24.5.1999

Toimitus

Valtioneuvosto oli 23.9.1993 myöntänyt Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle luvan lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kV:n ja 400 kV:n sähkönsiirtojohtoja varten tarvittaviin alueisiin muiden ohella Nurmijärven kunnan Klaukkalan, Valkjärven ja Nummenpään kylissä. Johdot rakennettiin samaan johtokäytävään, joka oli vuonna 1939 lunastettu voimajohtokäyttöön ja jossa oli sijainnut 110 kV:n johto. Johtoaukeaa varten tarvittiin lisälunastusta yleensä 6 metriä. Samoihin pylväisiin sijoitettiin sekä 110 kV:n että 400 kV:n johtimet.

Lunastustoimituksessa nro 114 189-0 kiinteistönomistajat vaativat korvausta muun ohella kiinteistöjen arvon alenemisesta.

Lunastustoimikunta antoi 8.3.1995 päätöksen, jossa se totesi, että lunastusalue oli levinnyt hyvin vähän tai ei lainkaan. Julkisuudessa oli ruotsalaiseen tutkimustulokseen viitaten esitetty, että voimajohto aiheuttaa syöpää. Vuosina 1992 - 1994 syöpäriskiä ja magneettikenttiä oli tutkittu useassa tutkimuksessa, paitsi Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Kanadassa. Tutkimustuloksia oli analysoitu British Medical Journalissa 9.10.1993 ja National Radiological Protection Boardissa. Lopputuloksena oli esitetty, ettei syy-yhteyksiä magneettikentän ja syövän välillä ollut osoitettu olevan.

Ruotsalaisen tutkimustuloksen korostaminen oli vaikuttanut ja vaikutti edelleen yleiseen mielipiteeseen ja samalla ostajien halukkuuteen ostaa voimalinjojen läheisyydessä olevia kiinteistöjä. Vaikka varmaa yhteyttä magneettikenttien ja syöpäriskin välillä ei olisikaan, negatiivinen julkisuus vaikutti voimalinjojen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon alentavasti.

X oli diplomityössään tutkinut voimajohtolinjan vaikutusta omakotikiinteistön arvoon. Tutkimus tarkasteli omakotikiinteistöjen arvoja 110 kV:n linjan lähistöllä. Tulokset olivat käyttökelpoisia rakentamattomien tonttien osalta, mutta rakennettujen tonttien osalta tulokset olivat heikohkoja. Ainoastaan johtoaukean osuuden todettiin vaikuttavan rakennetun omakotikiinteistön arvoon. Johto- tai pylväsetäisyydelle ei saatu tilastollista vaikutusta. Suurimmillaan arvonalennus X:n tutkimuksen mukaan oli rakennetulle omakotikiinteistölle 110 kV:n voimajohdosta noin 15 % ja tonteille 43 %.

Tutkimustuloksia 400 kV:n voimajohtolinjan vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon ei ollut Suomesta löydettävissä, mutta lunastustoimikunta oletti, että arvonalennus oli suurempi kuin 110 kV:n linjalla. Arvonalennus heijastui rakennetuille omakotikiinteistöille, rakentamattomille tonteille sekä ns. odotusarvoiselle alueelle, vaikka lunastusalue ei olisi sillä kohdalla laajentunut lainkaan.

Koska tutkimustulokset 400 kV:n voimajohtolinjan vaikutuksesta omakotikiinteistön arvoon puuttuivat, lunastustoimikunta vertasi tilannetta Karkkilan kunnan Tuorilan kylässä olevalle Mäensyrjän tilalle RN:o 1:127 toimituksessa nro 211226-8 määrättyyn korvaukseen ja Nurmijärven kunnan Klaukkalan kylässä olevasta Mäntyrinteen tilasta RN:o 16:33 suoritettuihin kauppahintoihin.

Esimerkkien perusteella ei voitu tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suuntaa antavia niiden lähes yhtenevät tulokset olivat. Ne osoittivat, että isomman voimajohdon tuleminen pienemmän johdon tilalle alensi kiinteistöjen arvoa, mutta alennus oli pienempi kuin ensimmäisen johdon aiheuttama. Lunastustoimikunta katsoi, että suurimman arvonalentumisen aiheutti ylipäätään voimajohtolinjan tuleminen kiinteistön läheisyyteen. Linjan muuttuminen 110 kV:n linjasta 400 kV:n linjaksi ei alentanut enää kiinteistön arvoa niin paljon kuin ensimmäinen linja teki. Arvonalennuksen oli katsottu olleen esimerkkitapauksissa noin puolet siitä, minkä 110 kV:n voimajohtolinja tullessaan aiheutti tilojen arvolle.

Kohteenkorvausten lisäksi lunastustoimikunta määräsi korvausta kiinteistön arvon alentumisesta siten, että tonteilla korvausta määrättiin keskimäärin puolet X:n 110 kV:n voimajohtolinjaa koskeneen tutkimuksen tuloksista. Keskimääräistä alhaisemmaksi korvaus määrättiin, kun pylväs oli kaukana ja vain johtimet olivat tilan kohdalla tai pylväs oli siirtynyt asuinrakennuksen kohdalta kauemmaksi. Korvauksen määrään vaikuttivat myös pylvään suuruus sekä sen ja johdinten näkyminen rakennukselle ja pihalle. Useassa tapauksessa uusi pylväs oli todella massiivinen verrattuna entiseen 110 kV:n pylvääseen, joten uuden pylvään olemassaolo oli tällöin huomattavasti konkreettisemmin havaittavissa kuin entisen. Tämän vuoksi korvaus määrättiin keskimääräistä suuremmaksi, jos pylväs oli tilan kohdalla entisellä paikallaan. Jos pylväs oli siirtynyt kauempaa asuinrakennuksen kohdalle, korvaus määrättiin lähes saman suuruiseksi kuin minkä arvonalennuksen X:n tutkimuksen mukaan 110 kV:n linja aiheutti omakotikiinteistölle, jossa ennestään ei ollut voimalinjoja.

Lunastustoimikunta määräsi kiinteistön arvon alenemisesta haitankorvauksia seuraavasti:

- A, Takametsä RN:o 7:38, Nummenpää: kiinteistön arvo 600 000 mk, korvaus 27 000 mk,

- B, Haapamäki RN:o 7:18, Nummenpää: kiinteistön arvo 557 000 mk, korvaus 52 000 mk,

- C, Ahola RN:o 7:52, Nummenpää: kiinteistön arvo 365 000 mk, korvaus 22 000 mk,

- D, Louhikko RN:o 5:3, Valkjärvi: kiinteistön arvo 233 000 mk, korvaus 7 000 mk,

- E ja F, Tiemaa RN:o 16:12, Klaukkala: kiinteistön arvo 681 000 mk, korvaus 35 000 mk,

- G ja H, Mäntyrinne RN:o 16:33, Klaukkala: kiinteistön arvo 510 000 mk, korvaus 35 000 mk,

- J ja K, Mäntyniemi RN:o 16:32, Klaukkala: kiinteistön arvo 738 000 mk, korvaus 52 000 mk,

- L, Saunapirtti RN:o 5:87, Klaukkala: kiinteistön arvo 635 000 mk, korvaus 75 000 mk,

- M ja N, Kukkarinne RN:o 5:88, Klaukkala: kiinteistön arvo 933 000 mk, korvaus 90 000 mk,

- P, Kalliotupa RN:o 5:83, Klaukkala: kiinteistön arvo 158 000 mk, korvaus 20 000 mk,

- Q, Perhola RN:o 1:99, Klaukkala: kiinteistön arvo 528 000 mk, korvaus 37 000 mk.

Lisäksi määrättiin kohteenkorvausta tiloista Haapamäki, Ahola, Tiemaa, Mäntyrinne, Mäntyniemi ja Perhola reunavyöhykkeeksi tai johtoaukeaksi otetuista alueista.

Etelä-Suomen maaoikeuden tuomio 4.10.1996

Teollisuuden Voimansiirto Oy, J ja K sekä M ja N valittivat maaoikeuteen. Yhtiö vaati, että kiinteistöjen arvon alenemisesta määrätyt korvaukset oli Takametsän, Aholan, Louhikon ja Perholan tilojen osalta poistettava ja että ne oli alennettava Haapamäen ja Mäntyniemen tilojen osalta 12 000 markkaan, Tiemaan ja Mäntyrinteen tilojen osalta 6 000 markkaan, Kukkarinteen tilan osalta 14 000 markkaan sekä Saunapirtin ja Kalliotuvan tilan osalta 2 000 markkaan. J ja K vaativat korvauksen korottamista 201 000 markkaan sekä M ja N 336 000 markkaan.

Maaoikeus katsoi lausumillaan perusteilla, etteivät lunastustoimikunnan käyttämät esimerkkitapaukset olleet sopivia. X:n tutkimuksen soveltamisen heikkoutena oli sen ikä, Espoo-keskeisyys ja se, ettei kysymys ollut uudesta linjasta. Arviointiin vaikuttivat useat yleiset tekijät, kuten linjan etäisyys, pylvään sijainti, suojapuusto ja muu kasvillisuus. X:n tutkimuksen todellinen sanoma oli se, että johtoaukealla oli merkitystä vain, kun se tuli tontin alueelle. Merkityksen suuruus riippui johtoaukean ja tontin pinta-alojen suhteesta. Etäisyydellä linjaan tai pylvääseen ei ollut merkitystä. Tutkimusten perusteella (KTM 89/1995) oli pidetty selvitettynä, että linja ei aiheuttanut terveysriskejä eikä televisiokuva ollut huono edes linjan välittömässä läheisyydessä.

Maisemahaitasta tilakohtaisesti lausumillaan perusteilla maaoikeus muutti lunastustoimikunnan päätöstä siten, että yhtiön kiinteistönomistajille suoritettavat haitankorvaukset alennettiin Takametsän ja Louhikon tilojen osalta 2 000 markkaan, Haapamäen, Mäntyniemen ja Kukkarinteen tilojen osalta 20 000 markkaan, Aholan ja Mäntyrinteen tilojen osalta 10 000 markkaan, Tiemaan tilan osalta 6 000 markkaan, Kalliotuvan ja Perholan tilojen osalta 5 000 markkaan sekä Saunapirtin tilan osalta 8 000 markkaan.

Käsittelyratkaisut

R:n osalta muutoksenhakemus jätetään tutkimatta, koska hän ei osaksikaan omista tilaa. A:n Korkeimpaan oikeuteen 30.11.1998 toimittama lisäselvitys jätetään huomiotta, koska sen huomioon ottamiseen ei ole erityistä syytä.

Maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausuntoonsa liittämä katselmuspöytäkirja jätetään huomiotta, koska asianosaisena olevalle Pohjolan Voima Oy:lle ei ollut varattu tilaisuutta olla katselmuksessa saapuvilla.

Pääasiaratkaisun perustelut

Valtioneuvosto on 23.9.1993 myöntänyt Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle luvan lunastamalla hankkia pysyvän käyttöoikeuden 110 kV:n ja 400 kV:n sähkönsiirtolinjoja varten tarvittaviin alueisiin Nurmijärven kunnan Klaukkalan, Nummenpään ja Valkjärven kylissä. Alueella on sijainnut ennestään 110 kV:n sähkönsiirtolinja. Se on uusittu rakentamalla uudet pylväät ja sijoittamalla niihin sekä 110 kV:n että 400 kV:n johtimet. Uudet pylväät ovat korkeammat ja raskasrakenteisemmat kuin entiset. Pylväiden paikkoja on muutettu. Johtokatua ei ole levennetty joko lainkaan taikka ainoastaan 3 tai 6 metriä. Lunastustoimituksessa Nummenpään kylässä olevista tiloista Takametsä RN:o 7:38, Haapamäki RN:o 7:18 ja Ahola RN:o 7:52 sekä Klaukkalan kylässä olevista tiloista Tiemaa RN:o 16:12, Mäntyrinne RN:o 16:33, Mäntyniemi RN:o 16:32 ja Perhola RN:o 1:99 on lunastettu lisää aluetta johtokaduksi tai reunavyöhykkeeksi. Muista tiloista, joita valitus koskee, ei lunastettu uutta aluetta.

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 35 §:n nojalla korvataan sille, jonka omaisuudesta lunastetaan osa, jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle lunastuksesta tai siitä yrityksestä, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, aiheutuva pysyväisluontoinen haitta. Lain 38 §:n nojalla voidaan korvausta määrätä henkilölle, jolta ei lunasteta omaisuutta, jos hän kärsii lunastuksen tai lunastuksella toteutettavan yrityksen vuoksi merkittävää haittaa tai vahinkoa, josta olisi määrättävä korvaus, jos häneltä olisi lunastettu, edellyttäen että korvaamista on olosuhteisiin katsoen pidettävä kohtuullisena.

Jutussa on näin ollen kysymys uuden sähkönsiirtolinjan ja sen toteuttamiseksi suoritetun lunastuksen aiheuttaman lisähaitan korvaamisesta lunastuksen kohteeksi joutuneille ja muille maanomistajille.

Sähkönsiirtolinjan pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyisyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kerääntyä lunta ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että altistuminen voimajohtojen sähkö- ja magneettikentille aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia terveydelle muilla kuin sydäntahdistinpotilailla. Siitä huolimatta ostajat kokevat kiinteistön, jonka välittömässä läheisyydessä on näkyvissä sähkönsiirtolinja, vaaralliseksi ja epäviihtyisäksi. Tämä vähentää kiinteistöä myytäessä ostohalukkaiden määrää, pidentää myyntiaikaa ja alentaa myyntihintaa.

Sähkönsiirtolinjan tuottama maisemahaitta ja muut edellä selostetut vaikutukset alentavat linjan läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvoa. Arvonalennus on lunastuslaissa tarkoitettua pysyväisluontoista haittaa, joka korvataan kiinteistönomistajalle.

Uuden 400 kV:n sähkönsiirtolinjan pylväät ovat raskasrakenteisempia ja lähes kaksi kertaa niin korkeita kuin aikaisemman 110 kV:n linjan pylväät. Ne ovat paikoin tulleet lähemmäksi asuinrakennuksia tai muutoin lisänneet maisemahaittaa ja vähentäneet kiinteistöjen viihtyisyyttä. Haitta alentaa kiinteistöjen arvoa erityisesti siksi, että linja kulkee paikoin verrattain tiiviisti rakennetun pientaloasutuksen lomassa. Tämän vuoksi uuden linjan tekeminen vanhan linjan paikalle alentaa kiinteistöjen arvoa edelleen ja aiheuttaa korvattavaa lisähaittaa. Linjan vaikutus ei rajoitu niihin tiloihin, joista on lunastettu aluetta, vaan se ulottuu myös lunastetun alueen ulkopuolelle. Siitä syystä haitan korvaamista on pidettävä kohtuullisena myös niille nyt kysymyksessä oleville tiloille, joista ei lunastettu aluetta.

Korvausten määrän osalta asiassa on vedottu kahteen tutkimukseen, joissa on selvitetty voimalinjan vaikutusta kiinteistön arvoon (X, Voimajohdon vaikutus omakotikiinteistön arvoon 1985, ja S, Voimalinjan vaikutus omakotikiinteistön arvoon 1998). Tutkimuksissa on laadittu kiinteistöjen kauppahintatietojen perusteella hintamalleja. Kummassakin tutkimuksessa kysymys oli 110 kV:n voimajohtolinjasta. Sen välittömässä läheisyydessä tehtyjä rakennettujen omakotikiinteistöjen kauppoja oli tutkimusaineistoissa vähän. Tässä asiassa on rakennettu 400 kV:n linja 110 kV:n linjan paikalle. Kaikkien muutoksenhakijoiden kiinteistöillä sijaitsee asuinrakennus 10 - 50 metrin etäisyydellä linjasta, joka näkyy kiinteistöille välittömästi. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, etteivät tutkimuksissa muodostetut hintamallit sellaisinaan sovellu asiaan. Tämän vuoksi Korkein oikeus arvioi tekemiensä katselmushavaintojen perusteella korvauksen määrän jäljempänä tilakohtaisesti esitettävällä tavalla.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota uuden linjan aiheuttamaan maiseman muutokseen kiinteistöllä. Vaikutuksellisia seikkoja ovat pylväiden ja johtimien etäisyys kiinteistöstä, pylväiden koko, sijainti ja näkyvyys tilalle ja rakennuksiin sekä suojakasvillisuuden asema ja kiinteistön arvo. Kiinteistöjen arvojen osalta Korkein oikeus pitää lähtökohtana lunastustoimikunnan arviokirjassa esitettyjä arvoja.

A, Takametsä RN:o 7:38, Nummenpää:

Johtokatu ja reunavyöhyke ovat tilan alueella entisellä paikallaan. Tilasta on lunastettu uutta aluetta pylväsalaksi. Tilan koko pinta-ala on noin 20 hehtaaria, josta pääosa on metsätalouskäytössä. Rakennuspaikan kooksi katsotaan 10 000 neliömetrin alue, jolla sijaitsee asuinrakennus ja autotalli. Kiinteistön kokonaisarvo on 600 000 markkaa. Asuinrakennus sijaitsee 10 metrin päässä reunavyöhykkeestä. Asuinrakennukseen ja pihapiiriin ei näy sähkönsiirtolinjan pylväitä, koska asuinrakennuksen ja linjan välissä oleva kuusimetsä estää näkyvyyden. Johtimet näkyvät kuitenkin pihapiiriin ja siellä olevalle lammelle. Johtimissa oleva risteymä aiheuttaa lisäksi ajoittain meluhaittaa. Korvaus korotetaan 5 000 markaksi.

B, Haapamäki RN:o 7:18, Nummenpää:

Tilasta on lunastettu aluetta reunavyöhykkeeksi. Tilalla sijaitsee asuinrakennus ja talousrakennuksia. Yksi talousrakennus ulottuu reunavyöhykkeelle. Kiinteistön kokonaisarvoksi katsotaan 557 000 markkaa. Sähkönsiirtolinjan pylväs sijaitsee aikaisempaa lähempänä ja on nyt noin 40 metrin päässä asuinrakennuksesta. Pylväs näkyy häiritsevästi puutarhaan ja asuinrakennukseen. Johtimet näkyvät selvästi avoimessa maastossa, jossa ei ole suojapuustoa. Aikaisempaan linjaan verrattuna haitta on lisääntynyt merkitsevästi, minkä vuoksi korvaus korotetaan 35 000 markaksi.

C, Ahola RN:o 7:52, Nummenpää:

Tilasta on lunastettu lisää aluetta sähkönsiirtolinjan reunavyöhykkeeksi. Tilalla sijaitsee asuinrakennus ja sen kokonaisarvoksi katsotaan 365 000 markkaa. Puutarhan kohdalla ollut vanha pylväs on poistettu ja uusi pylväs näkyy kiinteistölle avoimessa maastossa hyvin, mutta melko kaukana. Johtimet sijaitsevat 30 metrin etäisyydellä ja näkyvät puutarhaan ja sisälle asuinrakennukseen. Maaoikeuden tuomitseman korvauksen korottamiseen ei ole syytä.

D, Louhikko RN:o 5:3, Valkjärvi:

Tilasta ei ole tässä toimituksessa lunastettu aluetta. Kiinteistön, jolla sijaitsee asuinrakennus ja saunarakennus, kokonaisarvo on 233 000 markkaa. Pylväs sijaitsee 40 metrin päässä korkealla kalliolla entisellä paikallaan. Kallion päällä olevan linjan ja kallion juurella olevien rakennusten välissä on suojapuustoa. Pylväs ja johtimet näkyvät kiinteistölle, mutta eivät häiritse sanottavasti rakennuksen ja pihapiirin näkymiä. Maaoikeuden määräämää korvausta ei ole syytä korottaa.

E ja F, Tiemaa RN:o 16:12, Klaukkala:

Tilasta on lunastettu aluetta johtoaukeaksi ja reunavyöhykkeeksi. Sillä sijaitsee asuinrakennus ja piharakennus. Kiinteistön kokonaisarvo on 681 000 markkaa ja kiinteistö sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn tien varrella. Tilan kohdalla ei ole pylvästä, mutta asuinrakennuksen takana olevalta pihalta näkyy entisellä paikallaan oleva pylväs. Vaikka suojakasvillisuutena on koivuja, johtimet ovat nähtävissä noin 30 metrin päässä. Korvaus korotetaan 10 000 markaksi.

H, Mäntyrinne RN:o 16:33, Klaukkala:

Kiinteistöstä on lunastettu aluetta johtoaukeaksi. Välittömästi reunavyöhykkeen tuntumassa sijaitsee asuinrakennus ja uudehko piharakennus. Kiinteistön kokonaisarvo on 510 000 markkaa. Aikaisemmin pylväs oli ollut lähempänä asuinrakennusta. Uusi pylväs sijaitsee noin 100 metrin päässä, mutta suojakasvillisuuden puuttuessa se erottuu häiritsevästi pihalta avautuvasta maisemasta. Sisäänkäynti kiinteistölle kulkee johtimien alitse. Portille näkyy useita sähkönsiirtolinjan pylväitä. Korvaus korotetaan 15 000 markaksi.

J ja K, Mäntyniemi RN:o 16:32, Klaukkala:

Tilasta on lunastettu aluetta johtoaukeaksi. Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, joka ulottuu reunavyöhykkeelle. Kiinteistön kokonaisarvo on 738 000 markkaa. Aikaisemmin tilan lounaispuolella oli pylväs. Nyt pylväs on tilan kaakkoispuolella ja se hallitsee näkymää etupihalla. Koska suojakasvillisuutta ei ole, etupihalle näkyy muitakin pylväitä. Johdinten etäisyys asuinrakennuksesta on noin 20 metriä ja ne ovat esteettömästi nähtävissä pihan yllä. Korvaus korotetaan 40 000 markaksi.

L, Saunapirtti RN:o 5:87, Klaukkala:

Tilasta ei ole lunastettu aluetta tässä toimituksessa. Sillä sijaitsee osaksi keskeneräinen asuinrakennus, joka on kokonaan reunavyöhykkeellä. Rakentamispäätöstä tehdessään L ei ole ollut sillä tavoin tietoinen uudesta sähkönsiirtolinjasta, että sillä olisi vaikutusta korvaukseen. Koko kiinteistön arvo on 635 000 markkaa. Johdot sijaitsevat 12 metrin ja pylväs 25 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. Molemmat näkyvät merkittävästi talon takana olevalle pihalle. Korvaus korotetaan 40 000 markaksi.

M ja N, Kukkarinne RN:o 5:88, Klaukkala:

Tilasta ei ole lunastettu aluetta johtokaduksi tai reunavyöhykkeeksi. Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus ja autotalli, joita rakennettaessa linjan uusiminen oli jo tiedossa. Kiinteistön kokonaisarvo on 933 000 markkaa. Tilan kohdalla on pylväs lähes entisellä paikallaan. Pylväs ja johtimet ovat 25 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta sen takapihan puolella. Ne näkyvät selvästi sekä etu- että takapihalle ja vähentävät erityisesti takapihan viihtyisyyttä. Korvaus korotetaan 60 000 markaksi.

T, Kalliotupa RN:o 5:83, Klaukkala:

Tilasta ei ole lunastettu aluetta johtokaduksi tai reunavyöhykkeeksi. Tilalla sijaitsee lomarakennus ja reunavyöhykkeellä olevat kaksi piharakennusta. Kiinteistön kokonaisarvo on 158 000 markkaa. Tilan kohdalla on pylväs 25 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta lähes entisellä paikallaan. Pylväs ja johtimet näkyvät häiritsevästi sisäänkäynnille sekä asuinrakennuksen ja saunan luo. Tilalla oleva mäntypuusto vähentää pylvään näkymistä sisään. Korvaus korotetaan 10 000 markaksi.

Q, Perhola RN:o 1:99, Klaukkala:

Tilasta on lunastettu aluetta johtoaukeaksi ja reunavyöhykkeeksi. Kiinteistöllä sijaitsee osittain reunavyöhykkeellä oleva asuinrakennus ja sen kokonaisarvo on 528 000 markkaa. Tilan luoteispuolella on entisellä paikallaan pylväs, joka ei aiheuta paljoakaan maisemahaittaa. Kaakkoispuolella oleva pylväs on parin sadan metrin päässä ja kauempana kuin aikaisemmin, mutta vähentää kuitenkin kiinteistön kauneusarvoja. Suojakasvillisuutta on jonkin verran, mutta johtimet näkyvät silti tontille ja rakennukseen. Korvaus korotetaan 20 000 markaksi.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden tuomiota muutetaan siten, että Pohjolan Voima Oy:n suoritettavien korvausten määrät korotetaan alla mainittujen tilojen osalta seuraaviksi: - A, Takametsä RN:o 7:38, Nummenpää, viisituhatta (5 000) markkaa, - B, Haapamäki RN:o 7:18, Nummenpää, kolmekymmentäviisituhatta (35 000) markkaa, - E ja F, Tiemaa RN:o 16:12, Klaukkala, kymmenentuhatta (10 000) markkaa, - H, Mäntyrinne RN:o 16:33, Klaukkala, viisitoistatuhatta (15 000) markkaa, - J ja K, Mäntyniemi RN:o 16:32, Klaukkala, neljäkymmentätuhatta (40 000) markkaa, - L, Saunapirtti RN:o 5:87, Klaukkala, neljäkymmentätuhatta (40 000) markkaa, - M ja N, Kukkarinne RN:o 5:88, Klaukkala, kuusikymmentätuhatta (60 000) markkaa, - T, Kalliotupa RN:o 5:83, Klaukkala, kymmenentuhatta (10 000) markkaa, ja - Q, Perhola RN:o 1:99, Klaukkala, kaksikymmentätuhatta (20 000) markkaa.

Muulta osalta maaoikeuden tuomiota ei muuteta.