30.6.1997

Kanne Hyvinkään kihlakunnanoikeudessa

A kertoi B:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että asianosaiset oli tuomittu asumuseroon 21.5.1987 ja avioeroon vuonna 1989. Asianajaja X oli vuonna 1987 määrätty toimittamaan ositus A:n ja B:n välillä. Pesänjakaja oli toimittanut osituksen 9.11.1990. Pesänjakaja oli katsonut, että ositettava omaisuus koostui A:n omistamista Helsingistä olevan Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeista nrot 37 - 42 ja Bostadsaktiebolaget Fred i Hangön osakkeista nrot 4 - 6. Pesänjakaja oli arvioinut Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden arvoksi jakohetkellä 1 800 000 markkaa. Kun tästä oli vähennetty velat 236 704 markkaa, osakkeiden jakoarvoksi oli saatu 1 563 296 markkaa. Hangon asunnon arvoksi pesänjakaja oli katsonut 432 600 markkaa. Pesän arvo oli siten yhteensä 1 995 896 markkaa, josta kummankin asianosaisen laskennallinen osuus oli 997 948 markkaa. Koska B sai Bostadsaktiebolaget Fred i Hangön osakkeet ja A jo oli saanut kauppahinnan myymistään Taloosakeyhtiö Arkadian osakkeista, pesänjakaja oli velvoittanut A:n maksamaan B:lle tasinkoa 565 348 markkaa 16 prosentin viivästyskorkoineen 2.1.1991 lukien.

A vaati kanteessaan ensisijaisesti, että hänet vapautetaan velvollisuudesta suorittaa B:lle tasinkoa ja sille maksettavaksi määrättyä viivästyskorkoa. Toissijaisesti A vaati eräiden muiden oikaisuvaatimusten lisäksi, että Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden osituksessa käytettäväksi arvoksi otetaan niiden hinta myyntihetkellä. A oli asumuseron jälkeen 17.6.1987 myynyt nämä yksin omistamansa osakkeet 1 200 000 markalla. Tämän vuoksi A vaati, että hänen maksettavakseen määrättyä tasinkoa oli ainakin alennettava.

Vastaus

B kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Taloosakeyhtiö Arkadian osakkeiden arvo oli määrättävä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa hyväksytyn laskennallisen restituutioperiaatteen mukaan niin kuin pesänjakaja oli tehnyt.

Hyvinkään käräjäoikeuden päätös 18.5.1994

Käräjäoikeus katsoi Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden osalta laskennallisen restituution käyttämisen kyseisessä tilanteessa asian- ja tarkoituksenmukaiseksi sekä pesänjakajan arvion osakkeiden arvosta perustelluksi.

Ositettavan omaisuuden arvoksi tuli, kun Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden ja Bostadsaktiebolaget Fred i Hangön osakkeiden arvoon lisättiin B:n eräiden jo ositusvaiheessa omistamien osakkeiden arvo 137 334 markkaa, yhteensä 2 133 230 markkaa, josta kummankin osapuolen laskennallinen osuus oli 1 066 615 markkaa.

Näin ollen ja kun B:n omistukseen jäivät Bostadsaktiebolaget Fred i Hangön osakkeiden lisäksi viimeksi mainitut osakkeet, A:n oli suoritettava B:lle tasinkona 496 681 markkaa.

Tämän vuoksi käräjäoikeus oikaisten pesänjakajan suorittamaa ositusta velvoitti A:n suorittamaan B:lle tasinkona 496 681 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.1.1991 lukien.

A valitti hovioikeuteen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 4.7.1995

Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkaiden osalta hovioikeus totesi, että A oli myynyt osakkeet hänen ja B:n asumuseron jälkeen. A ei ollut tehnyt ositustoimituksen yhteydessä avioliittolain 86 §:n 3 momentissa tarkoitettua hyväksyttävää tiliä osakkeiden sijaan tulleesta omaisuudesta. Näin ollen pesänjakaja oli ollut oikeutettu katsomaan Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeet ositettavaan omaisuuteen kuuluviksi ja arvioimaan niiden arvon osittamisajankohtana. Luotettavampaa selvitystä kuin pesänjakajan arvio osakkeiden arvosta ositushetkellä 1 800 000 markkaa ei ollut esitetty.

Kun käräjäoikeuden tuomiossa mainittujen B:n jo ositusvaiheessa omistamien osakkeiden arvona oli pidettävä 220 000 markkaa, ositettavan omaisuuden arvo oli yhteensä 2 215 896 markkaa, josta kummankin asianosaisen laskennallinen osuus oli 1 107 948 markkaa. Näin ollen A:n oli maksettava B:lle tasinkona 455 348 markkaa.

Hovioikeus velvoitti A:n suorittamaan B:lle tasinkona käräjäoikeuden tuomitsemaa määrää alentaen 455 348 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.1.1991 lukien.

Ratkaisu valituslupahakemukseen

A:lle myönnetään valituslupa myös siltä osin kuin kysymys on Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden nrot 37 - 42 osituslaskelmassa käytettävästä arvosta. Muilta osin valituslupahakemus hylätään.

Perustelut

A on 17.6.1987 myynyt 1 200 000 markan kauppahinnalla yksin omistamansa Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeet nrot 37 - 42. Jutussa ei ole väitetty, että osakkeista saatu hinta olisi alittanut niillä myyntihetkellä olleen käyvän arvon. A on hyväksynyt sanottujen osakkeiden osituslaskelmassa käytettäväksi arvoksi 1 200 000 markkaa. Siten asiassa ei ole kysymys siitä, että A olisi B:n vahingoksi hukannut hänellä ositusperusteen syntyessä ollutta omaisuuttaan. Tämän vuoksi ei ole perustetta noudattaa laskennallisen restituution periaatetta ja määrätä osakkeille osituksessa käytettävää laskennallista arvoa jakohetken hintatason mukaan. Osakkeet on otettava osituksessa huomioon niiden myyntihetken arvosta.

Talo-osakeyhtiö Arkadian osakkeiden nrot 37 - 42 osituslaskelmassa käytettävä arvo on 1 200 000 markkaa, josta on vähennettävä pesänjakajan määräämät 236 704 markkaa. Ositettavan omaisuuden arvo on siten 1 615 896 markkaa, josta kummankin asianosaisen laskennallinen osuus on 807 948 markkaa. Näin ollen A:n on maksettava B:lle tasinkona, ottaen huomioon B:n jo saama omaisuus, 155 348 markkaa.

Pesänjakajalla on toimivalta määrätä osituksessa rahana maksettavalle tasingolle eräpäivä. Tasinkovelalle on suoritettava korkolain 5 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa näin määrätystä eräpäivästä.

A on vaatinut koronmaksuvelvollisuuden alentamista sitä sovittelemalla. Korkolain 11 §:n mukaan viivästyskorkoa voidaan sovitella vain lain 2 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa. Sovittelu ei siten tässä tilanteessa ole mahdollista korkolain 11 §:n nojalla. Lain säännösten mukaisesti maksettavaksi kertyneen, viivästyskorkona suoritettavan summan suuruus ei ole peruste sovitella viivästyskorkoa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A velvoitetaan suorittamaan B:lle tasinkona hovioikeuden tuomitseman määrän asemesta 155 348 markkaa 16 prosentin viivästyskorkoineen 2.1.1991 lukien.