29.5.2008

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 9.10.2006 n:o 06/0917/5

1.

Asian aikaisempi käsittely

1.1. Asian käsittely Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaostossa

X Oy on hakenut 18-reikäistä golfkenttää ja kerrosalaltaan noin kymmenen neliömetrin suuruista pumppuasemaa koskevaa, maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitettua suunnittelutarveratkaisua. Rakennuspaikka muodostuu tilojen Westerkullan Sonniasema RN:o 7:2 ja Vägatorp RN:o 3:21 määräaloista sekä tiloista Vårkulla I RN:o 1:89, Guldkusten RN:o 2:40, Guldkusten I RN:o 3:30 ja Vårkulla RN:o 4:64, oikeastaan RN:o 4:164, Kirkkonummen kunnan Kauhalan kylässä. Rakennuspaikan pinta-ala on 62 hehtaaria.

Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto on julkipanon jälkeen 21.6.2005 antamallaan päätöksellä hyväksynyt yhtiön hakemuksen, koska toimenpideluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella täyttyvät.

Lupaan on liitetty seuraavat ehdot:

1. Ennen toimenpideluvan hakemista on suoritettava Museoviraston vaatimat koekaivaukset muinaisjäänteiden selvittämiseksi ja/tai suunnitelma on muutettava Museoviraston hyväksymällä tavalla.

2. Vedenottoon Loojärvestä tulee saada Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupa. Pumppaamon sijainti ratkaistaan toimenpideluvan yhteydessä.

3. Nykyinen peltomaisema Kauhalantien ja Westerkullantien länsipuolella tulee säilyttää avoimena. Kumpareiden sekä puu- ja pensasistutusten korkeudet ja peittävyys ratkaistaan toimenpideluvassa avoimuuden vaatimuksen mukaisesti.

4. Toimenpideluvassa tulee esittää suojavyöhykkeet ja -istutukset sekä suoja-aitaukset lähialueen asutukseen, vesistöön ja tiestöön. Lisäksi suunnitelmassa tulee osoittaa pelialueiden turvaetäisyysvaatimuksien täyttyminen.

5. Rakennustyössä ja myöhemmässä kentän kunnostustyössä tulee noudattaa lainsäädännön asettamia vuorokausiaikarajoja.

6. Toimenpidelupahakemukseen tulee liittää sekä tiekunnan, pelastusviranomaisten että tien historiallisesta arvosta johtuen museoviranomaisen hyväksymä yksityiskohtainen suunnitelma Kauhalantien ja Westerkullantien sekä Lapinkyläntien risteysalueen parannustoimenpiteistä. Toimenpiteiden vaikutuksesta ja riittävyydestä tulee pyytää kunnan liikenneinsinöörin sekä Tiehallinnon lausunto. Suunnitelmassa tulee esittää lisäksi rakennusaikaiset liikennejärjestelyt sekä huomioida mahdollisen tulevan hajarakentamisen tarvitsemat yhteydet.

7. Tiellä liikkuvien turvallisuus ei saa heiketä nykyisestä.

8. Viheriöiden lopulliset sijainnit määritellään toimenpideluvassa.

Hakijan on saatava lupa- ja valvontajaostolta/rakennustarkastajalta rakennuslupa ennen mihinkään rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä.

Rakennustoimenpiteisiin ei saa myöskään ryhtyä ennenkuin suunnittelutarveratkaisupäätös on saanut lainvoiman.

Lupa- ja valvontajaosto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Maatalousalueella MT sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen. Kaavamääräykseen ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Kaavamääräyksen MT mukaan rakentaminen tulee sijoittaa siten, että pellot säilyvät rakentamattomina. Golfkenttäalueelle ei ehdon mukaan toteutettuna sijoiteta MT-määräyksessä tarkoitettua rakentamista, joka vaarantaisi peltomaiseman avoimuuden. Haettu golfkenttätoiminta ei täten ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa eikä toimenpide näin ollen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Golfkenttäalue sijaitsee Lapinkyläntien, paikallistie 1130:n läheisyydessä noin seitsemän kilometriä Kehä III:sta länteen. Lapinkyläntien risteyksestä on matkaa tulevalle golfkentän paikoitusalueelle Kauhalan kylätietä pitkin 1,5 kilometriä. Kauhalantie/Westerkullantie, niin kutsuttu Kauhalan kylätie, on Westerkullan risteysaluetta lukuun ottamatta viivasuora ja kulkee peltoaukealla, jossa näkyvyys on erityisen hyvä. Kylätien alkuosuutta lukuun ottamatta, jossa asutus on varsin lähellä tietä, ovat sijainti ja liikenneyhteydet alueelle erityisen hyvät.

Y:n omistamilla tiloilla on runsaasti käyttämättömiä laskennallisia hajarakennusoikeuksia, joita hallituksen ilmoituksen perusteella tullaan toteuttamaan lähivuosina. Myös muilla lähialueen tiloilla on toteuttamattomia Lapinkylän osayleiskaavan mukaisia rakennuspaikkoja. Asukasmäärä ja sen mukana liikenne tulee Kauhalan kylätiellä lisääntymään nykyisestään.

Naapurien kuulemisen perusteella tietä käytetään runsaasti virkistysreittinä. Alueella on lisäksi ratsastustoimintaa sekä muuta pienimuotoista yritystoimintaa, muun muassa marjatila. Myös Kauhalan ulkoilualue aiheuttaa jonkin verran liikennettä. Moni huomauttajista toteaa kylätien olevan vaarallinen jo nykyisellään. Golfkenttähankkeeseen suostuminen edellyttää kylätien ja risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamista golfyhtiön toimesta. Yksittäisten asuinrakennushankkeiden myötä vastaavanlaisia resursseja ja mahdollisuuksia ei synny. Koska kyseessä on historiallinen tie, on toimenpiteistä neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Parannustoimenpiteet tulevat palvelemaan alueen asukkaita erityisesti talvella ja muina pimeinä aikoina, jolloin golfkentästä ei aiheudu liikennettä.

Toimenpide ei aiheuta täten haitallista yhdyskuntakehitystä.

Lupa- ja valvontajaosto katsoo Museoviraston lausuntoon viitaten, ettei golfkenttärakentaminen ole hyvin toteutettuna ristiriidassa kulttuuriympäristön suojelun kanssa. Hyvänä esimerkkinä golfkentän sijoittamisesta kulttuuriympäristöön voidaan pitää muun muassa Kurk-golfkenttäalueita Volsintien molemmin puolin. Kulttuuriympäristö syntyy avoimien peltojen lisäksi rakennetusta ympäristöstä. Sen muodostavat asuinrakennukset, pää- ja sivurakennus sekä talouspiha, johon kuuluu sonninavetta ja puurakenteinen talli- ja varastorakennus. Rakennuskanta on volyymiltaan niin suuri ja osittain huonokuntoinen, että sen säilyttäminen ja kunnossapito vaativat merkittäviä voimavaroja. Yritystoimintana golfkenttä, jonka tavoitteena jo taloudellisista seikoista johtuen on esteettisen ympäristön luominen, on hyvä lähtökohta rakennusten ja maisemakokonaisuuden säilymiselle ja siten rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön suojelun tavoitteiden toteutumiselle.

Museoviraston arvion mukaan ensimmäisen vaiheen koekaivaukset maksavat noin 33 700 euroa. Summan suuruudesta johtuen on kohtuullista, että suunnittelutarveratkaisun muut edellytykset ratkaistaan ennen kaivuutyöhön ryhtymistä.

1.2. Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat lupa- ja valvontajaoston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatineet, että päätös kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tämä vaatimus ei täyty tässä tapauksessa.

Suunnittelutarveratkaisusta päätettäessä ei ole huomioitu golfpelistä aiheutuvaa turvallisuusriskiä eikä ole selvitetty, onko 18-reikäinen kenttä mahdollista rakentaa alueelle siten, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Suunnittelutarveratkaisuhakemus perustuu rakentamissuunnitelmaan, joka ei noudata Suomen Golfliiton laatimien turvallisuusohjeiden turvaetäisyyksiä.

X Oy on suunnitellut rakentavansa golfkentän Y:n omistaman Westerkullan Sonniasema RN:o 7:2 -nimisen tilan sekä samaan tilakokonaisuuteen liittyvien muiden tilojen maille. Alueen vuokrauksesta on tehty aiesopimus. Vuokrattava peltoala on noin 62 hehtaaria. Lisäksi metsää raivattaisiin noin yhden hehtaarin alalta lyöntiharjoitusaluetta varten. Vuokrattavista pelloista noin viisi hehtaaria sijaitsee muista pelloista erillään tilan talouskeskuksen pohjoispuolella eivätkä ne kuulu suunniteltuun golfkenttäalueeseen. Alue on soveltumaton täysimittaisen golfkentän rakentamiseen turvallisuuteen liittyvän riittämättömän pinta-alansa ja sijaintinsa takia.

Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Kauhalan kylässä. Peltoalueen halki kulkee Kauhalan yksityistie. Yksityistiellä on 77 osakasta, joilla on tien vaikutusalueella yhteensä 68 vakituisessa käytössä olevaa asuntoa sekä 21 vapaa-ajan asuntoa. Tie on sen osakkaille ainoa uloskäyntitie Kauhalasta. Tiellä on runsaasti kevyttä liikennettä, muun muassa kävelijöitä, lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja ratsastajia. Lisäksi alueen kymmenet ala- ja yläasteikäiset lapset liikkuvat tiellä koulumatkalla ja odottavat sen varressa koulubussia.

Suomen Golfliitosta saadun tiedon mukaan 18-reikäisen golfkentän pinta-alan tulisi olla vähintään 60 hehtaaria ja suositus on yli 65 hehtaaria. Suunnitellun kentän peli- ja lyöntiharjoitusalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhteensä noin 58 hehtaaria. Koska alueen käyttökelpoinen pinta-ala on paljon pienempi alueen halki kulkevan yksityistien takia, on alue liian ahdas, jotta turvallisuustekijät voitaisiin ottaa kaikilta osin riittävästi huomioon. Runsaan liikenteen johdosta pitäisi turvallisuusvaatimukset asettaa siten, että tien ja lyöntiväylien väliset turvaetäisyydet ovat suositeltuja vähimmäisetäisyyksiä huomattavasti pidemmät. X Oy:n esittämässä rakennussuunnitelmassa turvallisuusnormit useilla lyöntiväylillä jäävät täyttymättä. Lisäksi lähes kaikilla muilla väylillä turvaetäisyydet ovat korkeintaan Suomen Golfliiton suositusten alarajan mukaisia. Alueella ei ole tilaa sijoitella lyöntiväyliä väljemmin.

Suunnittelutarveratkaisussa alue on määrätty pidettäväksi avoimena. Päätöksessä ei ole määrätty noudatettavista turvaetäisyyksistä eikä turvaverkkojen käytöstä. Riittävän turvallisuuden takaaminen on mahdotonta tämän kokoisella pelialueella, jossa lyöntiväyliä ei voida sijoittaa maastoon väljemmin. Hyvä lyönti voi lentää yli 300 metriä ja pallon iskuvoima on yli 130 joulea. Tämä on tappava iskuvoima. Pallojen lentosuunnat ja lyöntietäisyydet voivat helposti poiketa suunnitellusta. Kenttää on suunniteltu markkinoitavaksi osakkeen halvalla hinnalla, mikä lisää kokemattomien uusien pelaajien määrää. Koska onnettomuuksien sattuminen on ilmeistä, Kauhalan yksityistiellä ja kentän raja-alueilla liikkuminen muodostuu hengenvaaralliseksi ja pelottavaksi.

Suunnittelutarveratkaisusta päätettäessä ei ole selvitetty, voidaanko tie- ja risteysalueita parantaa niin, että saavutetaan riittävä liikenneturvallisuus. Liikennemäärä Kauhalantien/Westerkullantien risteyksen ja Lapinkyläntien välisellä yhden kilometrin pituisella tieosuudella on yksityistien hoitokunnan arvion mukaan keskimäärin noin 200 yksisuuntaista automatkaa vuorokaudessa. Golfyhtiön arvion mukaan golfkerholle tuleva liikenne olisi enimmillään noin 300 yksisuuntaista automatkaa ja golfkauden aikana keskimäärin noin 200 yksisuuntaista automatkaa vuorokaudessa. Tie on tällaisiin liikennemääriin nähden suhteellisen kapea, ja ajoneuvojen kohtaamiset ovat vaarallisia. Tietä ei voida leventää. Golfyhtiö on suunnitellut tehtäväksi golfkentän kohdalle Kauhalantien ja Westerkullantien reunaan kevyen liikenteen väylän. Väylä ei kuitenkaan kata koko sitä tieosuutta, jolla liikennemäärä kasvaisi. Kauhalantien eteläosassa noin 220 metrin osuudella, johon ei tulisi kevyen liikenteen väylää, olisi liikenneturvallisuus erityisen uhattuna.

Pelaajien kulkureitti ylittäisi Kauhalan yksityistien useita kertoja. Kaksi tienylityspaikkaa sijaitsee Kauhalantien ja Westerkullantien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Risteyksen läheisyydessä oleva reikä 11 sijoittuisi niin, että lyöntisuunta on kohti risteystä. Risteyksestä muodostuisi erittäin ongelmallinen ja vaarallinen.

X Oy:n liikeidea perustuu Kauhalan yksityistien käyttöön. Yhtiö ei ole Kauhalan yksityistien osakas. Yritys aikoo vuokrata osan Y:n omistamista maista ja harjoittaa niillä golf-elinkeinoa. Yksityisistä teistä annetun lain 10 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan tien käyttöön on annettava lupa, jos tie on rakenteeltaan kyseiseen käyttöön sopiva, eikä tien käytöstä aiheudu haittaa tien muille osakkaille. Tässä tapauksessa nämä edellytykset eivät täyty.

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on todennut lausunnossaan, että Westerkullan kartano kuuluu seudullisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kirkkonummen ympäristön tila -raportissa vuodelta 2000 on mainittu Kirkkonummen kulttuurihistoriallisten suojelukohteiden kartoituksessa määritellyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet. Kauhalan kulttuurimaisema on mainittu sekä maisemallisesti että kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena. Golf-kentän rakentamisen salliminen tällaiselle alueelle tuhoaa kauniin ja arvokkaan viljelymaiseman sekä rauhallisen ja viihtyisän kyläyhteisön. Viljellyn pellon tilalla golfkentän rakenteet ja pelaajat, suuri pysäköintialue vanhan, arvokkaan navetan ympärillä sekä kartanorakennus ravintolakäytössä eivät ole historiallista kulttuurimaisemaa. Westerkullan tilan peltoalue on merkitty Kirkkonummen yleiskaavaan MT-alueeksi. Rauhallinen kyläympäristö muuttuu yllättäen golfkentän takia rauhattomaksi vapaa-ajankeskukseksi, jossa sekä liikenne että pelaaminen aiheuttavat huhtikuusta alkaen lokakuun loppuun jatkuvaa hälinää ja meluhaittaa.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat lupa- ja valvontajaoston päätöksestä hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatineet, että päätös kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään. Valittajat ovat valituksessaan katsoneet, etteivät maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset suunnittelutarveratkaisulle täyty. He ovat todenneet, että paikassa, jonne golfkeskus on suunniteltu, asuu 15 ruokakuntaa. Perheiden lapsia on yhteensä yhdeksän, joista kolme on alle kouluikäisiä. Paikka, jossa lapset nyt leikkivät, muuttuisi pysäköintipaikaksi. Tie, jota lapset kävelevät koulubussille jopa 1,5 kilometrin matkan, muuttuisi olennaisesti vaarallisemmaksi liikenteen lisääntyessä hyvin voimakkaasti. Muilta osiltaan B:n ja hänen asiakumppaniensa valitus on pääosin samansisältöinen kuin A:n ja tämän asiakumppanien valitus.

C ja D ovat lupa- ja valvontajaoston päätöksestä hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatineet, että päätös kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään. Golfkenttää rakennettaessa tehdään maamassojen vaihtoja sekä kaivetaan lammikoita, bunkkereita ja salaojia, mikä saattaa savikerroksen puhkaistessaan aiheuttaa pohjavesien pilaantumista Kauhalan alueella, jossa kaikki taloudet ottavat talousvetensä omista kaivoistaan. Alueelle ei ole suunnitteilla kunnallistekniikkaa. Golfyhtiö ei ole esittänyt maaperätutkimuksen tuloksia tai muuta selvitystä pohjaveden suojelusta. Golfkentäksi suunnitellulla alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on saukon elinpiiri, jota ei ole tutkittu. Saukko on Euroopan yhteisön direktiivien mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka elinpiiriä ei saa pilata.

Turvallisuuden vaarantumista koskevilta osiltaan C:n ja D:n valitus on valitusperusteiltaan samansisältöinen kuin A:n ja tämän asiakumppanien valitus.

Golfkentäksi suunniteltu alue on Kirkkonummen yleiskaavassa merkitty MT-alueeksi. Golfia ei kuitenkaan voida rinnastaa maatalouteen eikä pitää maatalouden sivuelinkeinona. Suunnittelutarveratkaisun kaltainen menettely on lainvastainen keino välttää asemakaavan tai osayleiskaavan tekeminen näin laajavaikutteisen projektin yhteydessä.

Westerkullan pellot kuuluvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä viljelymaisemana maisemansuojeluohjelmaan. Golfkenttä turmelisi alueen arvon suojelukohteena. Suunnitellulla golfkenttäalueella on kolme tunnettua ja useita todennäköisiä kivikautisia asuinpaikkoja. Nämä muinaismuistolain suojaamat muinaisjäännökset tulisi joko säilyttää sellaisenaan, mikä pienentäisi oleellisesti golfin peluuseen käytettävissä olevaa niukkaa tilaa, tai tutkia ja dokumentoida perusteellisin kaivauksin.

E ry on lupa- ja valvontajaoston päätöksestä hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut, että päätös kumotaan. Päätös koskee vain suunnittelutarveratkaisua. Päätöksessä ei ole myönnetty poikkeamista yleiskaavasta, vaikka alueen hakemuksen mukainen uusi käyttötarkoitus sitä edellyttäisi. Hanketta varten ei ole muutakaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista, poikkeamista yleiskaavasta koskevaa päätöstä.

Suunnittelutarveratkaisu on Kirkkonummen yleiskaava 2020:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Golfkenttätoiminta aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, yleiskaavan toteutumiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ja johtaisi yleiskaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaiseen yhdyskuntakehitykseen Helsingin seudulla.

Golfkentän rakentaminen turmelisi ja muuttaisi Kauhalan Vesterkullan laajan, kauniin, hyvän ja yhtenäisen sekä ylimuistoisen kulttuuri- ja viljelysmaiseman. Alueen läpi kulkee historiallinen tie. Alueella on Museoviraston ja yleiskaavan mukaan todettu olleen asutusta aina kivikaudelta lähtien. "Västerkullan kartano ja viljelysmaisema" on sisällytetty Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton julkaisuun "Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi, Kirkkonummi kohde 63, Mikko Härö v. 1993".

Suunnittelutarveratkaisun mukainen alue on kaavoitettu Kirkkonummen yleiskaavassa maatalousalueeksi (MT). Kaavamääräysten mukaan MT-merkintä edellyttää, että "Alue varataan ensisijaisesti maatalouskäyttöön. Alueella sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen. Alueen hajarakennusoikeus tulee käyttää ensisijaisesti saman maanomistajan AP-, AT-, A-1-alueella tai M-alueella. Rakentamisen on liityttävä olemassaoleviin tilakeskuksiin tai muuten maisemallisesti sopiviin kohtiin siten, että pellot säilyvät rakentamattomina. Rakennusten sopeutumiseen maisemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota." Golfkenttätoiminta ei ole maataloustoimintaa eikä maatalouteen soveltuvaa eikä sitä palvelevaa toimintaa. Golfkenttätoiminta uudisrakentamisena on maisemaa ja luontoa muuttavaa massiivista maanrakentamista ja urheilurakentamista. Golfkentälle leimallisia ovat lukuisat räikeän värikkäät liput, merkkipaalut, opastetaulut ja suuret mainoskyltit sekä keinotekoisesti rakennettuun maisemaan muotoillut viheriöt ja pengerrakenteet, vaaleat hiekkaesteet, vaaleat murskepintaiset kulku- ja huoltotiet sekä istutukset. Nämä kaikki muuttavat oleellisesti yleiskaavan edellyttämää säilytettävää viljelysmaisemaa. Golfkenttä aiotaan sijoittaa erittäin ahtaalle, noin 60 hehtaarin suuruiselle alueelle. Tästä johtuen vaadittava turvallisuus saadaan aikaan vain useilla maisemaa rumentavilla suojaverkoilla.

Maataloudessa peltoalue tarkoittaa viljelytuotannossa tai laiduntamis- tai kesantovaiheessa olevaa avointa aluetta. Suunnittelutarveratkaisua on perusteltu yksipuolisesti peltomaiseman avoimuuden säilymisellä. Golfkenttä tuo mukanaan toimintaa, jota ei tule sijoittaa maisemallisesti merkittävälle avoimelle peltoalueelle. Päätöksessä on yleiskaavan vastaisesti hyväksytty koko Vesterkullan peltoaukealle rakentaminen. Se muuttaa yleiskaavan MT-merkinnän edellyttämän monimuotoisen ja maisemallisen viljelyalueen täysin toisenlaiseksi. Golfkentän maisemakuva on monotoninen lyhyeksi leikattu vihreä nurmikenttä, joka talvella muuttuu valkoiseksi. Yleiskaavan edellyttämä avoimena peltoaukeana säilytettävä viljelymaisema (MT) sen sijaan on maisemaltaan monimuotoinen ja -ilmeinen sekä vuodenaikojen, kulloistenkin viljelykasvien, viljelyn ja sadonkorjuun vaiheiden mukaan vaihteleva. Kaavaselostuksen mukaan MT-merkintää on käytetty maisemallisesti merkittävillä avoimilla peltoaukeilla, joista suuri osa kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemiin. Golfkenttä aiheuttaisi suunnittelualueeseen rajautuvien Loojärven ja Kauhalanjoen rantavyöhykkeiden sekä koko Vesterkullan laajan peltoaukean sulkeutumisen muulta käytöltä.

Loojärven ja Mankinjoen ekosysteemien kuormitusta ei saa lisätä ennen kuin on varmistettu niiden tilan kohentuminen niiden nykyisestä kriittisestä tilasta. X Oy:kin on todennut Loojärven vesistön tilan olevan surkea. Yhtiö on kuitenkin vähätellyt golfkentän kasteluveden vaikutuksia ja siitä aiheutuvia vaaroja sillä, että Loojärven kalasto ja virkistyskäyttö ovat vähäisiä ja että sen vuoksi vedenoton haittavaikutuksilla ei ole merkitystä. Kalasto ja virkistyskäyttö ovat kuitenkin vähäisiä juuri vesistön huonon kunnon vuoksi. Jos Loojärven veden määrä ja vaihtuvuus sekä Mankinjokeen virtaavan veden määrä jäävät jossain vaiheessa hyvin alhaisiksi, joutuu Loojärven ja sen alapuolisen vesistön eliöstö kärsimään kuivuudesta. Silloin saattaa koko vesistön ekosysteemi romahtaa lopullisesti. Haittojensa, ympäristövaikutustensa ja ympäristöriskiensä johdosta suunniteltu golfhanke on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

Lupa- ja valvontajaosto on antanut hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten johdosta selityksen. Golfkenttäalue on kooltaan noin 60 hehtaaria, joka on Golfliiton suosittama vähimmäispinta-ala 18-reikäiselle golfkentälle. Maa-aluetta ei siis kokonsa puolesta voida pitää golfkenttätoimintaan sopimattomana. Alueen todellista riittävyyttä 18-reikäiselle golfkentälle ei voida arvioida ennen tarkempia, muinaismuistojen sijaintia ja suojelutarpeita koskevia selvityksiä, joiden myötä käytettävissä olevan maa-alueen lopullinen laajuus selviää. Koska Museoviraston lausunnossaan edellyttämät kaivaukset ovat laajoja ja erittäin kalliita, lupa- ja valvontajaosto on päätöksessään katsonut kohtuulliseksi ratkaista hankkeen kaavalliset sekä yhdyskuntarakenteeseen ja luonnon- ja kulttuuriympäristön suojeluun liittyvät kysymykset ilman tietoa mahdollisten muinaisjäännösten sijainnista. Väylien suunnittelu siten, että pelaajien, lähialueen asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien turvallisuus taataan, on jätetty toimenpideluvassa ratkaistavaksi sitten, kun Museoviraston määräämät rajoitukset muinaismuistojen suojelemiseksi ovat tiedossa. Ellei turvallisia lyöntiväyliä voida toteuttaa alueella, ei toimenpidelupaakaan voida myöntää.

Liikenne Kauhalantiellä muodostuu golfkenttäalueen lähiympäristön maaseutumaisen asutuksen normaalista jalankulku-, pyöräily- ja autoliikenteestä. Liikennemäärä Kauhalantiellä Westerkullantien ja Lapinkylätien risteyksen välillä on tiehoitokunnan 6.-22.8.2005 suorittamien laskelmien mukaan viikonpäivästä riippuen 250-300 yksisuuntaista automatkaa ja 20-25 kevyen liikenteen matkaa vuorokaudessa. Golfkentän aiheuttamaksi liikennemääräksi on arvioitu enimmillään 300 yksisuuntaista matkaa pelikaudella 1.5.-30.9. Autoliikenne tulee täten pelikauden aikana kaksinkertaistumaan nykyisestä.

Kaivutyöt ja savikerroksen rikkoutuminen eivät sinällään aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa. Golfkentillä käytetään torjunta-aineita ja lannoitteita, kuten tehdään myös maanviljelyksessä. Torjunta- ja lannoitusaineiden määrät ja toimenpiteet pohjavesien suojelemiseksi käsitellään toimenpideluvan yhteydessä.

Vedenoton mahdolliset vaikutukset saukon elinpiiriin käsitellään vesilain mukaisen vedenottoluvan yhteydessä.

Yleiskaavan MT-määräykseen ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukaista rakentamisrajoitusta, joten poikkeamista yleiskaavasta ei tarvita. MT-määräyksen vaatimus maiseman pitämisestä avoimena täyttyy. Kasteluveden ottamista Loojärvestä käsitellään Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa.

Westerkullan kartano ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin suojelukohteisiin. Sekä museoviranomaisena toimiva Tammisaaren maakuntamuseo että Uudenmaan ympäristökeskus ovat todenneet, ettei golfkenttätoiminta ole lähtökohdaltaan ristiriidassa kulttuuriympäristön suojelutavoitteiden kanssa. Westerkullassa on kyse merkittävästä rakennuskokonaisuudesta, johon asuinrakennusten lisäksi kuuluvat navetta, talli ja varastorakennus. Viimeksi mainitut ovat tällä hetkellä vuokralla eri yrityksillä. Niiden ylläpito ja kunnostus vaativat paljon resursseja. Jos golfyhtiö saa luvan toiminnalleen, kunnostaa yhtiö rakennukset käyttöönsä, ja näin ollen niiden säilyminen voidaan turvata. Mahdollisten muinaisjäännösten huomioon ottaminen on turvattu lupaehdoissa siten, että toimenpidelupaa ei voida myötää, ennenkuin Museovirasto on antanut hyväksyntänsä suunnitelmille.

X Oy on antanut hallinto-oikeudelle selityksen.

A asiakumppaneineen, B asiakumppaneineen sekä C ja D ovat antaneet vastaselitykset. B ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet, että hallinto-oikeus suorittaa katselmuksen paikan päällä olemassa olevan tilanteen selvittämiseksi.

E ry:lle on varattu tilaisuus antaa hallinto-oikeudelle vastaselitys.

Hallinto-oikeus on 23.9.2005 antamallaan päätöksellä n:o 05/0739/5 hylännyt täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset.

1.3. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt valitukset tutkimatta, siltä osin kuin nyt on kysymys, F:n ja G:n, H:n ja I:n, J:n ja K:n, B:n, L:n, M:n, N:n, O:n, P:n, Q:n, R:n, C:n ja D:n osalta.

Hallinto-oikeus on hylännyt pyynnön katselmuksen toimittamisesta.

Hallinto-oikeus on tutkinut valitukset S:n ja A:n osalta sekä E ry:n valituksen ja hylännyt nämä valitukset.

Hallinto-oikeus on määrännyt, että suunnittelutarveratkaisu on voimassa kaksi vuotta hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jätetyiltä osin

Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemästä 137 §:n mukaisesta päätöksestä on 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla tai haltijalla, 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, 3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, 4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, 5) kunnalla tai naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa, 6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen, 7) alueellisella ympäristökeskuksella sekä 8) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Suunnittelutarveratkaisu on myönnetty tiloille Vårkulla I RN:o 1:89, Guldkusten RN:o 2:40, Guldkusten I RN:o 3:30, Vårkulla RN:o 4:64, oikeastaan RN:o 4:164, sekä määräaloille tiloista Vägatorp RN:o 3:21 ja Sonniasema RN:o 7:2. Tämä golfkentän alue on samalla maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuspaikka, jonka perusteella määräytyy se, mitä aluetta pidetään rakennuspaikan viereisenä tai vastapäätä olevana alueena.

F:n ja G:n omistama tila Nygård RN:o 2:20 on lähimmillään noin 850 metrin etäisyydellä golfkentän harjoitusalueesta. (---) H:n ja I:n ja J:n ja K:n omistama tila RN:o 7:1 on noin 100 metrin sekä C:n ja D:n omistama tila RN:o 4:142 noin 300 metrin päässä kenttäalueen rajasta.

F:llä ja G:llä, (---) H:lla ja I:llä ja J:llä ja K:lla sekä C:llä ja D:llä ei ole valitusoikeutta sillä perusteella, että he olisivat viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajia ja haltijoita. He eivät myöskään ole sellaisen kiinteistön omistajia tai haltijoita, joiden rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa. Suunnittelutarveratkaisun ei voida katsoa vaikuttavan huomattavasti heidän asumiseensa, työntekoonsa tai muihin oloihinsa. Lisäksi, kun suunnittelutarveratkaisun ei voida katsoa välittömästi vaikuttavan heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa, ei heillä ole valitusoikeutta millään maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 1-4 kohdissa mainitulla perusteella.

B, L, (---) N, O, P, Q ja R eivät omista tai hallitse maata alueella vaan ovat Westerkullan kartanon vuokralaisia. (---) M joutuu kulkemaan kotiinsa suunnitellun golfalueen läpi. Edellä sanotuilla perusteilla heilläkään ei ole valitusoikeutta asiassa.

Tutkituilta osin

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon suunnittelutarveratkaisulle säädetyt edellytykset, asiassa esitetty asiakirja-aineisto ja jäljempänä todetut asiaratkaisun perustelut, ei katselmuksen toimittaminen asiassa ole tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä sekä virkistystarpeiden turvaamista. Mainitun pykälän 4 momentin mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksiä muun ohella 137 §:ssä säädetään.

Kun otetaan huomioon golfkenttäalueen ympäristön rakentamistilanne sekä hankkeen laatua koskevat selvitykset ja ympäristövaikutukset, on golfkentän katsottava sijaitsevan suunnittelutarvealueella. Golfkentän rakentamiseen tarvitaan siten suunnittelutarveratkaisu, jota koskevista erityisistä edellytyksistä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä.

Pääosa hakemuksessa tarkoitetun golfkentän alueesta on suunniteltu oikeusvaikutteisessa Kirkkonummi 2020 -yleiskaavassa maatalousalueeksi (MT) osoitetulle alueelle. Kaavamääräyksen mukaan alue varataan ensisijaisesti maatalouskäyttöön. Alueella sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen. Kauhalantie/Westerkullantie on yleiskaavassa osoitettu historialliseksi tieksi 374, Kauhalan kylätie. Alueella sijaitsee yleiskaavassa osoitettu rakennus- tai rakennussuojelulain suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu rakennus (sr-262), Westerkullan päärakennus 1800-luvun puolivälistä. Suojelukokonaisuuteen kuuluvat myös sivurakennus ja puisto. Lisäksi alueella on yleiskaavassa osoitettu muinaisjäännöksiä (sm-431-433). Kaavaselostuksen mukaan MT-merkintää on käytetty maisemallisesti merkittävillä avoimilla peltoalueilla, joista suurin osa kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemiin.

Golfkenttäalue on kooltaan noin 60 hehtaaria ja sille on tarkoitus rakentaa 18-reikäinen golfkenttä. Kenttä on nykyisin viljeltyä peltomaata. Kauhalan yksityinen tie osittain sivuaa golfkenttää ja osittain halkaisee sen. Kenttää ympäröivillä alueilla on runsaasti asutusta. Golfkenttää koskevassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa käsittelyssä on otettava huomioon myös henkilöturvallisuuteen kohdistuvien vaaratekijöiden ehkäiseminen. Suunnittelutarveratkaisun osalta tätä on kuitenkin arvioitava lain 137 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten edellytysten pohjalta. Yksityiskohtaisemmat turvatoimenpiteet kuuluvat rakennus- tai toimenpideluvan yhteydessä arvioitaviin seikkoihin. Kun otetaan huomioon, että lupa- ja valvontajaoston päätöksen 4 kohdan mukaan toimenpideluvassa tulee esittää suojavyöhykkeet ja -istutukset sekä suoja-aitaukset lähialueen asutukseen, vesistöön ja tiestöön sekä otettava huomioon pelialueiden turvaetäisyysvaatimuksien täyttyminen, ja kun luvan yhteydessä myös ratkaistaan kentän pohjoispäässä olevan harjoitusalueen turvallinen sijainti, hallinto-oikeus katsoo, että suunnittelutarveratkaisussa on otettu huomioon lähialueilla oleskelevien ja tiellä liikkuvien turvallisuus asianmukaisella tavalla.

Golfkenttä on suunniteltu sijoitettavaksi alueelle, jolta tunnetaan runsaasti merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Loojärven laakso ja etenkin laakson luoteisrinne on Kirkkonummen merkittävin kivikautisen asutuksen keskittymä. Muinaismuistolain mukaan muinaisjäännösten peittäminen, kaivaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Koska alueella ei ole tehty arkeologisia kaivauksia, Museovirastolla ei ole selkeää kuvaa golfkentän vaikutusalueen tunnettujen muinaisjäännösten luonteesta. Museovirasto edellyttää lausunnossaan 6.4.2005 arkeologisten selvitysten tekemistä alueella. Hallinto-oikeus katsoo, että lupa- ja valvontajaoston päätöksen kohta 1, jonka mukaan ennen toimenpideluvan hakemista on suoritettava Museoviraston vaatimat koekaivaukset muinaisjäänteiden selvittämiseksi ja/tai suunnitelma on muutettava Museoviraston hyväksymällä tavalla, varmistaa muinaisjäännösten asianmukaisen huomioon ottamisen golfkentän rakentamisessa.

Golfkentän kasteluveden ottaminen Loojärvestä käsitellään Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa.

Kun otetaan huomioon golfkentän sijainti yleiskaavan maatalousalueella, jolla sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen, asiakirjoissa olevat selvitykset alueen turvallisuudesta ja liikenteen järjestämisestä, ei golfkentän rakentamisen voida katsoa maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä tarkoitetuin tavoin aiheuttavan haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuttavan haitallista yhdyskuntakehitystä. Kun otetaan huomioon myös yleiskaavan määräys, jonka mukaan pellot tulee säilyttää avoimena, golfkentän rakentamisen on katsottava olevan sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se myöskään vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä taikka virkistystarpeiden turvaamista.

Lupa- ja valvontajaoston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Tällä päätöksellä ei ole ratkaisu mahdollista poikkeamispäätöksen tarvetta golfkentän rakentamiseksi. Sen mahdollinen tarve tulee arvioida viimeistään rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa käsittelyssä.

Ottaen huomioon valituksen käsittelyyn kuluneen ajan hallinto-oikeus on pidentänyt suunnittelutarveratkaisun voimassaoloaikaa edellä ratkaisuosassa mainituin tavoin.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut lisäksi hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 87 ja 90 §:n.

2. Valituksenalaisen asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa tilan Westerkullan sonniasema RN:o 7:2 rajanaapureina ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden sekä lupa- ja valvontajaoston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa perusteina A ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella, että F ja G, T ja U, V ja W, H ja I, J ja K, Aa ja M sekä C ja D kaikki omistavat alueella kiinteistön ja ovat Kauhalan yksityistien osakkaita. He, kuten lähes kaikki muutkin yksityistien osakkaat, joutuvat kulkemaan suunnittelutarvealueen läpi päästäkseen kiinteistölleen. Kenttä ja siitä ehkä aiheutuva tielläliikkujien turvallisuuden heikkeneminen vaikuttavat olennaisesti yksityistien osakkaiden päivittäisiin liikkumismahdollisuuksiin.

Kun golfkenttä rakennetaan suunnittelutarveratkaisun pohjana olevassa kenttäsuunnitelmassa esitetyllä tavalla, turvaetäisyydet kentän lyöntiväylillä eivät täytä Suomen Golfliiton ohjeissa mainittuja vähimmäisvaatimuksiakaan. Kentän ahtauden vuoksi useat lyöntiväylät tulevat sijaitsemaan aivan tien läheisyydessä. Lisäksi liikenteen lisääntyminen vaarantaa liikenneturvallisuutta. Alueelle kulkemiseen ehkä tulevilla olennaisilla muutoksilla ja kulkemiseen liittyvillä turvallisuutta vaarantavilla tekijöillä voi olla vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Kysymyksessä olevan hankkeen ja sen vaikutusten laaja-alaisuuden vuoksi yksityistien osakkailla ja kiinteistönomistajilla on oltava oikeus valittaa suunnittelutarveratkaisusta. Myöhemmin, toimenpidelupaa koskevaa asiaa käsiteltäessä, osallisuus todennäköisesti rajataan koskemaan vain rajanaapureita.

Sijaintinsa ja turvallisuusvaatimuksiin nähden riittämättömän pinta-alansa vuoksi kysymyksessä oleva alue ei sovellu täysimittaisen golfkentän rakennuspaikaksi. Liikenteen runsauden vuoksi turvaetäisyyksien tulisi olla huomattavasti pitempiä kuin suositusten mukaiset vähimmäisturvaetäisyydet ovat. X Oy:n suunnitelman mukaan vähimmäisturvaetäisyydetkin jäävät kuitenkin useilla lyöntiväylillä toteutumatta, ja avauslyönnin kulma jää tiehen ja kentän rajaan nähden pienemmäksi kuin sen Suomen Golfliiton turvallisuusohjeiden mukaan tulisi vähintään olla. Lupa- ja valvontajaostolla on suunnittelutarveratkaisusta päättäessään ollut näiltä osin virheellistä tietoa.

Kymmenet lapset kulkevat koulumatkansa alueen halki vievällä Kauhalan yksityistiellä. Tiellä on runsaasti muutakin kevyttä liikennettä. Lyönnin ollessa hyvä golfpallo voi lentää yli 300 metrin matkan, ja pallon iskuvoima on tappavat yli 130 joulea. Pallon lentosuunta ja etäisyys, jonka pallo lentää, voivat helposti poiketa tarkoitetusta, vaikka pelaaja olisi kokenutkin. Toiminnan alettua kentällä liikkuminen tiellä ja kenttään rajoittuvilla alueilla on hengenvaarallista ja pelottavaa.

Vaikka rakennuspaikka ja yhtiön suunnitelma ovat edellä mainituin tavoin puutteellisia, suunnittelutarveratkaisussa ei ole määräyksiä turvaetäisyyksistä ja turvaverkoista, vaan nuo seikat on jätetty käsiteltäviksi toimenpidelupaa koskevan asian yhteydessä. Tien ja pelialueen väliin olisi määrättävä jätettäväksi vähintään 50 metrin vyöhyke, jossa ei ole lyöntipaikkoja, väyliä tai lyöntireikiä.

Asiassa ei ole selvitetty, voidaanko tie- ja risteysalueita parantaa niin, että saavutetaan riittävä liikenne- ja muu turvallisuus. Nuo kysymykset olisi tullut ratkaista tässä vaiheessa. Yhtiön arvion mukaan pelikauden aikana liikenne Kauhalantien ennestään vaarallisen risteyksen ja Lapinkyläntien välisellä yhden kilometrin välisellä osuudella kaksinkertaistuisi niin, että vuorokaudessa autolla ajettaisiin 400 kertaa suuntaansa. Tie on suhteellisen kapea, eikä sitä voida leventää. Kesä-heinäkuussa liikenne tiellä on muutenkin keskimääräistä huomattavasti vilkkaampaa. Tien reunaan rakennettavaksi suunniteltu kevyen liikenteen väylä ei kattaisi koko edellä mainittua tieosuutta. Liikenneturvallisuus alueella heikentyisi. Lupaa ei olisi tullut myöntää, koska ei tiedetä, onko risteysalueen parantaminen mahdollista liikenteen lisääntymisen edellyttämällä tavalla.

Pelaajien kulkureitti ylittäisi tien useita kertoja, eivätkä nämä pelatessaan välttämättä havainnoi tiellä olevaa liikennettä riittävästi.

Kauhalan yksityistie ei ominaisuuksiensa puolesta muutenkaan sovi X Oy:n kysymyksessä olevan hankkeen edellyttämään käyttöön. Tien kunnossapidosta aiheutuva rasitus muodostuisi tien osakkaiden kannalta kohtuuttomaksi.

Suunnittelutarveratkaisu on ristiriidassa Kirkkonummen ympäristön tilaa koskevan, vuodelta 2000 olevan raportin kanssa. Raportissa Kauhalan kulttuurimaisema on mainittu sekä maisemallisesti että kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena. Yleiskaavassa Westerkullan tilan peltoalue on osoitettu MT-alueeksi. Kaunis ja arvokas viljelymaisema sekä rauhallinen ja viihtyisä kyläyhteisö muuttuvat yllättäen golfkentän rakentamisen vuoksi rauhattomaksi vapaa-ajan keskukseksi ja tuhoutuvat.

C ja D ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa perusteiksi C ja D ovat esittäneet muun ohella, että hallinto-oikeus on tulkinnut asianosaisuutta mahdollisimman ahtaasti, vaikka golfkenttähanke vaikuttaa suuresti C:n ja D:n, kuten muidenkin Kauhalan kylän asukkaiden, elämään ja asumiseen jo sen vuoksi, että heidän ainoa kulkutiensä jäisi golfkentän alle. Hallinto-oikeuden tulkinta saattaa myös aiheuttaa sen, ettei juuri ketään vahinkoa kärsivistä tarvitse kuulla mahdollisesti vireille tulevassa toimenpidelupa-asiassa, jossa valitusoikeus on vain rajanaapureilla.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden sekä lupa- ja valvontajaoston päätökset kumotaan, ja uudistaneet hallinto-oikeudelle esittämänsä vaatimukset.

Vaatimustensa perusteina B ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitta- ja muutosvaikutuksia, jotka kohdistuvat kaikkien valittajien päivittäisen liikkumisen laatuun ja turvallisuuteen sekä heidän asuinympäristöönsä muutoinkin. Valitusoikeuden epääminen vuokralaisilta on lain hengen vastaista.

Koska kysymyksessä on kulttuuriarvojensa puolesta herkkä miljöö, toimenpidelupaa ei tulisi myöntää. Golfviheriön pitäminen vapaana rikkakasveista vaatii huomattavaa maaperän myrkyttämistä, kun taas viljaa kasvatettaessa maanparannusaineet pyritään ottamaan talteen ruokaviljana. Tiellä liikkuvien turvallisuus vaarantuu väistämättä, kun liikenteen määrä moninkertaistuu.

E ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden sekä lupa- ja valvontajaoston päätökset kumotaan, ja uudistanut hallinto-oikeudelle esittämänsä vaatimukset.

Vaatimustensa perusteina yhdistys on esittänyt muun ohella, että lupa- ja valvontajaoston päätös koskee vain suunnittelutarveratkaisua. Päätös ei koske poikkeamista yleiskaavasta, vaikka alueen hakemuksen mukainen, yleiskaavassa osoitetusta poikkeava uusi käyttötarkoitus sitä edellyttäisi. Päätös on myös valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden vastainen. Päätöksessä ei ole tarkasteltu vaihtoehtoisia ratkaisuja eikä otettu kantaa erityisiin perusteisiin.

Golfkenttätoiminta haittaisi kaavoitusta, yleiskaavan toteutumista ja alueiden käytön muuta järjestämistä. Toiminnasta aiheutuisi yleiskaavan ja valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden vastaista yhdyskuntakehitystä. Kysymyksessä oleva hanke yhdessä alueelle odotettavissa olevan muun rakentamisen kanssa vaatii kokonaisvaltaista, kaavoitusmenettelyn puitteissa tapahtuvaa harkintaa ja tehtäviä ratkaisuja. Tällöin olisi myös otettava huomioon maakuntakaavassa oleva varaus ulkoilureitille, joka kulkee kysymyksessä olevan suunnittelutarveratkaisun tarkoittaman alueen läpi. Suunnittelutarveratkaisussa ulkoilureittivarausta ei ole otettu huomioon.

Golfkenttä toimintoineen muuttaisi Kauhalan-Vesterkullan laajaa yhtenäistä kulttuuri- ja viljelysmaisemaa, joka on yleiskaavassa osoitettu maatalousalueeksi, ja turmelisi sen. Alueen läpi kulkee yleiskaavaankin merkitty historiallinen tie, ja alueella on ollut asutusta kivikaudelta lähtien.

Yleiskaavassa on määrätty, että alue varataan ensisijaisesti maatalouskäyttöön, että alueella sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen ja että pellot säilyvät rakentamattomina. Golfkenttä urheilu- ja viihdetoimintoineen ei laajaa maanrakentamista vaativana ja viljelysmaisemaa muuttavana urheilurakentamisena ole edellä mainittujen kaavamääräysten mukaista maankäyttöä. Rakennuspaikan ahtauden vuoksi tarvitaan turvallisuuden takaamiseksi useita suojaverkkoja, jotka rumentavat maisemaa. Lupaharkinnassa olisi tullut ottaa huomioon myös vakiintunut käytäntö, jonka mukaan kenttää muutaman vuoden kuluessa laajennetaan.

Suunnittelutarveratkaisun perustelu, jonka mukaan peltomaiseman avoimuus säilyy, on liian yksipuolinen. Maataloudessa peltoalueella tarkoitetaan viljeltyä, laidunnettua tai kesantona olevaa avointa aluetta. Golfkenttä muuttaa yleiskaavassa edellytetyn monimuotoisen viljelysalueen täysin toisenlaiseksi, kasvistoltaan ja maisemallisesti yksitoikkoiseksi nurmikentäksi. Suunnittelutarveratkaisussa edellytetyt istutukset, rakennelmat ja rakenteet todennäköisesti myös sulkevat maisemaa.

Alueen rakentaminen golfkentäksi on yleiskaavan vastaista myös estäessään alueen muun käytön, vaarantaessaan alueella asuvien turvallisuuden sekä aiheuttaessaan näille häiriötä ja muuta haittaa. Asukkaille aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävät seikat on suunnittelutarveratkaisua tehtäessä lykätty ratkaistavaksi myöhemmin, mahdollisen toimenpidelupaa koskevan asian yhteydessä. Liian monia seikkoja on jätetty avoimiksi, jotta päätöksenteko voisi olla asiallista ja oikeudenmukaista.

Asukkailla on oltava mahdollisuus vaikuttaa heidän kannaltaan hyvin merkittävään hankkeeseen. Niillekin, joiden osalta hallinto-oikeus on jättänyt valitukset tutkimatta, aiheutuu hankkeesta merkittävää haittaa.

Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto on antanut selityksen, jossa se on viitannut päätökseensä lisäselvityksineen ja hallinto-oikeudelle antamaansa selitykseen. Lupa- ja valvontajaosto on lisäksi esittänyt muun ohella, että golfkenttähankkeissa Kirkkonummen kunta ei ole suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamista koskevaa asiaa käsitellessään vaatinut lopullista suunnitelmaa lyöntiväylien sijoituksesta. Suunnitelma tulee tarkennettavaksi sen jälkeen, kun toimenpideluvan myöntämiselle suunnittelutarvealueella säädettyjen erityisten edellytysten olemassaolo on ensin ratkaistu. Kysymyksessä olevalla alueella on ennen lopullisten suunnitelmien laatimista tehtävä laajoja arkeologisia kaivauksia. Vasta kaivausten tulosten perusteella voidaan selvittää mahdollisuudet väylien sijoittamiseen alueelle. Mahdollisesti joudutaan toteamaan, että kenttää ei voida rakentaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa vaan että kenttä on esimerkiksi toteutettava esitettyä pienempänä.

Liikenteen määrä Kauhalantiellä lisääntyy myös Y Oy:n mailla olevien noin 20 laskennallisen rakennuspaikan ja Lapinkylän osayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen tultua rakennettaviksi. Westerkullan kartanon navetta ja talli on rakennettu kotieläinjalostuksen eli yritystoiminnan harjoittamista varten, mikä mahdollistaa yritystoiminnan sijoittamisen niihin. Toisin kuin yritystoiminnassa yleensä on laita golfkenttä on toiminnassa vain kesäisin. Toiminnan kausiluonteisuus ja toimintaan liittyen edellytettävät kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja muut toimet parantavat alueella asuvien liikenneturvallisuutta.

Yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu taajamavarausta. Lähialueeseenkaan ei kohdistu sellaista rakentamispainetta tai sellaista maankäyttöä koskevaa muuta tavoitetta, jonka vuoksi yleiskaavalla toteutettua yksityiskohtaisempi kaavoitus olisi tarpeellista. Golfkenttä ei tuollaista kaavoitusta edellytä.

Yleiskaavassa ei rakentamista MT-merkinnällä osoitetulla maatalousalueella ole kielletty toisin kuin merkinnöin MT-1, M-1 ja MU osoitetuilla alueilla. Kysymyksessä oleva rakentaminen ei ole yleiskaavan vastaista. Näin ollen haettu toiminta, jonka edun mukaista on kunnostaa oleva rakennuskanta ja joka säilyttää maiseman avoimena ja vihreänä, luo edellytykset arvokkaan kartanokokonaisuuden säilymiselle.

X Oy on antanut selityksen, jossa se on viitannut lupa- ja valvontajaoston lausuntoon sekä hallinto-oikeudelle antamaansa selitykseen ja lisäksi esittänyt muun ohella, että Suomen Golfliiton suunnitteluohjeiden täyttyminen varmistuu toimenpidelupaa koskevaa asiaa käsiteltäessä. Maakuntakaavassa on todettu, että ulkoilureittiä varten olevaa varausta koskeva kaavamerkintä on ohjeellinen ja että se ensisijaisesti osoittaa yhteystarpeen. Golfkentän estämättä reitti voidaan sijoittaa maakuntakaavan mukaiselle paikalle. Golfkauden aikana liikenteen määrä lisääntyy noin kaksinkertaiseksi, mutta liikenne jakaantuu hyvin tasaisesti pitkin päivää. Yksityistie ei ole osa kenttäaluetta.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet lupa- ja valvontajaoston sekä X Oy:n selitysten johdosta vastaselityksen.

E ry on antanut lupa- ja valvontajaoston sekä X Oy:n selitysten johdosta vastaselityksen.

3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki Bb:n valitusta.

2. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta F:n ja G:n, H:n ja I:n, J:n ja K:n, B:n, L:n, M:n, N:n, O:n, P:n, Q:n, R:n sekä C:n ja D:n valitukset.

3. Asia tutkitaan B:n ja, Bb:tä lukuun ottamatta, hänen muiden asiakumppaniensa, A:n ja hänen asiakumppaniensa, C:n ja D:n sekä E ry:n valituksista. Helsingin hallinto-oikeuden sekä Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaoston päätökset kumotaan. X Oy:n hakemus suunnittelutarveratkaisun saamiseksi hylätään.

Perustelut

1. Tutkimatta jätettävä valitus

Bb ei ole valittanut lupa- ja valvontajaoston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi Bb:n valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtynä on jätettävä tutkimatta.

2. Valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemästä maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisesta päätöksestä on muun muassa sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Säännöksen mukaan suunnittelutarveratkaisun tulee siis vaikuttaa huomattavasti henkilön asumiseen, työntekoon tai muuhun olemiseen. Valitusoikeus suunnittelutarveratkaisun osalta on kuitenkin laajempi kuin se on esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rakennusluvan osalta. Rakennuslupa-asioissa edellytyksenä on, että päätös vaikuttaa välittömästi kyseisen henkilön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

Suunnittelutarveratkaisussa tarkoitettu, golfkentäksi rakennettava alue on kooltaan noin 60 hehtaaria. Hankkeen tarkoituksena on 18-reikäisen golfkentän rakentaminen. Välittömästi kenttää ympäröivillä alueilla on runsaasti asutusta. Kauhalan yksityinen tie osittain sivuaa aluetta ja osittain kulkee sen halki. Tie on asukkaiden jatkuvassa käytössä ja osittain ainoa yhteys kiinteistöille. Hankkeella on katsottava olevan huomattava vaikutus sen ympärillä asuvien oloihin.

Näin ollen suunnittelutarveratkaisu vaikuttaa F:n ja G:n, H:n ja I:n, J:n ja K:n, B:n, L:n, M:n, N:n, O:n, P:n, Q:n, R:n sekä C:n ja D:n etuun maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin, että heillä on valitusoikeus asiassa.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt heidän valituksensa tutkimatta. Koska hallinto-oikeus on tutkinut asian S:n, A:n ja E ry:n valituksista, ei asiaa ole tarpeen palauttaa hallinto-oikeudelle edellä mainittujen valitusten tutkimiseksi. Asia voidaan viivytyksen välttämiseksi ottaa korkeimman hallinto-oikeuden välittömästi ratkaistavaksi myös niiden valittajien osalta, joiden valituksen hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta.

3. Pääasia

3.1. Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Mainitun pykälän 4 momentin mukaan rakennusluvan erityisistä edellytyksistä maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään lain 137 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, edellyttää rakennusluvan myöntäminen lain 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Mainitun pykälän 4 momentin mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentissa (476/2004) säädetään, että siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä muun muassa lain 137 §:ssä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa.

Pykälän 3 momentin mukaan poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää alueellinen ympäristökeskus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 3 momentin mukaan kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä muinaismuistolain (295/1963) 13 §:ssä säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä muinaismuistolaissa säädetään.

Muinaismuistolain 1 §:n 1 momentin mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.

Mainitun pykälän 2 momentissa säädetään, että ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.

Muinaismuistolain 13 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä.

3.2. Maankäyttö- ja rakennuslain esitöistä

Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) olevien maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön siellä tulee perustua riittävään suunnitteluun. Tämän mukaisesti ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain ja kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta annetussa hallituksen esityksessä (HE 164/2003 vp) olevissa maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momenttia (476/2004) koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun muassa, että käytännössä on ilmennyt tulkintaepäselvyyksiä lain 72, 135 ja 136 §:ssä säädettyjen erityisesti kaavoitusta ja kaavan tarvetta koskevien edellytysten sekä 137 §:ssä säädettyjen rakennuslupien erityisten edellytysten huomioon ottamisessa toimenpidelupia ratkaistaessa. Osa toimenpideluvista voi koskea maankäytöllisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan merkittäviä toimenpiteitä, jotka ovat vaikutuksiltaan rakentamiseen verrattavia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 62 §:n 1 momentin 2-6 kohdassa tarkoitetut merkittävät toimenpiteet, kuten golfkenttien tai varastointialueiden rakentaminen taikka asuntovaunujen sijoittaminen ranta-alueelle pysyväisluontoisesti.
(---)

Viimeksi mainittujen perustelujen mukaan on perusteltua, että tällaisia merkittäviä toimenpidelupia ratkaistaessa edellä mainittujen lainkohtien mukaiset maankäytölliset ja ympäristölliset edellytykset otetaan huomioon. Sama koskee laissa kaavoituksen turvaamiseksi säädettyjen rakennuskieltojen huomioon ottamista. Siten poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu on tarvittaessa saatava ennen toimenpideluvan myöntämistä.

3.3. Tosiseikat

X Oy on hakenut lupaa saada rakentaa 18-reikäinen golfkenttä ja kerrosalaltaan 10 neliömetriä oleva pumppuasema. Rakennuspaikan pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Karttaselvityksen perusteella alue rajautuu idässä osittain Kauhalanjokeen ja kaakossa alue ulottuu lähelle Loojärven rantaa.

Rakennuspaikkaa ympäröivillä alueilla on runsaasti asutusta. Lupa- ja valvontajaoston ilmoituksen mukaan lähialueella on lisäksi runsaasti toteutumattomia rakennuspaikkoja. Asukkaiden käyttämä Kauhalan yksityinen tie osittain sivuaa rakennuspaikkaa ja osittain kulkee sen halki. Rakennuspaikan sisälle jää myös Kauhalantien ja Westerkullantien risteys.

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa pääosa golfkentän alueesta on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Kaavamerkintää koskevan määräyksen mukaan tällainen alue varataan ensisijaisesti maatalouskäyttöön. Alueella sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen sekä tätä palveleva rakentaminen. Kaavaselostuksen mukaan MT-merkintää on käytetty maisemallisesti merkittävillä avoimilla peltoalueilla, joista suurin osa kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemiin.

Museoviraston lausunnon mukaan golfkentän vaikutusalueelta tunnetaan kolme muinaismuistolain nojalla rauhoitettua kivikautista asuinpaikkaa ja kahdeksan kivikautisten esineiden löytöpaikkaa, joista osa saattaa olla asuinpaikkoja.

Lupa- ja valvontajaoston suunnittelutarveratkaisun lupaehdoissa on edellytetty Museoviraston vaatimien koekaivausten suorittamista. Lupaehdoissa on lisäksi edellytetty, että suunnitelmaa on muutettava Museoviraston edellyttämällä tavalla.

Lupa- ja valvontajaosto on lausunnossaan hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle katsonut, että sitä, onko alue riittävä 18-reikäistä golfkenttää varten, ei voida arvioida ennen tarkempia selvityksiä alueella olevien muinaisjäännösten sijainnista ja suojelutarpeista. Kentän lyöntiväylien suunnittelu siten, että pelaajien, lähialueen asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien turvallisuus taataan, on jätetty toimenpideluvassa ratkaistaviksi sitten, kun Museoviraston muinaismuistojen suojelemiseksi määräämät rajoitukset ovat tiedossa. Ellei lyöntiväyliä voida toteuttaa niin, että kentän käyttö on turvallista, toimenpidelupaakaan ei lupa- ja valvontajaoston mukaan voida myöntää.

3.4. Oikeudellinen harkinta

Edellä kuvatun selvityksen perusteella on ilmeistä, että golfkentän alue tulisi täysimittaisesti toteutuessaan varaamaan huomattavan suuren alueen sitä ympäröivän asutuksen läheisyydessä. Hanke merkitsisi myös ympäröivästä asutuksesta ja alueen nykyisestä käytöstä poikkeavaa rakentamista huolimatta siitä, että alueen maisema sinänsä säilyisi avoimena.

Edellä kohdassa 3.3 lausutusta ilmenee, että lupa- ja valvontajaoston päätöstä tehtäessä ei ole voitu arvioida, kuinka kentän ympäristössä olevan asutuksen tarpeet liikennejärjestelyineen tulevat otetuiksi huomioon ja onko kentän käyttö järjestettävissä turvallisesti huolimatta alueella mahdollisesti olevista muinaismuistolaissa suojatuista kohteista. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole ollut arvioitavissa, sijoittuuko golfkenttä maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle. Alueen toteuttamisen mahdollisuus on siten jätetty käytännössä arvioitavaksi vasta kenttää koskevaa toimenpidelupa-asiaa käsiteltäessä.

Kun otetaan huomioon rakentamisen luonteesta, hankkeen laajuudesta ja alueesta sekä sen ympäristöstä saatu selvitys, ei tapauskohtaisessa suunnittelutarveharkinnassa voida saada sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida asemakaavan sisältövaatimusten kannalta. Hankkeen toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös alueen muiden maanomistajien rakentamistarpeet ja muu maankäyttö. Hankkeen hyväksymisellä olisi suunnitteluvaihtoehtoja rajaava vaikutus alueen mahdollisessa myöhemmässä kaavoituksessa. Hankkeen toteuttamismahdollisuutta ei myöskään ole voitu jättää toimenpideluvassa ratkaistavaksi.

Edellä lausutuilla perusteilla hakemukseen suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä hakemukseen suostumiselle ei siten ole. Tämän johdosta hallinto-oikeuden sekä lupa- ja valvontajaoston päätökset on kumottava ja yhtiön hakemus on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Jukka Mattila, Tuula Pynnä ja Anne E. Niemi. Asian esittelijä Petri Leinonen.