Go to front page
Precedents

13.6.1980

Precedents

Full text of the decisions published on the Supreme Court website and in the Yearbook since 1980. For the years 1926–1979, only the title or index text is visible.

KKO:1980-II-62

Keywords
Painovapausrikos, Menettämisseuraamus, Rikoksen tuottama hyöty
Year of case
1980
Date of Issue
Register number
V 78/841

Yhtiö oli myynyt omissa myyntipisteissään ja myös välittänyt muualle myytäviksi sittemmin epäsiveellisiksi katsottuja julkaisuja. Kun yhtiöllä ei ollut lain mukaan ollut velvollisuutta p.o. kotimaisten painotuotteiden sisällön valvontaan eikä sen puolesta toimineiden henkilöiden myöskään ollut näytetty olleen tietoisia julkaisujen sisällöstä, yhtiön niiden myynnistä saamaa hyötyä ei tuomittu valtiolle menetetyksi.

IV-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Virallinen syyttäjä oli Helsingin RO:ssa, vaatiessaan päätoimittaja A:n ja toimittaja B:n sekä toimitusjohtaja C:n tuomitsemista rangaistukseen siitä, että he olivat, A kolmen nimeltään aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana, B sanottujen julkaisujen kustantajan, oy. X:n toimitusjohtajana ja C hankkeen rahoittajana, syyllistyneet mainittujen, eräiden vuoden 1974 alkupuolella ilmestyneiden numeroidensa osalta epäsiveellisten julkaisujen levittämiseen, sekä vaatiessaan lisäksi A:n, B:n ja C:n velvoittamista menettämään valtiolle kyseisellä laittomalla toiminnalla saatuna hyötynä kunkin mainitunlaisen julkaisun numeron osalta 15 000 markkaa, vaatinut oy. Y:n, joka oli myynyt puheena olevia julkaisuja omissa myyntipisteissään ja myös välittänyt niitä muualle myytäviksi, velvoittamista menettämään valtiolle tuosta toiminnasta saatuna laittomana hyötynä, julkaisujen epäsiveellisiksi katsottavien numeroiden myyntihinnan oltua yhteensä 937 900 markkaa, ainakin 140 685 markkaa.

Kuultuaan Y:tä siihen kohdistetuista vaatimuksista RO p. 29/12 1975 oli, samalla kun A, B ja C tuomittiin kukin yksin teoin tehdyistä jatketusta painovapauslain ja epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun lain säännösten rikkomisesta sakkorangaistuksiin ja velvoitettiin korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia mutta heihin kohdistetut hyödyn menettämisvaatimukset hylättiin näyttämättöminä, hylännyt hyödyn menettämisvaatimuksen myöskin Y:n osalta, koska Y:n ja sittemmin konkurssiin asetetun X:n välinen sopimus puheena olevien lehtien myyntiin toimittamisesta ei ollut tarkoittanut Y:n hyödyttämistä rikollisella toiminnalla ja kun Y:llä ei ollut lain mukaan velvollisuutta sen kautta eri myyntipisteisiin jaettaviksi toimitettavien kotimaisten painotuotteiden sisällön valvontaan ja sensurointiin sekä koska ei ollut näytetty Y:n olleen tietoisen kyseisten lehtien sisällöstä enne sille joltakin yksityiseltä taholta maaliskuussa 1974 tullutta huomautusta.

Helsingin HO, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä oli saattanut jutun, p. 9/5 1978 oli jättänyt asian RO:n päätöksen varaan.

Virallinen syyttäjä pyysi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 kohdan nojalla, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa oli tärkeätä saattaa juttu KKO:n tutkittavaksi siltä osin kuin vaatimus oy. Y:n kyseisten julkaisujen myynnistä saaman taloudellisen hyödyn menettämisestä valtiolle oli hylätty, lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen. Y antoi KKO:n siltä asiassa vaatiman vastauksen.

KORKEIN OIKEUS

KKO p. myönsi esitetystä syystä muutoksenhakuluvan, tutki jutun ja katsoi, ettei ollut esitetty syytä muuttaa HO:n päätöstä.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Portin ja Nikkarinen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Surakka ja Winqvist

Top of page