli tuona päivänä eli ennen ulosmittauksia asetettu hukkaamiskieltoon Joensuun käräjäoikeuden pakkokeinoasiassa 2.3.2001 antaman päätöksen perusteella. Hukkaamiskiellon oikeusvaikutuksiin kuuluu muun ohella, että omaisuutta ei saa kätkeä, hävittää tai luovuttaa eikä sen suhteen saa muutoinkaan toimia tavalla, joka vaarantaa hakijan oikeuden. Tällaisen kiellon rikkominen on myös säädetty rangaistavaksi rikoslain 16 luvun 10 §:ssä. Jo 5.3.2001 täytäntöönpannusta A:han kohdistetusta hukkaamiskiellosta on siten seurannut, että A:n mahdollisuuksia määrätä kiellon kohteena olevasta omaisuudesta oli oikeudellisestikin rajoitettu.

Edellä todetuin perustein Korkein oikeus päätyy siihen, ettei asiassa ole ollut käsillä sellaista omaisuuden hukkaamisvaaraa, jonka vuoksi A:n kuuleminen olisi haitannut täytäntöönpanoa. Toimittaessaan turvaamistoimen täytäntöönpanon ja ulosmittaukset ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin perusteella ulosottomiehen olisi sen vuoksi tullut säännöksen 5 momentin mukaisesti kuulla A:ta ennen täytäntöönpanoa ja ulosmittauksia. Ulosotossa on siten menetelty virheellisesti.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan.

Käräjäoikeuden päätöslauselman kohdassa B (01/1654) mainittu turvaamistoimen täytäntöönpano sekä kohdissa C (01/2015) ja E (01/2432) mainitut ulosmittaukset käräjäoikeuden päätöksessä tarkoitetuilta osin kumotaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustaf Möller, Eeva Vuori, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Kari Vesanen.