21.4.1982

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Liikkeenharjoittaja Erkki A:n ja Huonekalutehdas Erkki A Kommandiittiyhtiön konkurssipesät olivat autonapumies Jouko A:lle toimituttamansa haasteen nojalla Kauhajoen KO:ssa kanteenaan lausuneet, että Erkki A, joka oli 30.8.1977 asetettu konkurssiin, oli 3.7.1966 vahvistetulla kauppakirjalla ostanut alaikäiselle pojalleen Jouko A:lle Hannula nimisen tilan RN:o 2:1233 Kauhajoen kunnan Kauhajoen kylässä. Kun mainittuun kauppaan oli käytetty muita kuin alaikäisen omia varoja, niin kysymyksessä oli lahjoitus, jonka vastaanottamista varten Jouko A:lle ei ollut haettu eikä määrätty uskottua miestä. Jouko A:n äiti Helka A lapsen toisena luonnollisena holhoojana ei myöskään ollut antanut suostumustaan mainittuun oikeustoimeen. Myöhemmin vuonna 1972 Erkki A olikin ottanut mainitun kiinteistön harjoittamansa huonekalutehtaan kirjanpitoon ja siis julkisestikin alkanut pitää sitä omanaan. Hän oli myös rakentanut tilalle rakennuksia. Varastoasuinrakennus oli tehty vuosina 1967 - 1968 ja tehdasrakennus vuosina 1970 - 1972. Mainitut rakennukset oli kirjattu Huonekalutehdas Erkki A Ky:n kirjanpitoon ja ne oli rahoitettu yksityistilin kautta. Tehdasrakennuksen rakennuskustannuksia oli aktivoitu 26 815,23 markkaa ja varasto-asuinrakennuksen 34 715,12 markkaa. Lisäksi rakennuskustannuksia oli aktivoitu vuosina 1973 - 1975 yhteensä 47 851,95 markkaa. Keväällä 1976 kommandiittiyhtiö oli luopunut rakennuksista Jouko A:n hyväksi. Tämä ei ollut ollut kuitenkaan tuolloin mahdollista, koska mainitut rakennukset olivat olleet myymis- ja hukkaamiskiellon alaisia jo vuodesta 1975 alkaen, eikä yhtiö niin ollen ollut voinut pätevästi luovuttaa rakennuksia Jouko A:lle.

Koska kysymyksessä oli alunperin ollut valeoikeustoimi, jolla Hannulan tila oli ostettu Jouko A:n nimiin konkurssipesät olivat vaatineet, että Jouko A:lle 10.3.1967 Hannulan tilaan myönnetty lainhuuto julistettaisiin mitättömäksi ja tila vahvistettaisiin kuuluvaksi Erkki A:n konkurssipesän omaisuuteen.

Mikäli KO kuitenkin katsosi, että Jouko A oli saanut po. kiinteistön lailliseen omistukseensa, niin konkurssipesät olivat vaatineet, että hänet velvoitettaisiin saamastaan perusteettomasta edusta maksamaan Erkki A:n konkurssipesälle tehdas-, varasto- ja asuinrakennusten käyvän arvon ainakin 426 000 markkaa tai joka tapauksessa Erkki A:n niihin panemat kustannukset 61 530,44 markkaa sekä Huonekalutehdas Erkki A Ky:n maksamat kustannukset 47 851,95 markkaa eli suorittamaan kaiken kaikkiaan 109 382,39 markkaa laillisine korkoineen samoin kuin riittävästi korvaamaan oikeudenkäynnistä konkurssipesälle aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

KO p. 12.9.1978 oli tutkinut jutun. Mitä ensin tuli vaatimukseen Jouko A:lle Hannulan tilaan RN:o 2:1233 annetun lainhuudon julistamisesta mitättömäksi ja tilan vahvistamisesta kuulumaan Erkki A:n konkurssipesän omaisuuteen, KO oli lausunut selvitetyksi, että Jouko A oli 3.7.1966 päivätyllä ja asianmukaisesti vahvistetulla kauppakirjalla ostanut puolet Vesanto nimisestä tilasta RN:o 2.311 Kauhajoen kunnan Kauhajoen kylässä. Tuolloin alaikäisen Jouko A:n puolesta oli kauppakirjan allekirjoittanut hänen isänsä ja holhoojansa Erkki A. Jouko A oli sitten 10.3.1967 saanut lainhuudon mainitusta Vesalan tilasta halkomalla muodostettuun Hannulan tilaan. Koska Jouko A:n edun ko. kiinteistön kauppaa tehtäessä ei ollut katsottava joutuneen ristiriitaan hänen holhoojansa Erkki A:n edun kanssa eivätkä holhoojana toimivat vanhemmat tarvinneet holhouslautakunnan lupaa hankkiessaan lapsensa puolesta kiinteätä omaisuutta ja koska isän yksinkin oli katsottava olevan oikeutettu lapsensa puolesta tekemään oikeustoimia, niin ja kun Jouko A:n oli siten katsottava saaneen kiinteistön lailliseen omistukseensa, KO oli hylännyt kanteen tältä osin.

Mitä sitten tuli vaatimukseen Jouko A:n velvoittamisesta suorittamaan korvausta saamastaan perusteettomasta edusta, KO oli lausunut selvitetyksi, että Hannulan tilan tultua Jouko A:n omistukseen tilan alueelle oli rakennettu varasto-asuinrakennus ja tehdasrakennus, jotka kiinteistön aineosina niin ikään olivat tulleet Jouko A:n omistukseen. Rakennukset olivat olleet Huonekalutehdas Erkki A Ky:n käytössä ja kirjanpidossa, jossa niiden hankintakustannuksia oli kirjattu yhteensä 109 382,39 markkaa. Yhtiö ei ollut maksanut Jouko A:lle rakennuksista vuokraa. Sen vuoksi ja kun Jouko A oli saanut Hannulan tilalle rakennettujen rakennusten hankintakustannusten suuruisen edun eli yhteensä 109 382,39 markkaa, osin Erkki A:lta, osin Huonekalutehdas Erkki A Ky:ltä ja osin äidiltään Helka A:lta, mutta hän oli puolestaan antanut po. rakennukset näin saamansa edun vastikkeena Huonekalutehdas Erkki A Ky:n käyttöön ilman muuta vuokraa, KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että Jouko A oli saanut perusteetonta etua, ja hylännyt kanteen myös tältä osin.

Asian laatuun nähden asianosaiset saivat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan jutussa.

Vaasan HO, jonka tutkittavaksi asianosaiset puolin ja toisin olivat saattaneet jutun, t. 30.8.1979 oli tutkinut sen: ja koska konkurssipesät eivät olleet perusteettoman edun palauttamista tarkoittavan vaatimuksensa osalta edes väittäneet, että Jouko A olisi jollakin oikeustoimella loukannut Erkki A:n laillista oikeutta ja vaatimus siten oli konkurssisäännön mukainen irtaimen omaisuuden lahjoitusta tarkoittava peräytysvaatimus, ja kun lahjoitukseksi väitetty toimi oli tapahtunut alkuvuonna 1976 eli siis yli vuosi ennen konkurssien alkamista, HO tällä ja lainhuudon pätemättömäksi julistamista koskevalta osalta KO:n lausuminen perustein oli katsonut, etteivät konkurssipesät olleet esittäneet syytä muuttaa sitä lopputulosta, mihin KO oli päätöksessään johtunut.

Mitä sitten tuli Jouko A:n muutoksenhakemukseen HO oli siten muuttanut KO:n päätöstä, että konkurssipesät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan Jouko A:lle korvaukseksi hänellä KO:ssa olleista oikeudenkäyntikuluista 7 683 markkaa 5 penniä. Lisäksi konkurssipesät velvoitettiin suorittamaan Jouko A:lle korvaukseksi hänellä HO:ssa olleista kuluista 600 markkaa.

Konkurssipesät pyysivät lupaa hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemukseensa sisällyttivät muutoksenhakemuksen. Jouko A vastasi hakemukseen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Ylimääräinen oikeusneuvos Roos: Asiankirjoihin liittyvistä kirjallisesta ilmoituksesta ei ole pääteltävissä, että Erkki A:n ja Huonekalutehdas Erkki A Kommandiittiyhtiön konkurssipesien toimitsijamiehen tarkoituksena olisi ollut ilmoittaa tyytymättömyytensä vain toisen konkurssipesän puolesta. Toimitsijamiehen on näin ollen katsottava varanneen molemmille jutussa myötäpuolina esiintyneille konkurssipesille oikeuden saattaa juttu KKO:n tutkittavaksi. Olen sen vuoksi valmis tutkimaan muutoksenhakulupa-anomuksen myös kommandiittiyhtiön konkurssipesän osalta. Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Oikeusneuvos Takala: Katson näytetyksi, että Erkki A on omilla varoillaan ja omaa käyttöään varten 3.7.1966 tehdyllä kauppakirjalla ostanut HO:n tuomiossa mainitun Hannulan tilan silloin vielä alaikäisen poikansa Jouko A:n nimiin ja sen jälkeen rakennuttanut tilalle asuin-varastorakennuksen ja tehdasrakennuksen. Näin hankkimaansa ja rakennuttamaansa kiinteistöä Erkki A on omistajaan verrattavalla tavalla käyttänyt liiketoiminnassaan. Katson, ettei Jouko A ole näin ollen saanut Hannulan tilaan sillä olevine rakennuksineen sellaista oikeutta, joka estäisi tilan käyttämisen Erkki A:n velkojen maksamiseen. Tällä perusteella tulen tuomiolauselmasta ilmenevään lopputulokseen .

Oikeusneuvos Miettinen oli samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Roos.