Go to front page
Precedents

19.3.1982

Precedents

Full text of the decisions published on the Supreme Court website and in the Yearbook since 1980. For the years 1926–1979, only the title or index text is visible.

KKO:1982-II-30

Keywords
Lapsen elatus
Year of case
1982
Date of Issue
Register number
S80/1417
Archival record
1148
Date of presentation

Ään

Vrt. KKO:1988:38

Lapsen huolto siirrettiin muuttuneiden olojen johdosta AL 114 §:n nojalla isältä äidille. Siihen nähden, että isän huollettavaksi määrätty lapsi oli asunut äitinsä luona ja saanut häneltä elatuksensa huomattavan pitkän eli lähes kahden vuoden ajan ennen tuomion antamista, isä velvoitettiin suorittamaan lapselle elatusapua kanteen vireillepanopäivästä lukien. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella elatusapu olisi ollut määrättävä kanteen vireillepanoa edeltäneeltä ajalta.

IV-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Arja A oli Armas B:lle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla Kajaanin RO:ssa kanteenaan lausunut, että RO oli 29.8.1978 julistamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä, tuomitessaan A:n ja B:n 26.7.1970 solmitun avioliiton puretuksi, uskonut heidän lapsensa, 21.9.1970 syntyneen Katjan ja 19.1.1974 syntyneen Sammyn isänsä B:n huollettavaksi sekä velvoittanut A:n suorittamaan elatusavuksi kummallekin lapselle erikseen 220 markkaa kuukaudessa kuukausittain etukäteen päätöksen julistamispäivästä alkaen kunnes lapset täyttivät 18 vuotta tai sitä ennen kykenivät itsensä elättämään taikka asiasta toisin määrättiin. Koska avioeroon tuomitsemisen aikana A:lla ei ollut ollut sopivaa asuntoa, johon hän olisi voinut ottaa lapsensa, hän oli suostunut siihen, että molemmat lapset määrättiin B:n huollettaviksi. Sen jälkeen A oli vuokrannut Kajaanin kaupungilta kaksi huonetta ja keittiön käsittävän asunnon. B:n luo oli vuoden 1979 alussa muuttanut asumaan hänen seurustelukumppaninsa kolmen lapsensa kanssa. Samana aikana B oli laiminlyönyt Katjan kasvatuksen siinä määrin, että A oli joutunut toimittamaan Katjan sairaalahoitoon vatsakipujen, virtsaamisvaivojen, päänsäryn ja kuumeilun vuoksi. Katja oli ollut hoidettavana Kainuun keskussairaalassa useiden viikkojen ajan. Sairaalan psykologi ja Katjaa hoitanut lääkäri olivat todenneet sairauksien johtuneen suurelta osin turvattomuuden tunteesta ja riittävän hoidon puutteesta. Katja oli vuoden 1979 alusta lukien vaatinut välttämättä päästä äitinsä luokse ja ilmaissut halunsa jäädä äitinsä luokse asumaan. Koska Katja oli 9 vuotta vanha, tuli lapsen huoltoa harkittaessa myös lapsen oma mielipide ottaa huomioon. Katja oli vuoden 1979 alusta lukien ollut äitinsä huollossa. Siitä huolimatta B oli ulosmittauttanut Katjalle tulevia elatusmaksuja. Koska asianosaisten olosuhteet niin ollen olivat olennaisesti muuttuneet, A oli vaatinut, että Katjan huolto uskottaisiin hänelle ja B velvoitettaisiin suorittamaan sanotulle lapselle elatusavuksi 300 markkaa kuukaudessa 1.1.1979 alkaen, jo erääntyneet maksut heti ja vastedes kuukausittain etukäteen.

B:n vastustettua kannetta RO p. 18.12.1979 oli katsonut jääneen näyttämättä, että A:n ja B:n olosuhteet olisivat avioeroon tuomitsemisen jälkeen olennaisesti muuttuneet, ja sen vuoksi hylännyt kanteen.

A oli Itä-Suomen HO:ssa hakenut muutosta RO:n päätökseen. HO:n kehotuksesta HO:een oli toimitettu Kajaanin sosiaalilautakunnan tutkimukseen perustuva lausunto A:n ja B:n silloisista olosuhteista ja arvio heidän soveltuvuudestaan Katjan huoltajaksi. A ja B olivat kumpikin esittäneet lausunnon johdosta huomautuksensa.

HO t. 16.10.1980 oli tutkinut jutun; ja koska A:n ja B:n olot avioeroon tuomitsemisen jälkeen olivat olennaisesti muuttuneet siten, että A lapsen etua silmällä pitäen oli katsottava soveliaammaksi Katjan huoltajaksi, HO oli, kumoten RO:n päätöksen, avioliittolain 114 §:n 1 momentin, 80 §:n 2 momentin, holhouslain 23 §:n 2 momentin ja lapsen elatuksesta annetun lain säännösten nojalla uskonut Katjan A:n huoltoon sekä, vapauttaen A:n velvollisuudesta suorittaa elatusapua Katjalle HO:n tuomion antamispäivästä alkaen, velvoittanut B:n suorittamaan sanotulle lapselle elatusapua 300 markkaa kuukausittain etukäteen HO:n tuomion antamispäivästä lukien siihen saakka kunnes Katja täytti 18 vuotta tai sitä ennen kykeni itsensä elättämään.

Pyytäen valituslupaa A haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja B antoi hakemuksen johdosta häneltä pyydetyn vastauksen.

KKO t. tutki valituksen ja totesi, ettei B ollut kieltäytynyt pitämästä huolta Kajaanin RO:n 29.8.1978 julistamalla päätöksellä hänen huollettavakseen uskotusta Katjasta, vaan oli A esitetyn selvityksen mukaan vastoin B:n tahtoa ottanut Katjan luokseen. Siihen nähden, että Katja oli asunut A:n luona ja saanut elatuksensa A:lta vuoden 1979 alusta lukien ja siten huomattavan pitkän ajan ennen HO:n tuomion antamista, KKO piti kuitenkin kohtuullisena B:n elatusavun suoritusvelvollisuuden vahvistamista kanteen vireille panosta 6.12.1979 lukien. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella Katjalle olisi määrättävä suoritettavaksi elatusapua ajalta 1.1.1979 - 5.12.1979. Tämän vuoksi KKO harkitsi oikeaksi siten muuttaa HO:n tuomiota, että B velvoitettiin suorittamaan Katjalle elatusapua 300 markkaa kuukaudessa 6.12.1979 lukien, mikä elatusapu oli suoritettava kuluneelta ajalta heti. Samalla vapautettiin A suorittamasta Katjalle elatusapua 6.12.1979 lukien. Lapsen elatuksesta annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla KKO määräsi, ettei A ollut saava takaisin, mitä hän mahdollisesti oli suorittanut elatusapua Katjalle 6.12.1979 jälkeiseltä ajalta. Muilta osin HO:n tuomio jäi pysyväksi.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Takala hyväksyi jutun esittelijän mietinnön: KKO tutkinee jutun ja katsonee, ettei ole syytä muuttaa HO:n tuomiota.

Oikeusneuvos Salervo oli samaa mieltä kuin oikeusneuvos Takala.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko ja Surakka sekä ylimääräinen oikeusneuvos Mäkinen

Top of page