22.8.2002

Päätösten julkisuus

Korkeimman hallinto-oikeuden tiedotuspäällikkö on 12.12.2001 toimittanut asianajaja A:lle pyynnöstä jäljennökset korkeimman hallinto-oikeuden 22.1.1993 antamasta jälkiverotusta koskevasta päätöksestä taltionumero 196 ja siihen liitetystä Hämeen lääninoikeuden päätöksestä. Jäljennöksistä on peitetty kohdat, jotka tiedotuspäällikkö on katsonut salassa pidettäviksi. Tiedotuspäällikkö on todennut, ettei A ole ollut asianosainen kysymyksessä olevassa verotusta koskevassa asiassa.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnolle osoittamassaan, tänne 14.12.2001 saapuneessa hakemuksessaan pyytänyt, että hänelle toimitetaan sellaiset valokopiot korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ja siihen liitetystä lääninoikeuden päätöksestä, että niistä näkyvät kaikki asian ratkaisuihin vaikuttaneet seikat erityisesti siltä osin kuin on kysymys ilmoittamisvelvollisuudesta, sen laiminlyömisestä ja muilta kuin verovelvollisilta itseltään saaduista tiedoista. Lisäksi hän on pyytänyt toimittamaan jäljennöksen asiaan mahdollisesti liittyvästä esittelijän muistiosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jälkiverotusoikeutta ei ole menetetty, muttaperusteita sille, miksi sitä ei ole menetetty, ei A:lle toimitetusta jäljennöksestä ilmene. Hämeen lääninoikeuden päätöksellä on hylätty valtion- ja kunnanasiamiehen valitus, jossa on vaadittu jälkiverotuksen toimittamista. Päätöksen jäljennöksestä ei ilmene perusteluja sille, miksi valitus on hylätty ja katsottu, ettei jälkiverotusoikeutta ole. Uusien salassapitosäännösten tarkoituksena ei ole, että muiden kuin vuosikirjaratkaisujen perusteet on jatkossa arvattava.

Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on käytännön verotuksessa merkittävä. Julkaistusta ratkaisusta ilmenevät jutun tosiasiat huomattavasti laajemmin kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jäljennöksestä. Verotuksessa käytetään perusteluina huomattavassa määrin myös korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassa ja Finlex-rekisterissä julkaisemattomia ratkaisuja. Kun veronsaajat saavat jokaisesta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta täydelliset tiedot ja verovelvollinen aikaisemman käytännön vastaisesti vain todella rajatut tiedot, joista ei ilmene oikeuskysymyksiä eikä perusteluja, perusoikeuksiin kuuluvat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeiden vaatimukset eivät täyty.

Esittelijän muistion julkisuus

Korkeimman hallinto-oikeuden tiedotuspäällikkö on 18.12.2001 ilmoittanut, ettei hänsalassapitovelvoitteiden vuoksi voi toimittaa jäljennöstä kysymyksessä olevasta esittelijän muistiosta vaan ainoastaan tunnistetiedot mainitusta asiakirjasta. Samalla tiedotuspäällikkö on ilmoittanut, että asiakirjapyynnön saattaminen kansliaistunnon ratkaistavaksi on tullut myös esittelijän muistion osalta vireille korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14.12.2001 saapuneella kirjelmällä. Näin ollen A:n ei tarvinnut enää eri hakemuksella saattaa esittelijän muistiota koskevaa asiakirjapyyntöä kansliaistunnon ratkaistavaksi. A voi kuitenkin halutessaan toimittaa esittelijän muistion osalta lisäperusteluja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee perustuslain 99 §:n 2 momentin mukaisesti valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Tähän tehtävään kuuluu muun muassa, että korkein hallinto-oikeus lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi tiedottaa sellaisista ratkaisuistaan, joilla saattaa olla merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, josta A on pyytänyt lisätietoja, sisältää verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentissa säädettyjä salassa pidettäviä verotustietoja. Korkein hallinto-oikeus voi lain 22 §:n nojalla julkaista veroasiassa antamansa päätöksen sanamuodon mukaisena tai lyhennettynä siten, ettei siitä ilmene verovelvollisen nimeä taikka sellaisia yksityistä luonnollista henkilöä koskevia tietoja, joista verovelvollinen olisi tunnistettavissa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin nojalla tuomioistuimen diaariin ja muuhun asiakirjahakemistoon tehdyt merkinnät muun muassa asianosaisen nimestä ja asian laadusta tulevat kuitenkin julkisiksi, kun ne on tehty.

Edellä esitetyistä säännöksistä on pääteltävissä, että ensinnäkin oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti tiedot muun muassa asianosaisen nimestä ja asian laadusta tulevat diaariin tehtyinä merkintöinä julkisiksi. Toisaalta mahdollisuus yhdistellä nämä tiedot veroasiassa tehdyn päätöksen julkaisemiseen johtaa julkisuuden kannalta ristiriitaiseen lopputulokseen, vaikka verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkaistusta päätöksestä olisi poistettu verovelvollisen nimi ja muut tunnistetiedot.

Vaikka edellä mainitut säännökset ovat sinänsä erillisiä ja koskevat tietoja eri tietolähteistä, korkein hallinto-oikeus joutuu tässä säännösten soveltamisesta aiheutuvassa tilanteessa ottamaan huomioon paitsi verovelvollisten tietosuojan asettamat vaatimukset myös korkeimman hallinto-oikeuden päätösten julkaisemiselle ja julkaistavan aineiston luotettavuudelle oikeusvarmuuden edistämiseksi asetettavat vaatimukset.

Oikeudenkäytön perusperiaatteisiin kuuluu myös tasapuolisuus tiedonsaannissa. Tämä tasapuolisuus toteutuisi yleisenä järjestelmänä niin verovelvollisten tiedontarpeen kuin myös veronsaajien ja veroviranomaisten kannalta siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus päättäisi julkaista kaikki veroasioissa annettavat ratkaisut verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla sanamuodon mukaisina, tosin verovelvollisten nimet ja muut vastaavat tunnistetiedot poistettuina. Toisaalta tähän ei ole käytännön mahdollisuuksia eikä lainkäytön valvontatehtävän ja oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta tarvettakaan. Julkaistavien ratkaisujen määrä on korkeimman hallinto-oikeuden harkittavissa näistä lähtökohdista. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että veronsaajilla ja veroviranomaisilla on yleensä käytettävissä tiedot myös niistä ratkaisuista, joita korkein hallinto-oikeus ei tällä tavoin ole päättänyt julkaistavaksi.

Asiaa ratkaistessaan korkein hallinto-oikeus on ottanut lähtökohtana huomioon julkisuusperiaatteen ja ylimmän tuomioistuimen ratkaisujen erityisen merkityksen oikeudenkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteiden edistämisessä, minkä vuoksi tuomioistuimen diaariin ja muuhun asiakirjahakemistoon tehtyjen merkintöjen julkisuudesta ei voida suoraan johtaa lisärajoituksia päätösten julkaisemiselle. Se seikka, että nykyisten säännösten keskinäinenyhteensopimattomuus voi antaa mahdollisuuksia yhdistellä tietoja eri tietolähteistä ja näin saada selville verovelvollisten nimiä julkaistavien ratkaisujen osalta, ei ole riittävä peruste luopua ratkaisujen julkaisemisesta tai niiden antamisesta muutoin sanamuodon mukaisina ottaen huomioon lain velvoite asianosaisen nimen ja tunnistetietojen peittämisestä siinä yhteydessä.

Edellä mainituista syistä A oikeutetaan saamaan jäljennökset kysymyksessä olevasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ja siihen liitetystä Hämeen lääninoikeuden päätöksestä äänestyslausuntoineen verovelvollisen nimi ja muut tunnistetiedot peitettyinä.

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijän muistio, josta A on myös pyytänyt jäljennöksen, sisältää verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja salassa pidettäviä verotustietoja sekä tietoja asianosaisten ja yleisön läsnä olematta käydyistä neuvotteluista, jotka edeltävät päätöksentekoa. Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös sisältää yleisen periaatteen ja velvoitteen olla ilmaisematta tuomioistuinten neuvottelusalaisuuden piiriin sisältyviä tietoja. A:lla, joka ei ole ollut asianosainen kysymyksessä olevassa verotusta koskevassa asiassa, ei ole oikeutta saada edellä mainittuja tietoja. Esittelijän muistiota koskevilta osin korkein hallinto-oikeus hylkää hakemuksen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Ahti Rihto, Ilmari Ojanen, Ritva Koljonen ja Esa Aalto. Asian esittelijä Sakari Vanhala.