19.9.2003

Asian aikaisempi käsittely

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on päätöksellään 26.2.2003 hylännyt A:n pyynnön, että hänet merkitään vuonna 2003 toimitettavien saamelaiskäräjien vaalien vaaliluetteloon saamelaiskäräjistä annetun lain (jäljempänä saamelaiskäräjälaki; 974/1995) 3 §:n 2 ja 3 kohdan nojalla.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on 24.4.2003 hylännyt A:n vaalilautakunnan edellä mainitusta päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ollut esitetty sellaista uutta näyttöä saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdan edellytysten osalta, mikä oikeuttaisi merkitsemään A:n saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon.

Päätöksen perustelujen mukaan A:n isän B:n kohdalla saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohta ei täyty. B merkittiin vuoden 1999 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon virheellisellä perusteella, koska hän johti saamelaisuutensa kauempaa kuin isovanhempiensa vanhemmista. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 11. - 13.7.1999 B:n vaaliluetteloon hänen isoisänsä saamenkielisyyden perusteella. Tämä perustui kokouksessa esitettyyn suulliseen väitteeseen B:n isoisän saamenkielisyydestä. B:n isoisän osalta ei väitetäkään, että hänen ensiksi oppimansa kieli olisi ollut saamen kieli. Lisäksi saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohta on tulkinnanvarainen. Lainkohdan sanamuodon mukainen tulkinta johtaa siihen, että henkilö automaattisesti merkitään vaaliluetteloon, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä vaaliluetteloon. Sanamuodon mukainen tulkinta mahdollistaa sen, että henkilön saamelaisuus on johdettavissa kuinka monen sukupolven takaa tahansa, vaikka henkilöllä ei olisikaan saamelaista identiteettiä.

Saamelaismääritelmän pääperusteena oleva saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 ja 3 kohta huomioon otettuna saamelaisuus voidaan johtaa isovanhempien vanhemmista saakka. Mikäli mentäisiin ajallisesti vielä kauemmas, henkilön tosiasiallinen yhteys saamen kansaan saattaisi olla kyseenalainen. Kieliperusteinen saamelaismäärittely voi lain 3 §:n 1 ja 3 kohdan mukaan ulottua neljänteen polveen (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.9.1999 taltio 3181). Toissijaista verotusta koskevaa perustetta ei voida pitää niin tärkeänä kuin kielellistä sidettä.

Saamelaiskäräjälakia säädettäessä 3 §:n saamelaismääritelmään otettiin uutena kohtana 2 ja 3 kohdat. Pykälän 3 kohta on otettu Ruotsin saamelaiskäräjiä koskevasta laista. Lainkohdan tarkoituksena oli, että vaaliluetteloon on mahdollista merkitä myös sellainen saamelainen, joka ei enää täytä 3 §:n 1 kohdassa mainittuja edellytyksiä eli joka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista yksi on oppinut saamenkielen ensimmäisenä kielenään. Lainkohtaa tulee tulkita siten, että subjektiivisen kriteerin, eli että henkilö pitää itseään saamelaisena, lisäksi henkilöllä tulee olla tosiasiallinen yhteys saamen kansaan. Lähtökohtana saamelaiskäräjälakia koskevan hallituksen esityksen 3 §:n 3 kohdan osalta on lausuttu, että saamelaisuuden perusteena on lapsen oikeus samaistua vanhempansa identiteettiin (HE 248/1994 vp s. 24/II). Lainkohdan mukaan lapsen tulee osoittaa kirjallisella näytöllä, että jompikumpi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Mikäli vanhempi kuuluu alkuperäiskansaan, vaaliluettelomerkintä luo olettaman siitä, että myös lapsi kuuluu alkuperäiskansaan.

Tilanteessa, missä vanhempaa koskeva kirjallinen näyttö on ristiriidassa tunnettujen tosiasioiden kanssa, tai silloin, kun vanhempi on merkitty kuuluvaksi alkuperäiskansaan vaikka hänellä ei ole saamelaista identiteettiä vaaliluettelomerkinnästä huolimatta, lapsella ei voi olla vanhempaansa parempaa saamelaista identiteettiä. Tässä tapauksessa vanhempi on edellisessä vaalissa otettu vaaliluetteloon virheellisellä perusteella, vasta 56-vuotiaana. Lapsen oikeus saamelaiseen identiteettiin ei voi ulottua ajallisesti kuinka kauas tahansa eikä ainakaan sukupolvissa laskettuna kauemmaksi kuin vanhemman oikeus eli isovanhempien vanhempiin saakka. Kieliperuste on saamelaisuuden pääperuste. Kieliperusteinen saamelaismäärittely voi saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 ja 3 kohdan mukaan ulottua neljänteen polveen saakka henkilöstä, joka oli "täysi saamelainen". Kun saamelaisuus voidaan sen pääperusteella, kieliperusteella, ulottaa lapsenlapsen lapseen saakka, sitä ei voida ulottaa "sivuperusteillakaan" sen kauemmaksi.

Saamelaisille alkuperäiskansana turvattava omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto vaarantuu, jos tulkitaan lakia kirjaimellisesti. Juuri kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat keskuudestaan saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjien hallitus on hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen vaalilautakunnan oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä esitetyillä perusteilla. Oikeusohjeina on viitattu saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohtaan (974/1995) ja 26 §:n 2 momenttiin (1279/2002), Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklaan ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 5(2) artiklaan.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on vaatinut, että saamelaiskäräjien hallituksen päätös kumotaan ja hänet hyväksytään saamelaiskäräjien vaalien vaaliluetteloon.

A:n isä B, joka on kuollut 3.9.2001, hyväksyttiin saamelaiskäräjien 11. - 13.7.1999 pidetyssä kokouksessa saamelaiskäräjien vuoden 1999 vaalien vaaliluetteloon isoisänsä saamenkielisyyden perusteella saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 1 kohdan mukaisesti. Samalla A:n viisi sisarusta hyväksyttiin vaaliluetteloon saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n 3 kohdan perusteella, koska heidän isänsä oli merkitty vaaliluetteloon. Hänen sisaruksensa on merkitty myös vuonna 2003 pidettävien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon. A:lla on näin ollen oikeus päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja saamelaiskäräjien hallitus ovat virheellisesti katsoneet, että B on merkitty vaaliluetteloon virheellisin perustein. Nämä eivät ole kuitenkaan esittäneet mitään uutta selvitystä, joka kumoaisi suvun saamelaisuutta koskevan arvion.

Saamelaiskäräjien hallitus on antamassaan lausunnossa muun ohella ilmoittanut, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on hakenut B:n vuoden 1999 vaaliluettelomerkintää koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamista sillä perusteella, että päätös perustui ilmeiseen erehdykseen hänen isoisänsä C:n saamenkielisyydestä.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

A:n isä B oli pyytänyt, että hänet merkitään saamelaiskäräjien vuonna 1999 toimitettujen vaalien vaaliluetteloon. Vaalilautakunta oli hylännyt hänen pyyntönsä ja hänen tekemänsä oikaisuvaatimuksen, samoin kuin saamelaiskäräjien hallituskin. Saamelaiskäräjät on hyväksynyt kokouksessaan 11. - 13.7.1999 B:n valituksen tämän isoisän C:n ensiksi oppimasta kielestä esitetyn selvityksen perusteella ja katsonut, että B oli merkittävä vaaliluetteloon.

A on pyytänyt, että hänet merkitään vuonna 2003 toimitettavien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on hylännyt hänen pyyntönsä ja hänen oikaisuvaatimuksensa, samoin kuin saamelaiskäräjien hallituskin.

Saamelaisella tarkoitetaan saamelaiskäräjälaissa lain 3 §:n mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiskäräjälain 23 §:n (974/1995) 2 momentin mukaan vaalilautakunta voi omasta aloitteestaan täydentää vaaliluetteloa Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestötutkimuksen tai muun vastaavan tiedon pohjalta. Säännöksen 3 momentin mukaan vaaliluetteloon on pyynnöstä lisättävä siitä puuttuva 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu äänioikeutettu saamelainen.

Saamelaiskäräjälain 23 §:n (1279/2002) 1 momentin mukaan vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista vaaliluettelon edellisten vaalien vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmän tietojen pohjalta.

Saamelaiskäräjälain 23 a §:n (1279/2002) 1 momentin mukaan vaaliluetteloon on pyynnöstä otettava siitä puuttuva äänioikeutettu saamelainen. Vaaliluetteloon merkitty henkilö on poistettava vaaliluettelosta hänen ilmoitettuaan, ettei hän enää halua olla merkittynä vaaliluetteloon, tai jos hän on kuollut. Säännöksen 2 momentin mukaan vaaliluettelon laatimisen yhteydessä vaalilautakunta voi omasta aloitteestaan ottaa huomioon vaaliluetteloon merkityn äänioikeutetun edellisten vaalien jälkeen äänioikeusiän saavuttaneen lapsen ja 21 §:ssä säädettyyn ajankohtaan mennessä äänioikeusiän saavuttavan lapsen.

Hallituksen esityksen (HE 248/1994 vp) mukaan saamelaiseksi katsottaisiin 3 §:n 1 kohdassa henkilö, joka itse tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Ensisijaisena näyttönä kielitaidosta olisi Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittama väestölaskenta, jonka mukaiset henkilöt ovat pohjoissaamen-, inarinsaamen- tai koltansaamenkielisiä. Tämä luettelo ei ole kuitenkaan täydellinen, joten henkilön voitaisiin myös muutoin todeta oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään (s. 24).

A:n isä B on merkitty saamelaiskäräjien vuonna 1999 toimitettavien vaalien vaaliluetteloon hänen isoisänsä saamenkielen oppimisesta ensimmäisenä kielenään esitetyn selvityksen ja saamelaiskäräjien paikallistuntemuksen perusteella. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, että saamelaisuuden edellytyksiä voidaan arvioida saamelaiskäräjälain 23 §:n (974/1995) 2 momentin mukaan myös muun vastaavan tiedon kuin Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestölaskennan pohjalta. Myös muulla kuin viranomaisilta saatavalla tiedolla on merkitystä näitä edellytyksiä arvioitaessa. Lisäksi on otettava huomioon kyseisten historiallisten tietojen todistamisen vaikeus. Tämän vuoksi ja kun asiaan ei ole tullut B:n isoisän saamenkielisyyden osalta ratkaisuun vaikuttavaa uutta selvitystä, B:n merkitsemistä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vuoden 1999 vaalien vaaliluetteloon ei ole pidettävä virheellisenä.

Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että A on saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettu saamelainen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää, että A on lisättävä saamelaiskäräjien vuoden 2003 vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna. Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tulee ryhtyä tämän päätöksen johdosta saamelaiskäräjälain 26 b §:n 3 momentin (1279/2002) mukaisiin toimenpiteisiin.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ismo Talikka, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.