KKO:1993:88
- Keywords
- Työsopimus - TyöpalkkaKonkurssi - Konkurssivalvonta
- Year of case
- 1993
- Date of Issue
- Register number
- S 92/1195
- Archival record
- 2167
- Date of presentation
Työnantaja oli ennen konkurssinsa alkamista irtisanonut työntekijöiden työsopimukset päättymään heti. Työsuhteet olivat siten päättyneet ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslain 38 a §:n 1 momentin nojalla työntekijöille irtisanomisajalta maksettavat palkat ja lomakorvaukset oli suoritettava konkurssiin luovutetuista varoista eivätkä ne kuuluneet konkurssipesän massavelkoihin.
Ks. KKO:1995:104
KS 25 §TSL 38 a § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Piikkiön kihlakunnanoikeudessa
Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö r.y. on Suomen valtiolle 8.4.1991 ja Rakennustoimisto Oksanen & Rehnberg Oy:n konkurssipesälle 16.4.1991 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, että yhdistys oli yhtiön 28.6.1990 alkaneessa konkurssissa valvonut A:n, B:n ja C:n sille siirtämiä palkkasaatavia yhteensä 19 671,64 markkaa. Saatavat olivat irtisanomisajan palkkoja ja niihin liittyviä lomakorvauksia, joihin mainitut työntekijät olivat oikeutettuja työsopimuslain 38 a §:n nojalla yhtiön irtisanottua 28.6.1990 heidän työsuhteensa päättymään heti ilman irtisanomisaikaa. Turun työvoimapiirin toimisto oli riitauttanut valvonnan katsoen, että irtisanomisajan palkat olivat konkurssin ajalta, jolta konkurssipesä työsopimuslain 41 §:n 1 momentin mukaan maksoi palkat. Kun yhtiö kuitenkin oli irtisanonut työntekijät irtisanomisaikaa noudattamatta ennen konkurssin alkamista, työntekijöiden irtisanomisajan palkat olivat työsopimuslain 38 a §:n mukaan erääntyneet heti maksettaviksi. Kihlakunnanoikeus oli 26.2.1991 julistamassaan konkurssituomiossa riitautuksen johdosta osoittanut yhdistyksen näyttämään valvontansa toteen.
Tämän vuoksi yhdistys on vaatinut, että yhtiön konkurssissa vahvistetaan maksettavaksi yhdistyksen valvoma saaminen 19 671,64 markkaa korkoineen vaaditulla etuoikeudella. Yhdistys on siltä varalta, että riitautus katsottaisiin oikeaksi ja sen vaatimus hylättäisiin, vaatinut yhtiön konkurssipesän velvoittamista suorittamaan sille mainitun määrän korkoineen. Lisäksi yhdistys on vaatinut konkurssipesän ja Suomen valtion velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Kihlakunnanoikeuden päätös 20.5.1991
Kihlakunnanoikeus, jossa työvoimapiirin toimisto on vastustanut kannetta ja vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja johon konkurssipesä oli jäänyt haastettuna saapumatta, on, samalla kun yhdistyksen konkurssipesää vastaan ajamasta toissijaisesta kanteesta konkurssipesä on yksipuolisella tuomiolla velvoitettu suorittamaan yhdistykselle vaaditut 19 671,64 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 16.4.1991 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5 250 markkaa 16 prosentin korkoineen 20.5.1991 lukien, lausunut, että kysymyksessä olevat irtisanomisajan palkat olivat, kun irtisanominen oli tapahtunut päivää ennen yhtiön konkurssin alkamista, erääntyneet konkurssin aikana ja kuuluivat siten konkurssipesän velkana maksettaviksi.
Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt riitautetun saatavan vahvistamista koskevan kanteen ja velvoittanut yhdistyksen korvaamaan työvoimapiirin toimiston oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.
Turun hovioikeuden tuomio 17.6.1992
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhdistys oli valittamalla saattanut jutun, on lausunut, että yhtiö oli irtisanonut työsopimukset kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitulla tavalla päivää ennen yhtiön konkurssin alkamista. Työsuhteet olivat päättyneet heti eikä työntekijöille sen jälkeen ollut annettu työsopimusten perusteella työtä. Työntekijöiden oikeus kanteessa tarkoitettuihin irtisanomisajan palkkoihin ja niihin liittyviin lomakorvauksiin oli siten syntynyt irtisanomishetkellä. Näin ollen työsuhdesaatavat oli maksettava yhtiön konkurssiin luovutetuista varoista.
Tämän vuoksi hovioikeus on, muuttaen kihlakunnanoikeuden päätöstä ja vapauttaen Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö r.y:n velvollisuudesta suorittaa Turun työvoimapiirin toimistolle oikeudenkäyntikulujen korvausta 1 000 markkaa, vahvistanut yhdistyksellä olevan oikeus saada Rakennustoimisto Oksanen & Rehnberg Oy:n konkurssiin luovutetuista varoista etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentissa säädetyllä etuoikeudella sen valvomat 19 671,64 markkaa 16 prosentin korkoineen valvontapäivästä 5.12.1990 lukien. Konkurssipesä ja Suomen valtio on velvoitettu suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi yhdistykselle, konkurssipesä ja valtio yhteisvastuullisesti kihlakunnanoikeuden osalta 5 250 markkaa ja valtio hovioikeuden osalta 1 500 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien. Jutun näin käyden on hylätty työvoimapiirin toimiston vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Työministeriölle, joka palkkaturva-asetuksen 8 §:n nojalla on pidättänyt jutun hoitoonsa, on 15.10.1992 myönnetty valituslupa.
Työministeriö on vaatinut hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian jättämistä kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. Lisäksi työministeriö on vaatinut valtion oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.
Yhdistys on antanut siltä pyydetyn vastauksen, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä ja vastauksesta aiheutuneiden kulujensa korvaamista korkoineen. Konkurssipesä ei ole käyttänyt hyväkseen sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.6.1993
Perustelut
Yhtiö on ennen konkurssinsa alkamista irtisanonut A:n ja mainittujen muiden työntekijöiden työsopimukset päättymään heti. Heidän työsuhteensa ovat siten päättyneet tällöin ilman irtisanomisaikaa.
Konkurssisäännön 25 §:n mukaan velallisen konkurssiin luovutetuista varoista maksettavan saatavan oikeusperusteen on synnyttävä ennen konkurssin alkamista. Työntekijöille on työsopimuslain 38 a §:n 1 momentin nojalla yhtiön suorittaman irtisanomisen johdosta syntynyt työsuhteiden päättyessä oikeus kanteessa tarkoitettuihin irtisanomisajan palkkoihin ja lomakorvauksiin noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta. Näin ollen nämä työsuhdesaatavat on maksettava konkurssiin luovutetuista varoista eivätkä ne kuulu konkurssipesän massavelkoihin.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Rakennustoimisto Oksanen & Rehnberg Oy:n konkurssiin luovutetuista varoista on Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö r.y:lle suoritettava hovioikeuden tuomiossa mainittu saatava korkoineen vain siltä osalta kuin saatavaa ei ole saatu perityksi yhtiön konkurssipesältä Piikkiön kihlakunnanoikeuden julistaman yksipuolisen tuomion perusteella tuon tuomion tultua lainvoimaiseksi.
Suomen valtion on korvattava Rakennustyöläisten Turun aluejärjestö r.y:n vastauskulut Korkeimmassa oikeudessa 1 500 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Ketola, Paaskoski, Wirilander ja Möller