KKO:1983-II-68
- Keywords
- Etuoikeus - Työpalkkasaatavan etuoikeus osakeyhtiön konkurssissaOsakeyhtiö - Työpalkkasaatavan etuoikeus yhtiön konkurssissa
- Year of case
- 1983
- Date of Issue
- Register number
- S81/1065
- Archival record
- 3631/82
- Date of presentation
Ks. KKO:1992:172
A oli EOA 4 §:n 1 momentin edellyttämin etuoikeuksin valvonut osakeyhtiön konkurssissa työpalkkasaataviaan siltä ajalta, jona hän oli ollut yhtiön toimitusjohtaja, kuulunut sen hallitukseen ja omistanut kolmasosan yhtiön osakkeista. A:lla katsottiin olleen sellainen itsenäinen asema, ettei hän ollut suorittanut työtään EOA 4 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuna työnantajan johdon ja valvonnan alaisena työntekijänä. Hänen työpalkkasaatavansa eivät siten olleet sanotussa virkkeessä mainittuja työsuhteesta johtuneita saatavia. Kun EOA 4 §:n 1 momenttiin 29.9.1978 annetulla lailla viimeiseksi virkkeeksi lisätyllä säännöksellä vain rajoitettiin sitä työsuhteesta johtuvien saatavien etuoikeutta, joka olisi osakeyhtiön konkurssissa EOA 4 §:n 1 momentin 1 virkkeen nojalla muutoin myönnettävä, eikä A:n valvomilla saatavilla niin ollen ollut EOA 4 §:n 1 momentin mukaista etuoikeutta myöskään sanotun momentin viimeisen virkkeen säännöksen nojalla, A:n etuoikeusvaatimus hylättiin.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A oli B Oy:n Hollolan KO:ssa 28.10.1980 alkaneessa konkurssissa määrättynä paikalletulopäivänä 6.3.1981 valvontakirjelmänsä 1.1., 1.2., 1.3 ja 1.4 kohdissa saatavinaan valvonut
1.1 työpalkkaa ajalta 1.5. - 31.10.1979 28 240 ja lomaltapaluurahaa vuodelta 1979 4 030 eli yhteensä 32 270 markkaa ja sille 6 prosentin koron, 8 060 markalle 31.5.1979 lukien, 10 090 markalle 31.7.1979 lukien, 6 060 markalle 31.8.1979 lukien ja 8 060 markalle 31.10.1979 lukien,
1.2 työpaikkaa ajalta 1.10. - 28.10.1980 5 454 markkaa 6 prosentin korkoineen 31.10.1980 lukien ja lomaltapaluurahaa vuodelta 1980 4 030 markkaa 6 prosentin korkoineen 31.8.1980 lukien,
1.3 korvausta oman puhelimen käytöstä konkurssivelallisen asioissa vuosilta 1979 ja 1980 1 500 markkaa 5 prosentin korkoineen 2.3.1981 lukien ja
1.4 odotusajan palkkaa kuudelta päivältä 2 418 markkaa 5 prosentin korkoineen 28.10.1980 lukien sekä vaatinut sanottujen saamisten tuomitsemista maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisella etuoikeudella.
Työvoimaministeriö ja Hämeen lääninverovirasto olivat konkurssissa 3.4.1981 toimitetussa esiinhuudossa lausuneet, että A:n 1.1. - 1.3. kohdissa valvonut saatavat olivat ajalta, jolloin hän oli ollut B Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä omistanut kolmasosan yhtiön osakkeista. Kun A ei siten ollut tehnyt työtään yhtiön johdon ja valvonnan alaisena työntekijänä, työvoimaministeriö ja lääninverovirasto olivat kiistäneet A:n 1.1. - 1.3. kohdissa valvomien saamisten etuoikeuden ja 1.4. kohdassa valvoman saatavan perusteen.
KO oli konkurssissa 2.6.1981 julistamassaan tuomiossa lausunut työvoimaministeriön ja lääninveroviraston muistutuksessa esitetyillä perusteilla jääneen selvittämättä, että A olisi tehnyt työtään yhtiön johdon ja valvonnan alaisena työsuhteessa yhtiöön olleena työntekijänä. Sen vuoksi KO oli, vahvistaessaan A:lle maksettavaksi konkurssipesän varoista 1.1., 1.2. ja 1.3. kohdissa valvotut saamiset vaadittuine korkoineen, hylännyt A:n 1.4. kohdan odotusajan palkkaa koskevan valvonnan sekä A:n saamisilleen vaatiman etuoikeuden.
Kouvolan HO, jonka tutkittavaksi A oli saattanut asian, t. 14.9.1981 oli lausunut, etteivät A:lle konkurssituomiossa maksettavaksi tuomitut saamiset olleet etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin viimeisessä yhdysvirkkeessä tarkoitettua korvausta yhtiön hyväksi tehdystä työstä. Tällä ja muutoin KO:n lausumilla perusteilla HO oli jättänyt asian KO:n tuomion lopputuloksen varaan.
Pyytäen valituslupaa A haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin. Työvoimaministeriö, lääninverovirasto ja B Oy:n konkurssipesä antoivat niiltä pyydetyt vastaukset.
Muutoksenhakemuksessaan A vaati, että konkurssipesän varoista hänelle maksettavaksi tuomitut saamiset vahvistettiin suoritettavaksi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisella etuoikeudella. Mikäli sanotuille saamisille vahvistettiin etuoikeus sillä perusteella, että A oli tehnyt työtään yhtiöön työsuhteessa olleena työntekijänä, A oli lisäksi vaatinut odotusajan palkkaa koskevan valvonnan ja sen osalta esitetyn etuoikeusvaatimuksen hyväksymistä.
KKO t. tutki jutun ja katsoi asiakirjoista ilmenevän, että A:lle valvontakirjelmän kohtien 1.1. - 1.3. osalta ilman vaadittua etuoikeutta tuomitut saamiset olivat ajalta, jolloin A oli ollut B Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsen sekä omistanut kolmasosan yhtiön osakkeista. Nämä seikat osoittivat, kun muuta ei ollut näytetty, että A:lla oli ollut sellainen itsenäinen asema, ettei hän ollut suorittanut työtään etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuna työnantajan johdon ja valvonnan alaisena yhtiöön työsuhteessa olleena työntekijänä. Sen vuoksi A:n valvomat kysymyksessä olevat saamiset eivät olleet sellaisia työsuhdesaatavia, joita tarkoitettiin etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä. Etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momenttiin 29.9.1978 annetulla, 1.1.1980 voimaan tulleella lailla lisätyssä viimeisessä virkkeessä säädettiin muun muassa sellaisen henkilön saatavasta osakeyhtiöltä, jolla osakeomistuksen perusteella tai muutoin oli tai oli ollut määräämisvalta yhtiössä. Virkkeen mukaan se, mitä tuossa momentissa oli sanottu palkka- ja muusta saatavasta, koski yhtiön konkurssissa tällaisen henkilön saatavaa vain siltä osin, kuin voitiin osoittaa saatavan olevan kohtuullisena pidettävä korvaus yhtiön hyväksi tehdystä työstä. Sanottu määräys rajoitti siis etuoikeutta, joka olisi osakeyhtiön konkurssissa etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin 1 virkkeen nojalla muutoin myönnettävä, ja koski siten vain sanotun momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja työsuhteesta johtuvia saatavia. Näin ollen A:lle maksettavaksi vahvistetut saatavat eivät nauttineet etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaista etuoikeutta myöskään sanotun momentin viimeisen virkkeen säännöksen nojalla.
Edellä lausumillaan perusteilla KKO jätti asian HO:n tuomion lopputuloksen varaan.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Ådahl ja Nikkarinen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Karetie ja Rosokivi