21.5.1990

Syyte Piikkiön kihlakunnanoikeudessa

Virallinen syyttäjä, jonka syytteeseen C ja D ovat yhtyneet, on lausunut, että A ja B olivat, A Raision Tehtaat Oy:n energiaosaston päällikkönä ja B osaston työnjohtajana, 24. ja 25.2.1987 Raisiossa työnantajan edustajina teettäneet C:llä ja D:llä asbestia sisältäneellä materiaalilla päällystettyjen lämpöputkistojen purkamistöitä ahtaissa ja pölyisissä tiloissa ja tällöin laiminlyöneet hankkia heille tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojavälineet sekä antaa heille asbestin vaarallisuuden, työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää opetusta ja ohjausta työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi. Tämän vuoksi syyttäjä on vaatinut A:n ja B:n tuomitsemista rangaistukseen työturvallisuuslain säännösten rikkomisesta.

Kihlakunnanoikeuden päätös 5.4.1988

Kihlakunnanoikeus on, varattuaan Turun ja Porin työsuojelupiirille tilaisuuden tulla jutussa kuulluksi, katsonut jääneen näyttämättä, että A ja B olisivat teetettäessä C:llä ja D:llä asbestia sisältäneellä materiaalilla päällystettyjen lämpöputkistojen purkamistöitä ahtaissa ja pölyisissä tiloissa laiminlyöneet hankkia työntekijöille tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset suojavälineet sekä laiminlyöneet asbestin vaarallisuuden huomioiden antaa työntekijöille työn laadun ja työolosuhteiden edellyttämää opetusta ja ohjausta työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi, minkä vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt syytteen.

Turun hovioikeuden päätös 23.8.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi C ja D olivat valittamalla saattaneet jutun, on todennut, että Raision Tehtaat Oy:n niin sanotun vanhan lämpökeskuksen purkutöiden yhteydessä yhtiön työntekijät olivat loka-marraskuusta 1986 alkaen purkaneet putkistoja, joiden oli alettu epäillä sisältävän asbestia. Työsuojelutoimikunnan kokouksessa 19.12.1986 oli päätetty ottaa näytteet kyseisistä eristeistä. Työterveyslaitoksen suorittaman tutkimuksen mukaan 12.2.1987 otettu näyte oli sisältänyt asbestia. A on ilmoittanut yhtiön saaneen tiedon tutkimustuloksesta 19.2.1987 puhelimitse ja kirjallisena seuraavana päivänä. Tästä huolimatta C ja D olivat työnantajan määräyksestä vielä 24. ja 25.2.1987 joutuneet ahtaissa ja pölyisissä tiloissa purkamaan massaeristeputkistoja, mihin työhön mainitusta näytteestä saatu lausunto huomioon ottaen olisi pitänyt soveltaa työsuojeluhallituksen vahvistamia asbestityön turvallisuusmääräyksiä. Kyseisinä päivinä purettujen putkistojen eristeistä otetuista näytteistä kolme oli työterveyslaitoksen 11.3.1987 antaman lausunnon mukaan sisältänyt asbestia.

C:llä ja D:llä ei ollut ollut 24. ja 25.2.1987 tekemässään purkamistyössä, joka oli työsuojeluhallituksen vahvistamien määräysten kohdassa 2.5 tarkoitettua asbestityötä, käytössään kyseisten määräysten kohdassa 8.4 edellytettyjä asbestityöhön hyväksyttyjä hengityssuojaimia ja pölyä hylkivästä kankaasta valmistettuja suoja-asuja.

Todistajana kuultu tehtaan varastonhoitaja oli kertonut, ettei tehtaalla tuohon aikaan ollut riittävän tehokkaita hengityssuojaimia. Niitä oli hankittu B:n toimeksiannosta vasta 26.3.1987. Suoja-asuja ei ollut edes väitetty olleen työntekijöiden saatavilla.

D ei ollut saanut ennen purkutyöhön ryhtymistä työsuojeluhallituksen määräysten kohdassa 15.1 tarkoitettua tietoa asbestityöhön liittyvistä terveydellisistä haitoista ja siitä, mitä oli otettava huomioon sairastumisen vaaran välttämiseksi. C sen sijaan oli ollut työsuojeluvaltuutetun todistajankertomuksen mukaan perillä asbestityön vaaroista tarvitsematta erillisiä suojeluohjeita.

Näillä perusteilla hovioikeus on katsonut, että A ja B olivat 24. ja 25.2.1987 teettäessään C:llä ja D:llä putkiston purkamistyötä syyllistyneet työturvallisuudesta annettujen määräysten rikkomiseen. Tämän vuoksi hovioikeus on, nojautuen asbestin käytöstä johtuvien haittatekijöiden torjunnasta ja valvonnasta annetun valtioneuvoston päätöksen (805/76) 1, 7, 13 ja 18 §:iin sekä työturvallisuuslain 9 §:n 1, 20 §:n 1, 34 §:n 1 ja 49 §:n 1 momenttiin tuominnut A:n ja B:n työturvallisuudesta annettujen määräysten rikkomisesta kummankin 10:een päiväsakkoon, eli A:n, jonka päiväsakon määrä oli 165 markkaa, maksamaan sakkoa 1.650 markkaa ja B:n, jonka päiväsakon määrä oli 70 markkaa, maksamaan sakkoa 700 markkaa.

Perustelut

C ja D ovat suorittaneet putkistojen purkutyötä ahtaassa ja pölyisessä putkitunnelissa. Työterveyslaitoksen antamien lausuntojen mukaan purettavien putkistojen eristeet ovat sisältäneet asbestia. Vallinneiden työskentelyolosuhteiden takia on ollut perusteltua syytä olettaa asbestin esiintymisen aiheuttavan C:lle ja D:lle terveyden menettämisen vaaraa tai terveydellistä haittaa. Tämän vuoksi suoritettavaa työtä on koskenut työturvallisuuslain ohella saman lain 47 §:n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (805/76) asbestin käytöstä johtuvien haittatekijöiden torjunnasta ja valvonnasta. Purkutyön suorittamisessa on lisäksi tullut noudattaa asbestityön turvallisuusmääräyksiä, jotka työsuojeluhallitus on vahvistanut edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen 18 §:n nojalla asbestia koskevista turvallisuusmääräyksistä antamallaan päätöksellä (660/78).

Sanottujen turvallisuusmääräysten kohdan 8.4 mukaan, jos asbesti- ja asbestipitoisten eristeiden purkutyön yhteydessä pölyn haittavaikutuksia ei voida kastelemalla tai muilla teknillisillä toimenpiteillä poistaa, työnantajan on varattava työntekijän käyttöön riittävän tehokkaat työsuojeluhallituksen hyväksymät hengityssuojaimet sekä pölyä hylkivästä kankaasta valmistettu suoja-asu. Turvallisuusmääräysten kohdan 15.1 mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että asbestityötä tekevät työntekijät saavat riittävät tiedot asbestityöhön liittyvistä terveydellisistä haitoista ja siitä, mitä heidän on otettava huomioon sairastumisen vaaran välttämiseksi.

A ja B ovat putkistojen purkamistyötä suoritettaessa saaneet työterveyslaitoksen lausunnon perusteella varmuuden siitä, että purettava eriste on sisältänyt asbestia. Jatkaessaan sen jälkeen asbestityön teettämistä A ja B ovat laiminlyöneet varata työntekijöiden käyttöön turvallisuusmääräysten edellyttämät suojeluvälineet ja huolehtia siitä, että D olisi saanut ennen purkutyöhön ryhtymistä työsuojeluhallituksen turvallisuusmääräyksien kohdassa 15.1 tarkoitetut suojeluohjeet. Menettelyllään A ja B ovat syyllistyneet työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomiseen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta muuten kuin siten, että A:n ja B:n todetaan syyllistyneen työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomiseen. A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan C:llä ja D:llä täällä olleet yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.100 markalla.