12.2.1987

Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Adidas Sportschuhfabriken Adi Dassler KG, jäljempänä Adidas on kanteessaan ja kannetta kehittäessään lausunut, että sen toimesta elinkeinotoiminnassa liikkeelle lasketuissa urheiluasusteissa käytetyt kolme raitaa olivat Adidaksen lenkkeilyjalkineita markkinoitaessa tulleet kuluttajien yleisesti tuntemaksi noiden jalkineiden erityiseksi tunnusmerkiksi. Nuo raidat olivat siten vakiintuneet lenkkeilyjalkineiden osalta tavaramerkiksi, johon Adidaksella oli yksinoikeus. Adidas on viitannut myös 24.3.1965 rekisteröityyn tavaramerkkiinsä n:o 44326, joka esittää kolmea katkaistua, lehdykän muotoon asetettua urheilujalkinetta, joissa on kolme raitaa.

Kenkämarski, Kommandiittiyhtiö, X, jäljempänä Kenkämarski oli ryhtynyt pitämään kaupan Adidaksen urheilujalkineisiin sekoitettavissa olevia, neljällä rinnakkaisella raidalla varustettuja urheilujalkineita ja siten loukannut kantajan tavaramerkkioikeutta. Tämän vuoksi Adidas on tavaramerkkilain säännöksiin nojautuen vaatinut, että Kenkämarskia kiellettäisiin myymästä sen tarkoittamia, raastuvanoikeudelle jätetyistä valokuvista ilmeneviä urheilujalkineita, sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vastaus

Kenkämarski on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Kenkämarski on lausunut, ettei Adidakselle ollut myönnetty sellaista tavaramerkkiä, joka perustaisi sille yksinoikeuden kysymyksessä oleviin kolmella raidalla varustettuihin urheilujalkineisiin. Kun kysymyksessä oli yksinkertainen geometrinen kuvio, sitä ei lain mukaan voinutkaan rekisteröidä. Kolmelle rinnakkaiselle yhdensuuntaiselle raidalle ei vakiinnuttamisenkaan perusteella voinut saada tavaramerkkilaissa tarkoitettua suojaa.

Adidaksen valmistamat, kolmella raidalla varustetut jalkineet ja Kenkämarskin myymät jalkineet, joissa oli neljä raitaa, eivät myöskään olleet sekoitettavissa toisiinsa, paitsi raitojen lukumäärän eron, senkään vuoksi, että Adidaksen jalkineissa oli näkyvissä Adidaksen lehdykkäkuviota esittävä tavaramerkki ja sana "adidas".

Raastuvanoikeuden päätös 13.9.1982

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että Adidas oli vakiinnuttanut puheena olevat kolme raitaa myös urheilujalkineittensa tunnukseksi ja että Kenkämarskin myymät neljällä raidalla varustetut urheilujalkineet nimenomaan etäältä ja pintapuolisesti tarkasteltuina saattoivat olla sekoitettavissa Adidaksen jalkineisiin. Toisaalta raastuvanoikeus on todennut, että kolmea raitaa muun muassa yksinkertaisuutensa ja tavanomaisuutensa vuoksi oli pidettävä sellaisena vähäisen erottamiskyvyn omaavana niin sanottuna heikkona tunnuksena, jonka ei voitu katsoa tavaramerkkioikeudellisesti nauttivan kovinkaan merkittävää suojaa.

Tämän vuoksi ja kun oli katsottava, etteivät Kenkämarskin myymät jalkineet, raitojen lukumäärä ja erityisesti se seikka huomioon ottaen, että Adidaksen jalkineissa esiintyi Adidakseen viittaavana tämän tavaramerkiksi rekisteröity lehdykkätunnus ja sana "adidas", normaalilla huolellisuudella tarkasteltuina osto- ja muissa niihin verrattavissa tilanteissa olleet sekoitettavissa Adidaksen jalkineisiin, raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja velvoittanut Adidaksen korvaamaan Kenkämarskin oikeudenkäyntikulut 9.000 markalla.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.2.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Adidas oli saattanut jutun, on lausunut selvitetyksi, että Adidas oli elinkeinotoiminnassa Suomessa yli kahden vuosikymmenen ajan liikkeeseen laskemissaan eri urheilulajien erikoisjalkineissa käyttänyt niiden erottamiseksi toisten tuottamista urheilujalkineista erityisenä tunnusmerkkinä värinsä perusteella voimakkaasti erottuvia kolmea yhdensuuntaista raitaa, jotka oli kiinnitetty etuviistoon jalkineen kummallekin puolelle anturan reunasta nauhoitusreunukseen, että Kenkämarski sittemmin oli ryhtynyt pitämään kaupan kerrotuin tavoin, mutta neljällä raidalla varustettuja urheilujalkineita ja että Kenkämarski oli Adidaksen kiellosta huolimatta jatkanut jalkineiden myyntiä. Edelleen oli selvitetty, että Adidas oli tuotteitaan markkinoidessaan tehnyt tuon sinänsä heikkona pidettävän tunnusmerkin Suomessa tunnetuksi erityisenä merkkinä.

Selvittääkseen, missä määrin kuluttajat tunnistivat Adidaksen lenkkikengissä olevat "kolme raitaa" nimenomaan Adidaksen tavaramerkiksi sekä missä määrin kuluttajat yhdistivät muiden valmistajien lenkkikengissä käytetyt "neljä raitaa" Adidaksen tuotemerkkiin. Taloustutkimus Oy oli joulukuussa 1981 suorittanut tilastotieteellisesti luotettavana pidettävän, Ahvenanmaata lukuun ottamatta valtakunnallisesti edustavan tutkimuksen. Tutkimus oli osoittanut, että 54 prosenttia kaikista vastaajista ja 64 prosenttia 15 - 34-vuotiaista vastaajista olivat yhdistäneet kolmella raidalla varustetun lenkkikengän yhteen valmistajaan ja että noista 35 prosenttia kaikista ja 49 prosenttia mainitusta ikäryhmästä olivat ilmoittaneet kengän merkiksi Adidaksen sekä että 26 prosenttia kaikista vastaajista ja 37 prosenttia 15 - 34-vuotiaista vastaajista olivat ilmoittaneet neljällä raidalla varustetun lenkkikengän merkiksi Adidaksen ja että yli puolet niistä vastaajista, jotka olivat ilmoittaneet tuntevansa lenkkikengän merkin tai tietävänsä, että sitä valmisti yksi valmistaja, olivat yhdistäneet neljällä raidalla varustetun lenkkikengän Adidakseen.

Tällä perusteella tuon Adidaksen tavaramerkin oli katsottava muuttuneen merkittävää suojaa nauttivaksi vahvaksi merkiksi. Sekoitettavuusvaaraa arvosteltaessa oli otettava erityisesti huomioon, että Adidaksen kolmella raidalla varustettujen ja Kenkämarskin kaupan pitämien neljällä raidalla varustettujen lenkkikenkien raidat helposti antoivat samanlaisen kokonaisvaikutelman, että tällaisia jalkineita myytäessä kuluttajat useimmiten näkivät eri tuottajien jalkineet eri aikoina ja eri paikoissa ja muutenkin eri olosuhteissa eivätkä vierekkäin asetettuina sekä että Adidaksen lenkkikengissä raidat muodostivat hallitsevan tunnusmerkin eivätkä jalkineissa mahdollisesti esiintyvät muut merkit ja tunnukset.

Kenkämarskin kaupan pitämät lenkkikengät varustettuina neljällä raidalla olivat siten omiaan huomattavassa määrin erehdyttämään kuluttajia uskomaan niiden ja Adidaksen kolmella raidalla varustettujen lenkkikenkien olevan samaa alkuperää.

Hovioikeus on, kumoten raastuvanoikeuden päätöksen, kieltänyt Kenkämarskia ilman Adidaksen suostumusta pitämästä kaupan lenkkikenkiä, jotka on varustettu etuviistoon jalkineen kummallekin puolelle anturan reunasta nauhoitusreunukseen kiinnitetyillä, taustasta voimakkaasti erottuvilla neljällä yhdensuuntaisella raidalla. Asian laadun vuoksi Kenkämarski on velvoitettu korvaamaan Adidaksen välttämättömät kulut asiassa 4.000 markalla.

Perustelut

Suomessa on pitkään myyty vuosittain suuret määrät Adidaksen lenkkikenkiä, joissa valmistajan tunnuksena on muun ohella ollut kengän kummallakin puolella kolme säännöllisen välimatkan päässä toisistaan olevaa, kengänpäällyksen väristä selvästi erottuvaa vinoraitaa kengän nauhoituksesta sen anturaan. Tunnukseen liittyy usein nimi "adidas". Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että tämä tunnusmerkki on tässä maassa asianomaisissa kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu Adidaksen lenkkikenkien erityisenä merkkinä. Adidaksella on siten tavaramerkkilain 2 §:n 1 momentin nojalla yksinoikeus kerrottuun jalkineita tarkoittavaan tavaramerkkiin.

Kenkämarskin myymissä lenkkikengissä on ollut raidat samoissa kohdissa kuin Adidaksen kengissä. Myös nämä raidat ovat säännöllisen välimatkan päässä toisistaan, erottuvat selvästi kengänpäällyksen väristä ja kulkevat vinosti nauhoituksesta anturaan. Näitä raitoja on kuitenkin neljä. Olennaisilta osiltaan kokonaisvaikutelma tästä merkistä on sama kuin Adidaksen kengissä olevasta tavaramerkistä niin, että kuluttaja voi Adidaksen kengän tunnuksesta saamansa mielikuvan pohjalta usein erehtyä luulemaan myös Kenkämarskin myymiä lenkkikenkiä Adidaksen tuotteiksi. Neljän raidan merkki lenkkikengissä on siten sekoitettavissa vastaavissa Adidaksen kengissä olevaan kolmen raidan tavaramerkkiin. Tämän välttämiseksi Adidas ei ole velvollinen tavaramerkkinsä ohella käyttämään jalkineissa myös toista tunnusmerkkiä

Adidaksen oikeus Korkeimman oikeuden perustelujen alussa kuvattuun tavaramerkkiin sisältää näin ollen tavaramerkkilain 4 §:n nojalla myös sen, ettei Kenkämarski saa elinkeinotoiminnassaan myydä lenkkikenkiä, joissa on edellä kuvattu neljän raidan merkki.

Tuomiolauselma

Juttu jätetään kieltoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevin osin hovioikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Kenkämarski velvoitetaan korvaamaan Adidakselle sille vastineen antamisesta täällä aiheutuneet kulut 3.000 markalla.