15.1.1992

Kanne Lappeenrannan raastuvanoikeudessa

Osakeyhtiö A, joka on asetettu konkurssiin Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä 22.12.1989, on Etelä-Karjalan Säästöpankille 7.10.1988 tiedoksiannetun haasteen nojalla lausunut, että se oli lähettänyt 21.11.1985 pikamääräyksenä 333.000 markkaa silloisen C-pankin tilille 410811-11717 osoitettuna Rakennusliike B Ky:lle. Myöhemmin oli ilmennyt, että edellä mainittu tili oli kuulunut Rakennusliike J Oy:lle ja että rahat olivat jääneet kateisiin kyseisen yhtiön edustajan nostettua ne tililtä.

Maksu oli suoritettu pikamääräyksenä Ålands Aktiebankin kassaan Bulevardin konttorissa Helsingissä. Koska kysymyksessä oli pikasiirto, kassaa hoitanut toimihenkilö oli lähettänyt maksun siirtämiseksi vastaanottajan nimen, tilinumeron ja summan sisältävän telex -sanoman Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkiin välittömästi maksun tapahduttua. Telex -sanoman Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa vastaanottanut toimihenkilö oli ryhtynyt siirtämään rahoja edelleen. Koska kysymyksessä oli pikasiirto, hän oli ottanut puhelinyhteyden silloisen C-pankin Joutsenon konttoriin varmistaakseen, että tilitiedot olivat oikeat eli että maksunsaaja ja tilinumero täsmäsivät.

Vastaajapankissa puhelintiedustelun vastaanottanut virkailija oli laiminlyönyt tarkistaa, että tilinumero ja tilinomistaja täsmäsivät ja virkailija oli antanut luvan siirtää Rakennusliike B Ky:lle osoitetut varat Rakennusliike J Oy:n tilille.

Virkalijan oli tullut havaita ristiriita tilinumeron ja tilinomistajan välillä ja pankin omienkin ohjeiden mukaan ottaa yhteys konttorin johtajaan. Mikäli näin olisi menetelty, olisi paljastunut, ettei Rakennusliike B Ky:llä ollut tiliä C-pankissa ja varat olisi palautettu lähettäjälle. Palauttaminen olisi estänyt rahojen joutumisen kateisiin.

Vastaajapankin toimihenkilö oli huolimattomuudellaan aiheuttanut kantajalle pääomaltaan 333.000 markan tappion. Vastaajapankki oli työnantajana vastuussa kantajalle aiheutuneesta vahingosta.

Vastaajapankki oli vastuussa vahingosta myös sillä perusteella, että se oli asiamiehenä ottanut vastaan maksun toimittaakseen sen Rakennusliike B Ky:lle. Pankin vastuu tekemästään virheestä maksun välittävänä asiamiehenä oli ankaraa.

Vastaajapankki oli vastuussa myös siksi, että se oli vastuussa tietokonejärjestelmän puutteista aiheutuneesta vahingonvaarasta.

Kantaja on näillä perusteilla vaatinut, että vastaajapankki velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena 333.000 markkaa sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista molemmat erät 16 prosentin korkoineen.

Etelä-Karjalan Säästöpankin vastaus

Vastaajapankki on kiistänyt, että sen toimihenkilö olisi syyllistynyt laiminlyöntiin kanteessa tarkoitettua pikasiirtoa välitettäessä.

Perustelunaan vastaajapankki on lausunut, että pankeissa käytössä olevan automaattisen tietojenkäsittelyn johdosta pankille ilmoitetulle tilinumerolle annettiin ratkaiseva merkitys tilisiirron kohteena olevien varojen siirtämisessä tililtä toiselle. Pankin tuli selvittää tilinomistajan ja tilinumeron yhtäpitävyys ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa pankeilla olisi aihetta epäillä siirron oikeellisuutta tai tilinumeroa ei olisi esimerkiksi pikasiirrossa mainittu. Virkailijalla ei ollut ollut syytä epäillä väärinkäytöksen mahdollisuutta. Vastaajapankissa tuolloin käytössä olleiden maksuliikennekäsikirjan ohjeiden mukaisesti ilmoituksen vastaanottavan toimihenkilön oli tullut tarkistaa päätteeltä, olivatko varat menneet pikasiirrossa ilmoitetulle tilille, ja jos päätteeltä tämä näkyi, tarkistus oli kirjaamisen osalta suoritettu. Mainitulta päätteeltä ei voinut nähdä kuin kuusi - seitsemän ensimmäistä kirjainta tilinomistajasta. Koska sekä tilinhaltija että maksunsaaja olivat molemmat Rakennusliike -alkuisia sanoja, ei virkailija olisi edes voinut havaita, että tilinomistaja oli eri henkilötaho kuin varojen saaja. Lisäksi oli huomattava, että tilinumero oli annettu kantajan toimesta. Virkailija oli toiminut maksuliikennekäsikirjan ohjeiden mukaisesti eikä hänelle voitu asettaa ohjeita suurempaa selonottovelvollisuutta.

Kantaja oli väärän tilinumeron antaessaan täyttänyt pikamääräyksen virheellisesti ja näin avannut niin sanotun vaaran lähteen.

Kantaja oli siten aiheuttanut vahingon omalla tuottamuksellaan.

Näillä perusteilla pankki on kiistänyt kanteen ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Raastuvanoikeuden päätös 20.2.1989

Kantajan ja vastaajapankin välillä oli asiassa ollut maksun välitystä koskeva toimeksiantosopimus. Vastaaja oli vastuussa aiheutuneesta vahingosta, jos sen edustajat olivat aiheuttaneet vahingon tuottamuksellaan. Todistustaakka siitä, että pankin edustajat olivat toimineet huolellisesti, oli vastaajalla. Pankin virkailijoiden velvollisuutena oli ollut täsmällisestä tilinumerosta huolimatta verrata tilinhaltijan nimeä annettuun maksunsaajan nimeen numerosarjoissa yleisesti esiintyvän sekaantumisvaaran vuoksi. Virkailijoilla ei ollut aihetta erikseen tarkistaa tietoja tilikortilta, koska tilinumero ja sen perusteella saadut tarkoitukseensa nähden riittävät tiedot tilinhaltijasta täsmäsivät.

Vastaajapankin virkailija oli todistajankertomuksessaan olettanut ilmoittaneensa rahan saapumisesta Rakennusliike J Oy:n toimitusjohtajalle sekä laittaneensa myöhemmin rahan siirrosta saadun kuitin Rakennusliike J Oy:n kuittien joukkoon.

Raastuvanoikeus on katsonut, että virkailijan olisi tullut havaita tilinhaltijan ja maksunsaajan nimien poikkeavuus. Hänen olisi pankkitoiminnalta yleisesti vaadittavan täsmällisyyden ja varmuuden sekä summan suuruuden vuoksi tullut kiinnittää asiaan huomiota. Todistajana kuullun vastaajapankin sisäisen tarkastajan mukaan virkailijan olisi tullut epäselvissä tapauksissa ottaa yhteyttä lähettäjäpankkiin. Koska virkailija ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteeseen, hän ei ollut menetellyt huolellisesti. Menettely oli myötävaikuttanut kantajalle syntyneeseen vahinkoon, jonka vuoksi vastaaja oli vastuussa vahingosta.

Edellä lausutuilla perusteilla raastuvanoikeus on velvoittanut Etelä-Karjalan Säästöpankin suorittamaan osakeyhtiö A:lle vahingonkorvauksena 333.000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 7.10.1988 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 12.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 20.2.1989 lukien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 12.9.1990

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Etelä-Karjalan Säästöpankki oli saattanut jutun, on todennut niinkuin raastuvanoikeuskin, että puhelinilmoituksen pikasiirrosta Etelä-Karjalan Säästöpankissa vastaanottanut pankkivirkailija oli häntä todistajana kuultaessa kertonut olettavansa, että hän olisi yrittänyt ilmoittaa rahojen saapumisesta pankin asiakkaana olleen Rakennusliike J Oy:n toimitusjohtajalle, jonka yhtiön tilinumero virkailijalle oli ilmoitettu. Rahojen saajaksi puhelinilmoituksessa oli kuitenkin mainittu Rakennusliike B Ky.

Virkailijan sekä todistajina kuultujen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin pankkitoimihenkilön ja Etelä-Karjalan Säästöpankin sisäisen tarkastajan mukaan pikasiirrosta oli tullut ilmoittaa puhelimitse maksun saajalle sen jälkeen, kun rahasuorituksen vastaanottaneen pankin virkailija oli tarkistanut rahojen kirjautumisen saajan tilille. Tässä yhteydessä virkailijan oli täytynyt tai ainakin hänen olisi täytynyt havaita, etteivät maksunsaaja ja tilinomistaja olleet sama rakennusliike, minkä vuoksi hänen olisi tullut ennen puhelinilmoitusta ottaa yhteyttä konttorin johtajaan tai rahat lähettäneeseen pankkiin asian selvittämiseksi.

Pankin atk-päätteeltä tilinomistajan nimestä oli näkynyt ainoastaan sana rakennusliike. Kun Etelä-Karjalan Säästöpankissa oli täytynyt olla tilinomistajina useampiakin rakennusliikkeitä, olisi tilisiirron tehneen pankkivirkailijan tämä huomioon ottaen tullut tarkistaa tilisiirron saajan tiedot erilliseltä tilikortilta.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen. Etelä-Karjalan Säästöpankki on velvoitettu suorittamaan osakeyhtiö A:lle oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.500 markkaa.

Perustelut

Osakeyhtiö A on ollut maksamassa Rakennusliike B Ky:lle 333.000 markkaa. Suorittaessaan maksun Ålands Aktiebankiin osakeyhtiö A on saamansa tiedon mukaisesti ilmoittanut maksuosoitteeksi C-pankin Joutsenon konttorin tilin n:o 410811-11717. Maksu on lähetetty pikamääräyksenä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin välityksellä C-pankin Joutsenon konttoriin, jossa se on kirjautunut sanotulle tilille. Tuo tili ei kuitenkaan ole ollut Rakennusliike B Ky:n tili vaan se on kuulunut toiselle tilinhaltijalle eli Rakennusliike J Oy:lle. Maksu on maksuliikenteen tietokonejärjestelmän mahdollistaneen sekaantumisvaaran vuoksi ja siten C-pankin toimenpiteestä joutunut väärälle vastaanottajalle.

Rahat on lähetetty pankkien ylläpitämää ja asiakkaille avointa maksuliikennejärjestelmää käyttäen. Ottaen huomioon tuossa maksuliikennejärjestelmässä käsiteltävien toimeksiantojen suuren määrän ei voida välttää erilaisia virheitä ja epätäsmällisyyksiä asiakkaiden antamissa tiedoissa. Maksuturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että järjestelmä selviää sanotunlaisista virheistä ja epätäsmällisyyksistä sekä että järjestelmän ylläpitäjä vastaa sen toimivuudesta. Osakeyhtiö A:n maksutoimeksiannossa ollut virhe niin ollen ei sinänsä vapauta säästöpankkia vastuusta eikä pankki ole esittänyt muutakaan sen vastuuta poistavaa perustetta.

Näillä perusteilla Etelä-Karjalan Säästöpankki, johon C-pankki on sulautunut, on velvollinen korvaamaan virheestä aiheutuneen vahingon maksun lähettäjälle.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Etelä-Karjalan Säästöpankki velvoitetaan suorittamaan osakeyhtiö A:n konkurssipesälle korvaukseksi sille vastauksen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista 1.200 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta lukien.