14.3.1989

Kanne Kuopion raastuvanoikeudessa

A ja B ovat Asunto-osakeyhtiö Pankkosadolle 27.5.1986 toimitetun haasteen nojalla lausuneet, että yhtiön varsinainen yhtiökokous oli 1.12.1985 pöytäkirjan 6 §:n kohdalla äänestyksen jälkeen yksinkertaisella äänten enemmistöllä päättänyt yhtiön liittymisestä kaapelitelevisioverkkoon ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamisesta osakkaiden kesken heidän omistamiensa osakemäärien suhteessa. Muun muassa A ja B olivat vastustaneet päätöstä. Päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska yhtiökokous oli sallinut yhdeksän henkilön, jotka omistivat huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhdessä puolisonsa kanssa, äänestää kokouksessa ilman toisen puolison valtakirjaa. Päätös oli ollut myös asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 8 §:n 1 momentin vastainen, koska se oli koskenut muutosta osakkeisiin liittyvään hallintaoikeuteen eivätkä kaikki osakkeenomistajat olleet kannattaneet sitä. Kaikki osakkeenomistajat joutuivat vastikkeina osaltaan maksamaan kaapelitelevisioon liittymisestä aiheutuvia kustannuksia, jotka jakaantuisivat osakkeenomistajien kesken epäoikeudenmukaisesti.

Eräiden osakkeenomistajien vaatimuksesta yhtiön hallitus oli kutsunut osakkaat 6.3.1986 pidettyyn ylimääräiseen yhtiökokoukseen käsittelemään uudelleen kaapelitelevisioon liittymistä koskevaa asiaa. Kokous oli pöytäkirjan 7 §:n kohdalla päättänyt kirjata 1.12.1985 pidetystä kokouksesta puuttuneet yhdeksän valtakirjaa sekä pöytäkirjan 8 ja 9 §:n kohdalla todennut, ettei liittymisasian käsitteleminen uudelleen ollut tarpeen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehdyt päätökset olivat syntyneet virheellisessä järjestyksessä, koska puuttuneiden valtakirjojen kirjaaminen ei ollut voinut tehdä 1.12.1985 pidetyn yhtiökokouksen liittymispäätöstä lailliseksi ja koska liittymisasiaa ei kokouskutsusta huolimatta ollut otettu uudelleen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi A:lla ja B:llä oli ollut hyväksyttävä syy siihen, ettei kannetta 1.12.1985 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi ollut pantu vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Yhtiön varsinainen yhtiökokous oli 9.3.1986 pöytäkirjan 12 §:n kohdalla äänestyksen jälkeen yksinkertaisella äänten enemmistöllä päättänyt ottaa lainaa kaapelitelevisioon liittymisen rahoittamiseksi ja antaa yhtiön hallitukselle valtuudet kiinnitysten hakemiseen lainan vakuudeksi.

Sen vuoksi A ja B ovat vaatineet, että kerrotut 1.12.1985 sekä 6.3. ja 9.3.1986 pidettyjen yhtiökokousten päätökset julistettaisiin pätemättömiksi ja että yhtiö velvoitettaisiin korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 16 prosentin korkoineen.

Raastuvanoikeuden päätös 22.8.1986

Raastuvanoikeus, jossa yhtiö on vastustanut kannetta ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, on katsonut selvitetyksi, että yhtiön varsinainen yhtiökokous oli 1.12.1985 pöytäkirjan 6 §:n kohdalla tekemällään päätöksellä äänestyksen jälkeen äänin 22.704-13.396 päättänyt liittyä kaapelitelevisioverkkoon ja jakaa liittymismaksut osakemäärien suhteessa osakkeenomistajien kesken. Yhtiökokous oli tuolloin sallinut eräiden osakkeenomistajien, jotka omistivat huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhdessä puolisonsa kanssa, äänestää kokouksessa ilman toisen puolison nimenomaista valtuutusta. Eräiden osakkeenomistajien vaatimuksesta yhtiön hallitus oli kutsunut osakkaat 6.3.1986 pidettyyn ylimääräiseen yhtiökokoukseen käsittelemään uudelleen kaapelitelevisioon liittymistä koskevaa asiaa. Ylimääräinen yhtiökokous oli pöytäkirjan 7 §:n kohdalla päättänyt kirjata 1.12.1985 varsinaisesta yhtiökokouksesta puuttuneet yhdeksän valtakirjaa sekä pöytäkirjan 8 ja 9 §:n kohdalla todennut, ettei kaapelitelevisioon liittymisasian uudelleen käsitteleminen ollut tarpeen. Vielä oli yhtiön varsinainen yhtiökokous 9.3.1986 pöytäkirjan 12 §:n kohdalla tekemällään päätöksellä äänestyksen jälkeen äänin 13.628-10.766 päättänyt ottaa yhtiölle lainaa kaapelitelevisioon liittymistä varten ja antaa hallitukselle valtuudet kiinnityksen hakemiseen lainan vakuudeksi.

Kannetta 1.12.1985 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamisesta ei ollut pantu vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä vaan vasta 27.5.1986. A ja B eivät olleet näyttäneet, että heillä olisi ollut hyväksyttävä syy viivästymiseen. Kun päätöksen päteväksi jääminen ei myöskään ollut heille ilmeisesti kohtuutonta, päätöstä oli pidettävä pätevänä. Koska lainan ottamisesta yhtiölle kaapelitelevisioon liittymistä varten ja kiinnityksen hakemisesta oli voitu päättää yksinkertaisella enemmistöllä eikä se loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, kanteessa tarkoitetut 6.3. ja 9.3.1986 pidettyjen yhtiökokousten päätökset eivät olleet lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisia. Sen vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut A:n ja B:n sekä heidän myötäpuolensa raastuvanoikeudessa yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 3.600 markalla.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 17.3.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan. A ja B sekä heidän myötäpuolensa hovioikeudessa velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 600 markalla 16 prosentin korkoineen 17.3.1988 lukien.

Perustelut

Hovioikeus ja raastuvanoikeus ovat lausuneet kanteesta vain siltä osin kuin siinä on vaadittu yhtiökokousten päätösten julistamista pätemättömiksi osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:n 1 momentin perusteella. Kanteessa on kuitenkin vaadittu yhtiökokouksen 1.12.1985 tekemää päätöstä liittymisestä kaapelitelevisioverkkoon kumottavaksi myös sillä osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainitulla perusteella, ettei päätöstä olisi saanut tehdä ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Tähän perustuvasta vaatimuksesta, joka mainitun lainkohdan mukaan ei ole sidottu määräaikaan, alemmat oikeudet eivät ole lausuneet. Viivästyksen välttämiseksi Korkein oikeus ottaa kanteen tältä osin välittömästi tutkittavakseen.

Huoneiston varustaminen kaapelitelevisioliittymällä ei merkitse olennaista poikkeamista tavallisten asuinhuoneistojen varustustasosta. Asunto-osakeyhtiö Pankkosadon hoitokuluiksi on vuodelle 1986 laaditussa talousarviossa ennakoitu 313.315,18 markkaa. Yhtiöltä kaapelitelevisioon liittymisestä perittävät liittymismaksut 1.500 markkaa rakennuksen osalta ja 900 markkaa kunkin huoneiston osalta sekä yhtiöltä vuosittain perittävä hoitomaksu 60 markkaa huoneistolta eivät näin ollen aiheuta yhtiön osakkeenomistajille kohtuuttomia kustannuksia. Koska kaikilla osakkeenomistajilla on mahdollisuus lisäohjelmien katseluun, kaapelitelevision kautta välitettäviä lisäohjelmia katsovat osakkeenomistajat eivät saa epäoikeutettua etua niiden osakkeenomistajien kustannuksella, jotka eivät käytä ohjelmien lisätarjontaa hyväkseen. Päätös kaapelitelevisioverkkoon liittymisestä ei ole koskenut osakkeisiin liittyvää hallintaoikeutta. Liittymiskustannusten jakaminen osakkeenomistajien kesken on tapahtunut sen perusteen mukaisesti, jolla yhtiövastikkeet on yhtiöjärjestyksen mukaan määrättävä. Yhtiökokous on siten voinut päättää kaapelitelevisioverkkoon liittymisestä ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

A:n ja B:n vaatimus yhtiökokouksessa 1.12.1985 tehdyn kaapelitelevisioverkkoon liittymistä koskevan päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että kaikki osakkeenomistajat eivät olleet antaneet suostumustaan päätökseen, hylätään. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle korvaukseksi sille vastineen antamisesta täällä aiheutuneista kuluista 2.000 markkaa.