16.6.2004

Asian aikaisempi käsittely

K:n kaupungin rakennustarkastaja on myöntänyt A:lle rakennusluvan asuinrakennuksen laajentamiseen ullakkokerroksella.

K:n kaupungin kaavoitus- ja rakennuslautakunta on viereisen rakennuspaikan omistajan B:n oikaisuvaatimuksesta kumonnut rakennustarkastajan päätöksen.

A on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja haettu lupa myönnetään.

Alueelle on myönnetty rakennuslupia samanlaiseen kattomuodon toteutukseen myös korotetulla julkisivulla. Alueen tontit ovat pieniä, joten talon laajennukseen tai varastotilan rakentamiseen tontille ei ole mahdollisuutta, vaan ainoa järkevä tapa on sijoittaa tiloja ullakkokerrokseen. Katto on vuotovaaran vuoksi uusittava. Samalla on mahdollista ottaa lisätila käyttöön mahdollisimman pienin ylimääräisin kustannuksin.

Rakennuspiirustuksiin on tehty vaaditut muutokset, jotka kaupunginarkkitehti hyväksyi ja joiden perusteella rakennustarkastaja myönsi rakennusluvan. Hanke on kaavan mukainen ja se myös noudattaa rakennusmääräyksiä.

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on antamassaan lausunnossa esittänyt, millä perusteilla rakennuslupahakemus on hylätty. Naapuritaloihin on rakennettu jälkeenpäin harjakattoja. Kattokaltevuudet ovat olleet 1:2,5 tai 1:3. Naapurit eivät ole korottaneet julkisivuja harjakaton rakentamisen yhteydessä. Ullakkokerroksen rakentaminen ei ole asemakaavan vastaista, mutta asuinhuoneita ullakolle ei voi rakentaa ilman poikkeuslupaa tai asemakaavan muutosta.

Alueen tontit ovat pieniä, noin 700 neliömetrin suuruisia. Kun rakentamistehokkuus on korkea ja talot ovat yksikerroksisia, on oleskelupihoille jäänyt vähän tilaa. Rakennusten korottamista on tällöin arvioitava myös naapurin kannalta. B:n talo on A:n talon pohjoispuolella ja A:n talo on rakennettu lähes kiinni tontin pohjoisrajaan. B:n oleskelupiha on kapeassa tilassa talojen välissä. Jos A:n talon harjakaton rakenteet alkavat nykyisen yläpohjan yläpinnasta, kohdellaan tällöin naapureita tasavertaisesti. Talon julkisivusta tulee myös suhteiltaan parempi. Lautakunnan päätöstä ei ole syytä A:n valituksesta kumota.

B on antamassaan selityksessä todennut, että rakennushanke on asemakaavan vastainen, koska rakennuspiirustuksissa on valmiiksi varauduttu toisen kerroksen asuinkäyttöön ottamiseen rakentamalla päätyikkuna, neljä lapeikkunaa sekä lämpöeristys. Lisäksi toisen kerroksen sisäkorkeus on 220 senttimetriä. Harjakaton rakentaminen on toteutettava siten, että rakentaminen aloitetaan kantavista rakenteista, jolloin räystäskorkeus on lähes sama kuin naapuritaloissakin ja katon kaltevuus 1:3. B on pyytänyt katselmuksen toimittamista rakennuspaikalla.

A on antamassaan vastaselityksessä uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja korostanut, että hän hakee lupaa tasakaton muuttamiseksi harjakatoksi, jossa on lämmittämätön käyttöullakko. Rakennushanke noudattaa alueella voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Alueella saa rakentaa ullakkotilat. A on vielä pyytänyt, että rakennuspaikalla toimitetaan katselmus.

Turun hallinto-oikeus on toimittanut katselmuksen rakennuspaikalla.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään 26.6.2003 nro 03/0239/1, viitaten maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:ään, 135 §:n 1 momentin 1 kohtaan ja 217 §:ään, rakennuslain 131 a §:ään ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan G 1, hylännyt A:n kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut, että rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tullessa 1.1.2000 voimassa olleeseen tai hyväksyttyyn kaavaan perustuvassa rakentamisessa rakennusoikeuden laskemisessa noudatetaan kerrosalaa koskevia sanotun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asiassa sovellettavan rakennuslain mukaan rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ja se ullakon ala, johon sijoitetaan asuin- tai työhuoneita taikka rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, sekä se kellarikerroksen ala, johon sijoitetaan työhuoneita tai rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerroksella tarkoitetaan rakennuksen tilaa, jota rajoittavat lattiataso ja kattavan välipohjan ja yläpohjan yläpinta ja joka on kokonaan maanpinnan yläpuolella.

Asuntosuunnittelusta annetaan tarkempia määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Suomen rakentamismääräyskokoelman G1, asuntosuunnittelua koskevien määräysten kohdassa 2 on määritelty asuinhuoneelle huonealan, huoneen korkeuden, valoisuuden sekä ikkunaseinän maanpäällisyyden osalta asetettavat vaatimukset. Näiden vaatimusten mukaan asuinhuoneen huonealan tulee olla vähintään 7 neliömetriä ja huoneen vähimmäiskorkeuden pientalossa 2,4 metriä. Asuinhuoneen vähäisen osan huonekorkeus voi olla mainittua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka valoaukko on vähintään 1/10 huonealasta.

Rakennuspaikka on 700 neliömetrin suuruinen tontti omakotialueella, jonka tontit ovat yleensäkin pieniä. Tontilla on ennestään kerrosalaltaan 179 neliömetrin suuruinen asuinrakennus. Naapurin B:n asuinrakennus sijaitsee valittajan rakennuksen pohjoispuolella siten, että rakennusten välinen etäisyys on vähimmillään noin 4 metriä.

Alueella on voimassa vahvistettu rakennuskaava, joka 1.1.2000 alkaen on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana. Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueeksi (AO). Kaavan sallima rakennusten kerrosluku on I. Asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta eikä rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeudesta.

Rakennuslupahakemuksen mukaan luvanhakijoiden tarkoituksena on tasakaton muuttaminen harjakatoksi ja kattomuodon muutokseen liittyvä käyttöullakon rakentaminen. Rakennuspiirustusten mukaan katon harja on suunnilleen pohjois-etelä suuntainen ja rakennuksen autotalliosan katon harja tähän nähden 90 asteen kulmassa. Katon harjakulma on 1:2,5 ja sen suurin korkeusasema rakennuksen lattiapintaan verrattuna + 5,97 metriä. Piirustusten mukaan kattoa korotetaan nykyisestä kattopinnasta 2,95 metriä ja autotallisiiven osalta 1,54 metriä. Katon muutostyön yhteydessä rakennuksen julkisivuja korotetaan noin 40 senttimetriä.

Ullakon ala on rakennuspiirustusten mukaan noin 139 neliömetriä. Ullakko on lämpöeristetty, mutta rakennuslupahakemuksen mukaan lämmittämätön. Ullakon korkeus on rakennuspiirustusten mukaan katon harjan kohdalla noin 2,5 metrin leveydeltä 220 senttimetriä. Kulku ullakolle tapahtuu rakennuksen sisätiloista kiinteitä välitasanteella varustettuja noin 70 senttimetriä leveitä portaita pitkin. Ullakon toisessa päätyseinässä on noin 120 x 180 senttimetrin suuruinen ikkuna ja lisäksi ullakolla on neljä noin 140 x 90 senttimetrin suuruista kattoikkunaa.

Ullakko täyttää ainakin osalta pinta-alastaan Suomen rakentamismääräyskokoelman asuinhuoneelle asetettavat vaatimukset huonealan, korkeuden ja valoisuuden osalta. Ullakolle sijoitettavat tilat ovat näin ollen rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja ne on siten ainakin osittain luettava rakennuksen kerrosalaan. Koska voimassa olevassa asemakaavassa ei ole annettu oikeutta sijoittaa rakennuksen ensimmäisen kerroksen yläpuolelle kerrosalaan luettavaa huonetilaa, rakennuslupahakemuksen mukainen ullakon rakentaminen on asemakaavan vastaista ja vaatii poikkeamisluvan. Koska poikkeamislupaa ei ole esitetty, kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Hallinto-oikeus on perustanut päätöksensä piirustusten väärään tulkintaan. Kysymyksessä on perinteinen ullakkovarasto. Ullakkotilan sisustaminen asuin- tai siihen verrattavaan käyttöön ei ole mahdollista ilman poikkeuslupaa, eikä tällaista suunnitelmaa myöskään esitetty. Ullakkotilaa ei voida miltään osin katsoa kerrosalaan luettavaksi tilaksi.

K:n kaupungin kaavoitus ja rakennuslautakunta on antanut selityksen.

B on antanut selityksen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, saatu selvitys ja Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät säännökset ja muut perustelut, ei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg ja hallintoneuvokset Lauri Tarasti, Kari Kuusiniemi, Niilo Jääskinen sekä Irma Telivuo. Esittelijä Kari Nieminen.