27.1.2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 19.3.2024 nro 667/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin sen mukaan Etelä-Savon hyvinvointialueen tulee luovuttaa Etelä-Savon käräjäoikeuden haastemiehelle tämän pyytämät tiedot henkilön tulevista vastaanottoajoista sekä tiedot henkilön mahdollisista siirroista palveluasuntoon tai turvakotiin. Tietopyyntö on näiltä osin voitu hylätä.

Muilta osin hyvinvointialueen valitus hylätään, eikä hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta näiltä osin muuteta. Etelä-Savon hyvinvointialue on voitu määrätä luovuttamaan haastemiehen pyytämät osoite- ja puhelintiedot sekä tieto siitä, onko henkilö hoidettavana hyvinvointialueen sairaaloissa.

Asian tausta

(1) Etelä-Savon käräjäoikeuden haastemiesten esimies on esittänyt Etelä-Savon hyvinvointialueelle tietopyynnön, jossa on pyydetty tiedoksiannon suorittamista varten pyynnössä yksilöidyn henkilön osoite- ja puhelintietoja sekä muina yhteydenottoon tarvittavina tietoina seuraavia tietoja:

• onko kyseinen henkilö hyvinvointialueen sairaaloissa,
• onko henkilöllä mahdollisesti sovittuna henkilökohtaisia vastaanottoaikoja hyvinvointialueen tiloissa, jolloin hänelle voisi toimittaa tiedoksiannon, ja
• onko henkilö mahdollisesti siirretty hyvinvointialueen palveluista sosiaalihuoltolain mukaiseen palveluasuntoon tai turvakotiin.

(2) Etelä-Savon hyvinvointialueen johtajaylilääkäri on päätöksellään 11.9.2023 hylännyt tietopyynnön. Pyydettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja ei voida antaa, koska ne eivät ole haastemieslain 4 a §:ssä tarkoitettuja muita yhteydenottoon tarvittavia tietoja, jotka haastemiehellä olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä.

(3) Hallinto-oikeus on kumonnut johtajaylilääkärin päätöksen ja palauttanut asian johtajaylilääkärille tietopyynnössä pyydettyjen tietojen antamiseksi.

(4) Hallinto-oikeus on todennut, että haastemieslain 4 a §:n 1 momentissa säädetty haastemiehen oikeus saada tiedoksiantotehtävää varten tarpeelliseksi katsomansa tiedot ei ole rajaton. Säännöksessä käytetty ilmaisu ”tarpeen” on käsitteenä väljä. Harkittaessa tiedonsaantioikeutta väljän säännöksen pohjalta tulee tarkasteltavaksi se, millaisia tietoja pyyntö koskee, mihin tarkoitukseen tietoja on pyydetty ja miten tietopyyntö on yksilöity.

(5) Hallinto-oikeus on arvioidessaan tietopyyntöä ottanut huomioon henkilön yksityiselämän suojan, terveyden- tai sosiaalihuollon toimintayksikköön olevan asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja sen keskeisen merkityksen terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmän yleisten toimintaedellytysten kannalta sekä haastemiehen tiedonsaantioikeuden tarkoituksen oikeusturvanäkökohtien kannalta.

(6) Hallinto-oikeus on todennut, että haastemiehelle säädetty tiedonsaantioikeus on rajoitettu koskemaan yksinomaan tiedoksiantotehtävää, eikä haastemies saa käyttää saamaansa tietoa muuhun tarkoitukseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei tietopyynnöllä ole pyydetty tietoja tietopyynnössä mainitun henkilön saaman terveyden- tai sosiaalihuoltopalvelun sisällöstä, vaan ainoastaan tietoja kyseisen henkilön olinpaikasta tai mahdollisesta saapumisesta hyvinvointialueen tiloihin, hallinto-oikeus arvioi käräjäoikeuden haastemiehellä olevan haastemieslain 4 a §:n 1 momentin nojalla oikeus saada tietopyynnössä pyydetyt tiedot haastemieslaissa säädetyn tiedoksiantotehtävän hoitamiseksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Toni Nykänen ja Olli Rautsi, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(7) Etelä-Savon hyvinvointialue on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hyvinvointialue on valituksessaan ja vastaselityksessään vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja hyvinvointialueen päätös tietopyynnön hylkäämisestä saatetaan voimaan.

(8) Etelä-Savon käräjäoikeus on vaatinut, että valituslupahakemus hylätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(9) Haastemieslain 4 a §:n 1 momentissa säädetään haastemiehen oikeudesta saada viranomaisilta ja muilta tahoilta salassapidon estämättä yhteydenottoon tarvittavia tietoja, jos ne ovat tarpeen tiedoksiannon suorittamiseksi.

(10) Asiassa on kysymys siitä, minkälaisiin tietoihin haastemiehen tiedonsaantioikeus ulottuu tilanteessa, jossa pyydetyt tiedot ovat salassa pidettäviä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuden vuoksi.

Sovellettavat oikeusohjeet ja esityöt

Julkisuuslaki

(11) Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta. Saman lain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.

Potilasta ja sosiaalihuollon asiakasta koskevat tiedot

(12) Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) 13 §:n (653/2000) 1 momentin mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Saman pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.

(13) Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) 14 §:n 1 ja 2 momentin (812/2000) mukaan sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Saman lain 15 §:n 1 momentin (812/2000) ensimmäisen virkkeen mukaan sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Lain 16 §:n (812/2000) ensimmäisen virkkeen mukaan salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään.

Haastemieslaki

(14) Haastemieslain 3 §:n 1 momentin mukaan haastemiehen tehtävänä on antaa viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä toimialueellaan tiedoksi tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksiä sekä haasteita, kutsuja, ilmoituksia ja muita asiakirjoja.

(15) Haastemieslain 4 a §:n 1 momentin mukaan haastemiehellä on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä sekä teletoimintaa tai postitoimintaa harjoittavalta laitokselta tai yhteisöltä tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä tai yhteisöä koskevat osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen tiedoksiannon suorittamiseksi.

(16) Hallituksen esityksessä laiksi haastemieslain muuttamisesta (HE 111/1999 vp) todetaan, että haastetiedoksiannon käyttö edellyttää, että tiedoksiannon kohteesta on käytettävissä yhteydenotossa tarvittavat tiedot. Näistä tärkein on osoitetieto. Puhelinnumeroa koskevan tiedon perusteella asianomaiseen voidaan saada yhteys muun muassa siitä sopimiseksi, miten tiedoksianto toimitetaan. Puhelintietojen perusteella voidaan myös ratkaista tiedoksiantotapa, esimerkiksi täyttyvätkö sijaistiedoksiannon käytön edellytykset. Tieto henkilön työpaikasta auttaa tavoittamaan hänet työpaikalta. (---)

(17) Keskeisin ja ensisijainen tietolähde selvitettäessä osoitetietoja on väestötietojärjestelmä. (---) Viime vuosina tiedoksiantotoiminta on vaikeutunut sen johdosta, että tiedoksiannon kohteesta ei ole käytettävissä ajantasalla olevia osoite-, puhelin- tai muita yhteydenotossa tarvittavia tietoja. Väestötietojärjestelmän käyttö yksinomaan ei riitä, koska asumisesta johtuvia muutoksia kaikki muuttajat eivät huolimattomuuttaan taikka aivan tietoisesti ilmoita rekisterinpitäjälle. Tämän johdosta tiedoksiannon kohteesta joudutaan hankkimaan tietoja muista lähteistä. Rekistereitä, joista tietoja yritetään hankkia, ovat muun muassa ajoneuvohallintokeskuksen pitämä tieliikenteen tietojärjestelmä, keskusvankirekisteri, kaupparekisteri, Kansaneläkelaitoksen ylläpitämät osoitetiedot, verohallituksen tiedot verovelvollisten osoitteista ja työpaikoista, sosiaaliviranomaisten ja työvoimaviranomaisten asiakkaistaan pitämät osoitetiedot, postin osoitetiedot ja telealan yritysten pitämät puhelinnumerotiedot. Rekisteritietojen saatavuuden osalta edellytetään, että tietojen saatavuudesta on säädetty tai että asianomainen henkilö on antanut suostumuksen tietojensa välittämiseen. Kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että salaisten osoitteiden ja puhelinnumeroiden käyttö on yleistynyt. Postin osoitetietojen saaminen on estynyt, koska rekisteröity on kieltänyt osoitetietojensa luovuttamisen. Teletoimintaa harjoittavilta yrityksiltä puhelinnumerot ja muut tunnistamistiedot on saatavissa edellyttäen, etteivät ne ole salaisia rekisteröidyn ja yrityksen välisen sopimuksen perusteella. Salaisten tietojen saaminen edellyttäisi, että siitä olisi säädetty lailla. (---)

(18) Tiedoksiantotoimintaa ja sitä kautta koko oikeuslaitoksen toimintaa vaikeuttavien ongelmien vähentäminen edellyttää, että tiedoksiantotehtäviä hoitavien virkamiesten osalta säädetään vastaavanlainen oikeus saada salassapitosäännösten estämättä toiminnan kannalta tarpeellisia tietoja kuin, mitä poliisien ja ulosottomiesten osalta on säädetty. Säännös täydentäisi julkisuuslain mukaista tiedonsaantia toiselta viranomaiselta ja takaisi tiedonsaantioikeuden myös tässä yhteydessä keskeisiltä yksityisiltä yhteisöiltä. Laaja-alaiset oikeusturvanäkökohdat ovat merkittävästi painavammat kuin yksityisen henkilön tai yhteisön halu saada yksityisyyden suojaa. Tämän johdosta haastemieslain 4 a §:ään ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan haastemiehellä ja 6 §:ssä mainitulla tiedoksiantoon oikeutetulla virkamiehellä olisi oikeus yksittäisessä tiedoksiantoasiassa salassapitosäännösten estämättä saada viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä sekä teletoimintaa tai postitoimintaa harjoittavalta laitokselta tai yhteisöltä tiedoksiannon kohteesta tarpeelliset osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Lähtökohdat

(19) Haastemiehen hyvinvointialueelta pyytämät tiedot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoina salassa pidettäviä hyvinvointialueen päätöksenteon aikana voimassa olleiden potilaslain ja asiakaslain säännösten perusteella. Näiden säännösten mukaan salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa, jos salassapidosta poikkeamisesta on erikseen säädetty. Nyttemmin asiakastietojen salassapidosta säädetään 1.1.2024 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa, jolla ei ole muutettu oikeustilaa ratkaistavana oleviin kysymyksiin vaikuttavalla tavalla.

(20) Haastemieslaissa haastemiehelle on säädetty oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä koskevat osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen tiedoksiannon suorittamiseksi.

(21) Hyvinvointialueelle osoittamassaan tietopyynnössä haastemies on pyytänyt henkilön osoite- ja puhelintietojen lisäksi tietoja siitä, onko henkilö hyvinvointialueen sairaaloissa, tietoja henkilön mahdollisista tulevista vastaanottoajoista sekä tietoja henkilön mahdollisesta siirrosta hyvinvointialueen palveluista sosiaalihuoltolain mukaiseen palveluasuntoon tai turvakotiin. Asiassa on arvioitava, voidaanko näitä tietoja pitää haastemieslaissa tarkoitettuina muina yhteydenottoon tarvittavina tietoina.

Tietopyynnön hyväksyminen

(22) Haastemieslain esitöiden (edellä kohdat 16‒18) perusteella voidaan todeta, että haastemiehelle on tarkoitettu antaa laaja tiedonsaantioikeus salassa pidettäviin ja eri tahojen hallussa oleviin tiedoksiantotehtävän kohteena olevan henkilön yhteystietoihin. Hallituksen esityksessä mainitaan tässä yhteydessä pääasiassa osoite- ja puhelintiedot. Sellaisina esimerkkeinä, joiden voidaan katsoa viittaavan muihin yhteydenottoa varten tarvittaviin tietoihin, hallituksen esityksessä mainitaan tieto henkilön työpaikasta ja keskusvankirekisteri.

(23) Edellä todettuun nähden haastemiehelle on tullut haastemieslain 4 a §:n 1 momentin mukaisesti salassapitosäännösten estämättä luovuttaa hyvinvointialueen ajantasaisena säilyttämät osoite- ja puhelintiedot, jotka ovat tarpeen tiedoksiantotehtävän suorittamista varten.

(24) Korkein hallinto-oikeus pitää niin ikään tiedoksiannon suorittamiseksi tarpeellisena, yhteydenottoa varten tarvittavana tietona sitä, onko henkilö tietopyynnön ajankohtana hyvinvointialueen sairaalassa. Jos vastaus tietopyyntöön on myönteinen, tällaisesta ajantasaista olinpaikkaa koskevasta tiedosta ilmenee, mistä tiedoksiannon kohteena oleva henkilö on tavoitettavissa. Olinpaikkatieto ilmaisee kuitenkin samalla tiedon henkilön saamasta terveydenhuollon palvelusta, joka kuuluu perus- ja ihmisoikeutena suojatun yksityiselämän ydinalueelle. Toisaalta haastemieslain säännöksen perusteella on selvää, että haastemiehen tiedonsaantioikeutta ei ole rajattu pelkästään osoite- ja puhelintietoihin. Tieto varsinkin pitkäkestoisesta olinpaikasta terveydenhuollon piirissä voi olla ratkaiseva haastemiehen tiedoksiantotehtävän suorittamisen kannalta. Kun otetaan huomioon haastemiehen tiedonsaantioikeuden tavoitteena olevat oikeusturvan ja tuomiovallan toteuttaminen, asiakkaan yksityiselämän suojan ei voida katsoa muodostuvan esteeksi nyt kysymyksessä olevan olinpaikkatiedon antamiselle. Haastemiehelle on näin ollen tullut antaa tieto siitä, onko tiedoksiannon kohde hoidettavana hyvinvointialueen sairaalassa.

Tietopyynnön hylkääminen

(25) Haastemiehen pyytämät tiedot henkilön mahdollisista tulevista vastaanottoajoista eivät ilmaise tietoa henkilön ajantasaisesta olinpaikasta eivätkä ne ole muullakaan tavalla rinnastettavissa yhteystietoon. Vaikka tällaisesta tiedosta voi olla hyötyä tiedoksiantotehtävän suorittamisen kannalta, kyse ei ole tiedosta, jonka perusteella haastemies voisi tiedon saatuaan ottaa tiedoksiannon kohteeseen yhteyttä. Kun otetaan huomioon terveydentilaa koskevien tietojen kuuluminen yksityiselämän suojan ydinalueelle ja myös tietojen luottamuksellisuuden yleisempi merkitys terveydenhuoltojärjestelmän toimintaedellytysten kannalta, haastemieslain säännöstä ei voida tulkita haastemiehen tiedonsaantioikeutta laajentavasti. Tietoa henkilön tulevista vastaanottoajoista ei voida pitää haastemieslaissa tarkoitettuna yhteydenottoon tarvittavana tietona, joka haastemiehellä olisi oikeus saada.

(26) Vastaavasti tieto henkilön siirrosta palveluasuntoon tai turvakotiin ei sellaisenaan ilmaise ajantasaista olinpaikkatietoa, vaan aiemman hoito- tai palvelutapahtuman. Vaikka tieto saattaa olla hyödyllinen henkilön paikantamiseksi, kyse ei ole yhteystietoon rinnastettavissa olevasta tiedosta eikä haastemiehen tiedonsaantioikeutta voida lain laajentavalla tulkinnalla ulottaa myöskään tällaisiin tietoihin. Tietoa henkilön mahdollisesta siirrosta palveluasuntoon tai turvakotiin ei voida pitää haastemieslaissa yhteydenottoon tarvittavana tietona, joka haastemiehellä olisi oikeus saada.

Johtopäätökset

(27) Haastemiehelle olisi tullut luovuttaa tiedoksiantotehtävän kannalta tarpeelliset osoite- ja puhelintiedot sekä muuna yhteydenottoon tarvittavana tietona tieto siitä, onko henkilö hoidettavana hyvinvointialueen sairaalassa. Asiaa ei kuitenkaan ole enää aihetta palauttaa hyvinvointialueen johtajaylilääkärille näiden tietojen antamiseksi, kun otetaan huomioon asian käsittelyyn kulunut aika ja se, että haastemiehen tiedonsaantitarve on liittynyt hänellä tietopyynnön tekohetkellä vireillä olleeseen tiedoksiantotehtävään.

(28) Tietoon henkilön tulevista vastaanottoajoista tai tietoon henkilön mahdollisista siirroista palveluasuntoon tai turvakotiin haastemiehellä ei sen sijaan ole ollut oikeutta. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on määrännyt haastemiehelle luovutettavaksi nämä tiedot.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Toni Kaarresalo ja Emil Waris. Asian esittelijä Minna Miettinen.