KKO:1980-II-29
- Keywords
- Vahingonkorvauslaki, Korvauksen sovittelu; VahL 6:1, Hätävarjelu, Pahoinpitely, Ruumiinvamman tuottamus
- Year of case
- 1980
- Date of Issue
- Register number
- V78/220
- Archival record
- 2028
- Date of presentation
A oli yrittänyt väkivalloin tunkeutua sisälle baariin ja särkenyt sen lukittua ovea. Torjuakseen A:n oikeudettoman hyökkäyksen B oli ampunut rikotun ikkunaruudun läpi 0,5-1 m:n etäisyydeltä kaasupistoolilla laukauksen kohti A:n kasvoja seurauksin, että kaasupaineen ikkunasta irroittama lasinsiru oli tunkeutunut A:n silmään, joka oli jouduttu poistamaan. Kun A:n hyökkäys olisi ollut mahdollista torjua muutoinkin kuin ampumalla häntä kaasupistoolilla e.m. vaaraa aiheuttavin tavoin, B, jonka ei katsottu aiheuttaneen A:n vammaa tahallisesti, tuomittiin rangaistukseen hätävarjelun liioitteluna yksin teoin tehdyistä lievästä pahoinpitelystä ja ruumiinvamman tuottamuksesta.
II-jaosto
Korvauksia soviteltiin VahL 6:1 nojalla.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Virallinen syyttäjä oli Mynämäen KO:ssa lausunut, että Antero A ja Aarne B olivat 8/2 1975 Mynämäellä eräässä baarissa, jossa B toimi baarinhoitajana, A ilman syytä jättänyt noudattamatta B:n käskyä lähteä pois baarista ja, tultuaan sieltä poistetuksi, yrittänyt väkivalloin tunkeutua takaisin baariin ja tällöin tahallaan ilman laillista oikeutta rikkonut lukitun baarin oven lasin ja B, A:n yritettyä kerrotuin tavoin tunkeutua takaisin baariin, ampumalla kaasupistoolilla vähemmän kuin metrin etäisyydeltä oven lasin rikotusta aukosta kohti A:n kasvoja tahallaan aiheuttanut A:n vasempaan silmään sellaisen vamman, että silmä oli jouduttu poistamaan. Sen vuoksi ja kun B:n menettelyä, ottaen huomioon aseen käytön, A:n saaman vamman laadun ja rikoksesta ilmenneet olosuhteet kokonaisuudessaan, oli pidettävä törkeänä, virallinen syyttäjä oli vaatinut rangaistusta, A:lle yhdellä teolla tehdyistä kotirauhan rikkomisesta ja vahingonteosta ja B:lle törkeästä pahoinpitelystä.
Jutussa kuultuna B oli yhtynyt A:han kohdistettuun syytteeseen ja väittänyt, että hän oli ko. tilaisuudessa käyttänyt kaasupistoolia suojellakseen omaisuuttaan A:n aloittamalla oikeudettomalta hyökkäykseltä ja että tuollaisen aseen käyttäminen oli ollut välttämätön hyökkäyksen torjumiseksi.
A oli jutussa kuultuna puolestaan yhtynyt B:hen kohdistettuun syytteeseen ja vaatinut B:n velvoittamista suorittamaan hänelle korvausta, paitsi vamman hoidosta ja väliaikaisesta silmäproteesista, lopullisesta silmäproteesista, työansion menetyksestä sekä päivärahasta ja matkakuluista, myös pysyvästä viasta ja haitasta 21 600 markkaa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 2 800 markkaa sekä kivusta ja särystä 4 300 markkaa, kaikki määrät korkoineen.
Kuultuaan vielä B:tä A:n vaatimuksesta KO p. 9/9 1976 oli lausunut selvitetyksi, että A ja B olivat 8/2 1975 Mynämäen kunnan Mäenkylän kylässä, A ilman syytä jättänyt noudattamatta baarinhoitajana toimineen B:n käskyä lähteä baarista pois ja yrittänyt väkivalloin tunkeutua sinne takaisin sekä tällöin tahallaan ilman laillista oikeutta rikkonut lukitun baarin oven lasin sekä B ampumalla rikotun ikkunaruudun kautta vähemmän kuin metrin etäisyydeltä kaasupistoolilla kohden A:n kasvoja tahallaan aiheuttanut A:n vasempaan silmään sellaisen vamman, että silmä oli jouduttu poistamaan. Sen vuoksi ja kun B:n suorittamaa tekoa ei toisaalta voida katsoa välttämättömäksi A:n hyökkäyksen torjumiseksi ottamalla huomioon muut mahdollisuudet A:n poistamiseksi paikalta sekä kun toisaalta tätä tekoa ei huomioon ottaen rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan voitu pitää törkeänä, KO, hyläten B:n väitteen hätävarjelusta sekä syytteen enemmälti, oli rikoslain 21 luvun 5 §:n , 24 luvun 1 §:n 1 momentin ja 35 luvun 3 §:n ja t luvun 1 §:n nojalla tuominnut B:n pahoinpitelystä 4 kuukaudeksi vankeuteen sekä A:n yksin teoin tehdyistä vahingonteosta ja kotirauhan rikkomisesta 40:een 2 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 80 markkaa. Ehdollisesta rangaistustuomiosta 20/6 1918 annetun lain säännösten nojalla oli B:lle tuomitun vapausrangaistuksen täytäntöönpano määrätty lykkäytymään 3 vuoden koetusajan luettuna siitä kun päätös sai lainvoiman.
Lisäksi KO oli velvoittanut B:n suorittamaan A:lle korvaukseksi vamman hoidosta ja väliaikaisesta silmäproteesista 182 markkaa 95 penniä, lopullisesta silmäproteesista 240 markkaa, kivusta ja särystä 2 500 markkaa, pysyvästä haitasta siihen luettuna myös kosmeettinen haitta 22 000 markkaa ja työansion menetyksestä 6 759 markkaa sekä matkakuluista ja päivärahasta 472 50 penniä, kaikki erät 5 prosentin korkoineen KO:n päätöksen julistamispäivästä lukien.
Turun HO, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä sekä A ja B olivat saattaneet jutun, p. 21/12 1977 oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan muutoin paitsi että, koska A:n syyksi luetun vahingonteon oli katsottava, muodostamatta eri rikosta, sisältyvän kysymyksessä olevaan kotirauhan rikkomiseen, A tuomittiin rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentin nojalla KO:n hänen syykseen lukemien rikosten ja niistä tuomitseman rangaistuksen asemesta kotirauhan rikkomisesta 40:een 5 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 200 markkaa ja että ehdollisesta rangaistuksesta 13/2 1976 annetun, 1/4 1976 voimaan tulleen lain nojalla määrättiin, että B:lle tuomittu rangaistus pysyi ehdollisena koetusajan, joka oli alkanut KO:n päätöksen julistamispäivästä 9/9 1975 ja päättyi 8/9 1978.
B pyysi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen. A vastasi hakemukseen.
KKO p. myönsi muutoksenhakuluvan, tutki jutun ja katsoi selvitetyksi, että B oli HO:n päätöksessä mainitussa tilaisuudessa, A:n yrittäessä väkivalloin tunkeutua sisälle puheena olevaan baariin ja särkiessä sen lukittua ovea, suojellakseen omaisuutta ja kotirauhaa A:n siten aloittamalta oikeudettomalta hyökkäykseltä ampunut rikotun ikkunaruudun läpi 0,5 - 1 metrin etäisyydeltä kaasupistoolilla laukauksen kohti A:n kasvoja seurauksin, että kaasunpaineen ikkunasta irroittama lasinsiru oli tunkeutunut A:n vasempaan silmään ja aiheuttanut siihen sellaisen vamman, että silmä oli jouduttu poistamaan. A:n hyökkäys olisi kuitenkin ollut mahdollista torjua muutoinkin kuin ampumalla häntä kaasupistoolilla mainituin vaaraa aiheuttavin tavoin, eikä B:n menettely siten ollut ollut hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön. Sen vuoksi ja kun olosuhteista ilmeni että B ei ollut aiheuttanut A:n vammaa tahallisesti vaan oli ainoastaan tuottanut sen varomattomuudellaan, KKO harkitsi oikeaksi, muuttaen HO:n päätöstä, rikoslain 21 luvun 7 ja 10 §:n, 3 luvun 6 §:n ja 9 §:n 1 momentin sekä 7 luvun 1 §:n nojalla tuomita B:n HO:n hänen syykseen lukeman rikoksen ja siitä määräämän rangaistuksen asemesta hätävarjelun liioittelusta yksin teoin tehdyistä lievästä pahoinpitelystä ja ruumiinvamman tuottamuksesta 40:een 10 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 400 markkaa.
Koska A oli ampumista edeltäneellä menettelyllään itse myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen, KKO harkitsi oikeaksi, muuttaen myös korvauksia koskevilta osin HO:n päätöstä, vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla sovitellen B:n A:lle suoritettavia korvauksia alentaa ne puoleen A:lle aiheutuneiden vahinkojen määristä sekä sen johdosta velvoittaa B:n maksamaan A:lle korvaukseksi HO:n tuomitsemien määrien asemesta vamman hoidosta ja väliaikaisesta silmäproteesista aiheutuneista kustannuksista 91 markkaa 47 penniä, lopullisen silmäproteesin hankkimisesta 120 markkaa, kivusta ja särystä 1 250 markkaa, pysyvästä viasta ja kosmeettisesta haitasta 11 000 markkaa, työansion menetyksestä 3 379 markkaa 75 penniä sekä matkakuluista ja päivärahasta 236 markkaa 25 penniä, kaikki erät HO:n määräämine korkoineen.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Miettinen, Salervo, Jalanko ja Mörä sekä ylimääräinen oikeusneuvos Heikkilä