16.12.1998

Selostus asiasta

Limousine Service Oy Ltd:n (yhtiö) pääasiallisena toimialana oli autojen vuokraus, edustusautojen välityspalvelu ja tilausliikenne henkilö-, paketti- ja linjaautoilla. Yhtiö harjoitti liiketoimintaansa etupäässä Helsingin kaupungissa, jossa yhtiöllä oli talli, sekä koko pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Toiminta kohdistui henkilökuljetusten luonteesta johtuen myös muualle Suomeen ja ulkomaillekin.

A puolestaan harjoitti 25.3.1964 kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen mukaan autojen ja moottoripyörien vuokrausta Helsingin kaupungissa toiminimenään Lacara, A. Hän oli yrityksensä puhelinluettelon keltaisilla sivuilla vuosina 1991, 1992 ja 1993 olleissa mainoksissa, 1.11.1992 käyttöön otetussa suomenkielisessä esitteessä ja yrityksen englanninkielisessä esitteessä sekä mainoksessa Uudenmaan Yritysviestin marraskuun 1993 numeron etusivulla käyttänyt ilmaisuja Limousine Service tai Limousine Services. Myös yrityksen työntekijä oli hänen kanssaan käydyissä puhelinkeskusteluissa käyttänyt ilmaisua Limousine Service kuvaamaan yrityksen liiketoimintaa.

Limousine Service Oy Ltd vaati Helsingin käräjäoikeudessa A:ta vastaan vireille panemassaan kanteessa, että A määrätään sakon uhalla lopettamaan yhtiön toiminimen iskuosan Limousine Service ja sen monikkomuodon Limousine Services sekä sellaisten toiminimien tai sanayhdistelmien, joissa nämä sanat esiintyivät, käyttämisen liiketoiminnassaan. Lisäksi yhtiö vaati, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle toiminimen luvattomasta käytöstä aiheutunut vahinko.

A vastusti kannetta ja vaati sen hylkäämistä.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 2.11.1994

Yhtiön toiminimi oli 6.8.1981 rekisteröity Limousine Service Ky -nimisenä ja muutettu 24.3.1993 kaupparekisteriin tehdyllä merkinnällä Limousine Service Oy Ltd -nimiseksi. Yhtiön oikeus rekisteröimäänsä toiminimeen sisälsi toiminimilain 3 §:n 1 momentin nojalla sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saanut tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetty, että toiminimen haltija ei kärsinyt siitä vahinkoa. Kun asianosaiset harjoittivat samankaltaista toimintaa, yhtiö oli toiminimilain 5 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen oikeutettu vetoamaan toiminimien sekoitettavuuteen. Kun toiminimilain 3 §:n 1 momentissa ei ollut yksilöity niitä toiminimen käyttömuotoja, joita tuon lainkohdan nojalla oli pidettävä kiellettyinä, yksinoikeuden oli katsottava koskevan periaatteessa kaikenlaista toiminimen käyttöä elinkeinotoiminnassa. Käytön tuli siis kuitenkin olla sellaista, että sen johdosta kyseessä olevat toiminimet olivat sekoitettavissa toisiinsa. Arvioitaessa sitä, oliko väitettyä menettelyä pidettävä toiminimen kiellettynä käyttämisenä, huomiota tulikin kiinnittää toiminimen käyttötapaan ja käyttöyhteydestä saatavaan kokonaisvaikutelmaan sekä sitä kautta ilmenevään sekaantumisvaaraan samoin kuin toiminimen nauttiman suojan laajuuteen.

Käräjäoikeus totesi, että vaikka ilmauksen "limousine service" ei ollutkaan näytetty erityisesti vakiintuneen Suomessa kuvaamaan kyseeseen tulevaa palvelumuotoa, tätä toiminimen muodostavaa ilmaisua oli kuitenkin sellaisenaan pidettävä kuvailevana ja ilmaisevan erään kysymyksessä olevaan elinkeinotoimintaan liittyvän palvelumuodon nimityksen, mikä seikka oli sekoitettavuusarvioinnissa otettava huomioon. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, ettei todistajina kuultujen X:n ja Y:n kertomuksia voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että yhtiö toisaalta olisi eräitä todistajankertomuksista ilmeneviä vakioasiakkaitaan laajemmalti toimintapiirissään vakiinnuttanut sanotun palvelumuodon nimitykseksi katsottavan ilmaisun pelkästään omaa liiketoimintaansa koskevaksi.

Asiassa oli riidatonta, että A oli julkaissut alussa mainitut mainokset, ilmoitukset ja esitteen, joissa on käytetty ilmaisua "limousine service" ja sen monikollista muotoa. Asiassa oli tosin lisäksi selvitetty, että kanteen perusteena olevan Uudenmaan Yritysviestin mainoksen osalta A:n mainosta koskeva lasku oli lähetetty yhtiölle, mutta aiheutuneen sekaannuksen syystä ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä. Asiassa ei muutoinkaan ollut yhtiön toimitusjohtajan Z:n kertomusta enemmälti esitetty selvitystä siitä, olivatko kanteen perusteena olevat mainokset ynnä muut aiheuttaneet sekaannusta tai harhaanjohtumista. Yhtiön toimitusjohtajan kertomukselle ei voitu tältä osin antaa ratkaisevaa merkitystä.

Mitä tuli siihen, oliko kanteen perusteena olevien mainosten ynnä muiden kuitenkin katsottava loukkaavan yhtiön rekisteröityä toiminimeä, käräjäoikeus totesi, että niistä ilmeni selkeästi ja korostetulla tekstityypillä A:n toiminimi "Lacara", kun taas riidanalainen ilmaisu oli painettu selvästi pienemmällä tekstityypillä joko toiminimen yhteyteen muodossa "Lacara Taxi and / & Limousine Services", jolloin toiminimien sekaantumisvaaraa ei voitu katsoa olevan, tai kokonaan erikseen. Viimeksi mainituissa tapauksissa ilmaisua "limousine service", ei puolestaan ollut käytetty toiminimenomaisesti, vaan ilmaus näissä yhteyksissä selkeästi elinkeinonharjoittajan toiminimestä Lacara erillään olevana osoitti lähinnä tarjottujen palvelujen laatua. Käräjäoikeus katsoi, ettei puheena olevan toiminnan laatua kuvailevan toiminimen rekisteröinti tuottanut sellaista yksinoikeutta, että sen perusteella voitaisiin kieltää toista elinkeinonharjoittajaa kuvaamasta tarjoamaansa palvelua käyttäen kyseistä palvelumuodon nimitykseksi käsitettävää ilmausta. Edellytyksenä kuitenkin oli, että palvelun tarjoajan toiminimi ilmeni asiayhteydestä sillä tavoin selkeästi, ettei toiminimien sekaantumisen vaaraa ollut. Kyseisten ilmausten käyttö kanteen perusteena ilmenevistä asiakirjoista ilmenevällä tavalla ja tarkoituksessa ei aiheuttanut toiminimien sekaantumisvaaraa huomioon ottaen erityisesti edellä mainittu A:n toiminimen selkeä erottuvuus samoissa yhteyksissä. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi, ettei kanteen perusteena olevia mainoksia, ilmoituksia ja esitettä ollut pidettävä yhtiön toiminimen yksinoikeutta loukkaavina. Näin ollen myös vaatimusta toiminimen poistamisesta käyttökohteistaan oli pidettävä perusteettomana.

Mitä tuli kanteeseen siltä osalta kuin se oli perustunut kanteessa mainittuun puhelinkeskusteluun tai puhelinkeskusteluihin, asiassa oli selvitetty, että yhtiön toimitusjohtaja Z oli kertonut kahdesti soittaneensa Lacaraan, jolloin puhelimeen oli toisella kerralla vastattu käyttämällä ilmaisua "Limousine Service" ja toisella kerralla oli puhelimeen vastaamisen jälkeen kysyttäessä "onko Limousine Service" vastattu "kyllä on". Todistaja W oli kertonut, että Lacarassa oli todistajan sinne kerran soittaessa vastattu "Lacara" ja todistajan sen jälkeen kysyttyä, oliko kyseessä Limousins Service Oy, kysymykseen oli vastattu myöntävästi, mutta oli ilmoitettu, ettei kyseessä kuitenkaan ollut "Oy". Todistaja U, joka työskenteli Lacarassa, oli puolestaan kertonut, että puhelimeen vastattiin aina "Lacara", mutta kun joskus oli kysytty, oliko "Limousine Service", tähän oli vastattu myöntävästi, koska todistaja oli tällöin ymmärtänyt tiedustellun sitä, oliko Lacarasta ollut saatavissa limousine service -palvelua.

Edellä kuvatun selvityksen johdosta käräjäoikeus viittasi siihen aikaisemmin lausumaansa, että myös puhelimeen vastaamisen osalta toiminimen käytön loukkaavuutta arvioitaessa ratkaisevana oli sinänsä pidettävä käyttöyhteydestä saatavaa kokonaisvaikutelmaa ja siitä ilmenevää sekaantumisvaaraa. Tällöin oli kuitenkin otettava huomioon, että puhelinkontaktien kyseessä ollen kysymykseen tuleva toiminimi yksilöityi pelkästään sen informaation perusteella, mikä puhelimitse annettiin, jolloin missä tarkoituksessa tahansa esitetty vastaus oli ymmärrettävissä toiminimen yksilöiväksi. Sekaantumisvaaraa oli siten pidettävä ilmeisenä, mikäli tässä yhteydessä mainittiin toisen elinkeinonharjoittajan toiminimi. Toisen elinkeinonharjoittajan rekisteröidyn toiminimen käyttämistä puhelimeen vastaamisen yhteydessä oli näin ollen pidettävä toiminimilain 3 §:n 1 momentin mukaan kiellettynä, vaikkakin tuo toiminimi samalla olisi ilmentänyt kysymykseen tulevaa palvelumuotoa.

Käräjäoikeus katsoi todistaja Huhdin ja toimitusjohtaja Z:n kertomusten perusteella ja todistaja U:nkin kertomus huomioon ottaen selvitetyksi, että A:n elinkeinotoiminnassa oli puhelimeen vastaamisen yhteydessä ainakin sitä erikseen tiedusteltaessa vastattu myöntävästi kysymykseen, oliko kyseessä "Limousine Service". Toimitusjohtaja Z:n kertomusta ei kuitenkaan voitu pelkästään pitää riittävänä selvityksenä siitä, että A:n puhelimeen olisi välittömästi vastattu sanottua ilmaisua käyttäen, koska todistaja U:n kertomuksesta toisaalta oli käynyt ilmi, että Lacaran puhelinnumeroon vastattiin aina tuolla toiminimellä ja sen kautta harjoitettiin limousine service -toiminnan lisäksi kolmea muuta toimialaa nyt puheena olevan toiminnan ollessa verraten vähäistä. Sen vuoksi oli pidettävä epätodennäköisenä, että puhelimeen olisi välittömästi vastattu riidanalaista ilmaisua käyttäen. Kun yhtiön toiminimen oli siis kuitenkin puhelimeen vastaamisen yhteydessä annettu ymmärtää olevan kysymyksessä ja sitä oli siten katsottava toiminimenomaisesti käytetyn, tätä menettelyä oli pidettävä toiminimien sekaantumisvaaraa aiheuttavana. Kun A ei puolestaan ollut näyttänyt, ettei yhtiö ollut saattanut kärsiä sanotusta menettelystä haittaa, mainittua menettelyä oli pidettävä yhtiön toiminimioikeutta loukkaavana.

A oli toiminimilain 23 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan yhtiölle loukkauksesta aiheutuneen vahingon. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty selvitystä siitä, että yhtiölle olisi sen toiminimen loukkaukseksi katsotun menettelyn johdosta aiheutunut vahinkoa liikevaihdon pienenemisenä, minkä vuoksi kanne oli jäänyt tältä osin näyttämättä. Mitä tuli väitettyyn yhtiön toiminimen liikearvon vähentymiseen, käräjäoikeus totesi yhtiön toimitusjohtajan tältä osin kertoneen, että kyseessä oleva vahinko tulisi esille silloin, jos yhtiötä oltaisiin myymässä, mikä ei kuitenkaan ollut asianlaita. Näin ollen esitettyä vahingonkorvausvaatimusta oli pidettävä tältä osin perusteettomana. Kun myöskään väitetystä markkinahäiriövahingosta ei ollut toimitusjohtajan kertomusta enemmälti esitetty selvitystä eikä pelkästään mainittua selvitystä voitu pitää riittävänä näyttönä asiassa, käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi tältäkään osin aiheuttanut yhtiölle korvattavaa vahinkoa.

Käräjäoikeus kielsi A:ta 25 000 markan sakon uhalla käyttämästä liiketoiminnassaan puhelimeen vastaamisen yhteydessä ilmaisua "limousine service" siten, että hänen harjoittamansa elinkeinotoiminta oli sekoitettavissa toiminimeen Limousine Service Oy Ltd. Muilta osin kanne hylättiin.

Limousine Service Oy Ltd valitti hovioikeuteen ja toisti kanteensa.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.11.1996

Hovioikeus lausui, että A oli elinkeinotoiminnassaan käyttänyt elinkeinotoimintansa yksilöimiseen ja oman toiminimensä Lacara yhteydessä sanoja Limousine Service tai Limousine Services käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin painotuotteissa ja suullisesti. Hovioikeus arvioi jutussa esitettyyn selvitykseen nähden, että ilmaisu "Limousine Service" oli Suomessa erottamiskykyinen eikä vain toimialaa kuvaileva. A:n käyttämä nimitys poikkesi yhtiön rekisteröidystä toiminimestä Limousine Service Oy Ltd ainoastaan siten, että siitä puuttui toiminimioikeudellisesti merkityksetön yhtiömuotoa kuvaava osa Oy Ltd. Nimet olivat siten sekoitettavissa toisiinsa. A oli tuottamuksellisesti loukannut rekisteröityä toiminimeä Limousine Service Oy Ltd, joten kieltovaatimus oli hyväksyttävä ja A:n oli korvattava aiheuttamansa vahinko. Hovioikeus arvioi vahingon määräksi 10 000 markkaa.

Hovioikeus kielsi A:ta 50 000 markan sakon uhalla käyttämästä elinkeinotoiminnassaan nimityksiä Limousine Service tai Limousine Services. Lisäksi A velvoitettiin suorittamaan Limousine Service Oy Ltd:lle vahingonkorvaukseksi 10 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 18.3.1994 lukien.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 16.12.1998