11.6.1986

Syyte Helsingin raastuvanoikeudessa

Virallinen syyttäjä on kysymyksessä olevalta eli 1 syytekohdan osalta kertonut, että D, E ja U olivat 1.6.1984 Helsingissä Finlandia-talon pysäköintipaikalta Linnunlauluun johtavalla kävelytiellä yksissä tuumin lyömällä ja potkimalla, aiheuttaen Helsingistä olevalle eläkeläiselle T:lle takaraivoon verisen ruhjeen, vasempaan korvalehteen haavan ja verenvuotoa sekä väkivaltaisen pitelemisen johdosta lyhytaikaisen tajuttomuustilan, ottaneet T:ltä kassin, jossa oli ollut vajaa pullo viiniä, ilman laillista oikeutta anastaakseen mainitun omaisuuden itselleen. Tämän vuoksi syyttäjä on vaatinut D:lle, E:lle ja U:lle rangaistusta ryöstöstä.

Raastuvanoikeuden päätös 30.11.1984

Kuultuaan asianomistajana T:tä, joka on yhtynyt syytteeseen, sekä D:tä, E:tä ja U:ta syytteestä, raastuvanoikeus on 1 syytekohdan osalta lausunut selvitetyksi, että D, E ja U olivat 1.6.1984 Finlandia-talon pysäköintialueelta Linnunlauluun johtavalla kävelytiellä yksissä tuumin väkivaltaisella pitelemisellä yrittäneet anastaa T:ltä omaisuutta ilman laillista oikeutta itselleen siten, että he olivat lyöneet ja potkineet T:tä ottaen samanaikaisesti T:n käsistä hänen kassinsa sisältöineen T:n vastusteluista huolimatta. T oli saanut takaraivoonsa verisen ruhjeen sekä vasempaan korvalehteensä haavan ja verenvuotoa. Tekijät olivat kuitenkin, koska he eivät olleet löytäneet kassista mitään anastettavaksi kelpaavaa, jättäneet sanotun omaisuuden maahan T:n viereen ja poistuneet paikalta anastamatta mitään T:n omaisuutta. Sen vuoksi raastuvanoikeus on rikoslain 31 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n 1 momentin ja 3 luvun 2 §:n nojalla tuominnut D:n, E:n ja U:n kunkin nuorena henkilönä ryöstön yrityksestä 5 kuukaudeksi vankeuteen. Raastuvanoikeus on yhdistänyt D:lle ja U:lle tässä kohdassa tuomitun rangaistuksen ja samalla päätöksellä heidän kummankin syykseen 2 syytekohdassa luetusta nuorena henkilönä pahoinpitelystä tuomitun 1 kuukauden 15 päivän vankeusrangaistuksen 5 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeutta sekä määrännyt, että D:lle, E:lle ja U:lle tuomitun vankeusrangaistukset olivat ehdollisia koetusajan päättyessä 31.3.1986. D, E ja U on sen ohessa velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan T:lle ja valtiolle erinäisiä korvauksia.

Helsingin hovioikeuden päätös 6.6.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi syyttäjä, E ja U olivat saattaneet jutun, on 1 kohdan osalta lausunut, että E oli yhdessä D:n kanssa raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotussa tilaisuudessa tarkoituksin väkivaltaisella pitelemisellä ilman laillista oikeutta anastaa T:ltä omaisuutta itselleen tahallaan lyömällä ja potkimalla aiheuttanut T:lle raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut vammat ja ottanut T:ltä kassin, jossa oli ollut vajaa viinipullo. Koska kassissa ei ollut ollut sellaista omaisuutta, joka E:n ja D:n mielestä olisi kelvannut anastettavaksi, E oli kuitenkin välittömästi palauttanut kassin sisältöineen T:lle. E oli siten omasta tahdostaan eikä ulkonaisten esteiden tähden luopunut anastusrikoksen täyttämisestä. E ei niin ollen ollut syyllistynyt ryöstöön tai sen yritykseen, mutta hänen viakseen jäi T:hen kohdistunut pahoinpitely. U:n ei ollut näytetty syyllistyneen hänen viakseen väitettyyn T:hen kohdistuneeseen rikokseen muutoin paitsi että hän oli ennen T:hen kohdistuneita lyöntejä ja potkuja sanomalla D:lle, että "pannaan niitä turpaan", tahallaan käskenyt D:tä pahoinpitelemään T:tä. Menettelyllään U oli syyllistynyt, kun D oli kerrotuin tavoin pahoinpidellyt T:tä, yllytykseen pahoinpitelyyn. Tämän vuoksi hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä ja hyläten E:tä ja U:ta vastaan kohdistetun syytteen enemmälti, tuominnut E:n ja U:n raastuvanoikeuden heidän syykseen 1 kohdassa lukemasta rikoksesta tuomitseman rangaistuksen asemesta, E:n rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin ja 3 luvun 2 §:n nojalla nuorena henkilönä pahoinpitelystä ja U:n rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin, 3 luvun 2 §:n ja 5 luvun 2 §:n nojalla nuorena henkilönä yllytyksestä pahoinpitelyyn kummankin 3 kuukaudeksi vankeuteen. Hovioikeus on yhdistänyt U:lle 1 kohdassa tuomitun rangaistuksen ja edellä mainitun raastuvanoikeuden hänen syykseen 2 kohdassa tuomitseman rangaistuksen 3 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeutta. E:lle ja U:lle tuomitut vankeusrangaistukset määrättiin ehdollisiksi koetusajan päättyessä 31.3.1986. D:n kohdalta ja myös muilta osin raastuvanoikeuden päätös jätettiin pysyväksi.

Perustelut

D, E ja U ovat raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotussa tilaisuudessa tarkoituksenaan anastaa T:ltä omaisuutta itselleen raastuvanoikeuden päätöksessä mainitulla väkivaltaisella pitelemisellä ottaneet T:ltä kassin, jossa on ollut vajaa viinipullo. Koska kassista heidän sitä tutkittuaan ei ole löytynyt heidän mielestään anastettavaksi kelpaavaa omaisuutta, he ovat välittömästi palauttaneet kassin sisältöineen T:lle. Kun syytetyt olivat mainitussa tarkoituksessa edellä selostetulla tavalla ottaneet haltuunsa T:n kassin sisältöineen, syytteessä tarkoitettu rikos on tullut täytetyksi. Rikoslain 4 luvun 2 §:n mukainen luopuminen rikoksen täyttämisestä ei siten enää ole ollut mahdollista.

Lainkohdat

Rikoslaki 31 luku 1 § ja 3 luku 2 §

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja raastuvanoikeuden päätöksiä muutetaan siten, että D, E ja U tuomitaan 1 kohdan osalta kukin hovioikeuden heidän syykseen lukemasta rikoksesta tuomitseman rangaistuksen asemasta nuorena henkilönä ryöstöstä 1 vuodeksi vankeuteen. D:lle nyt tuomittu rangaistus ja raastuvanoikeuden hänelle 2 kohdassa tuomitsema 1 kuukauden 15 päivän vankeusrangaistus yhdistetään 1 vuodeksi 15 päiväksi vankeutta. U:lle nyt tuomittu rangaistus ja raastuvanoikeuden hänelle 2 kohdassa tuomitsema 1 kuukauden 15 päivän vankeusrangaistus sekä Helsingin raastuvanoikeuden 13.11.1984 julistetulla lainvoimaisella päätöksellä hänelle 17.8.1984 nuorena henkilönä jatketusta rikoksesta, joka käsittää osittain yksin teoin tehdyt vartiorikoksen ja sotilaan sopimattoman käyttäytymisen, tuomitsema 20 päivän ehdollinen vankeusrangaistus, jonka koetusaika on määrätty päättymään 31.12.1985, yhdistetään 1 vuodeksi 20 päiväksi vankeutta. D:lle ja U:lle tuomitut yhdistetyt vankeusrangaistukset ja E:lle tuomittu vankeusrangaistus ovat ehdollisia koetusajoin, joka on alkanut 30.11.1984 ja päättyy 30.6.1987. Ehdolliset vankeusrangaistukset voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos D, E tai U koetusaikana tekevät rikoksen, josta heidät tuomitaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.