KHO:2001:41
- Keywords
- Omaisuuden luovutusvoitto, Oman asunnon luovutus, Perheen vakituinen asunto, Opiskelija-asunto, Lukio-opiskelu, Alaikäinen
- Year of case
- 2001
- Date of Issue
- Register number
- 167/2/01
- Archival record
- 2050
Vanhemmat olivat ostaneet A:n kaupungista yksiön, jota olivat käyttäneet asuntonaan muun muassa perheen kaksi lasta opiskellessaan lukiossa A:n kaupungissa, koska vanhempien asuinpaikkakunnalla lukio-opiskelu ei ollut ollut mahdollista. Vanhempi 13.12.1972 syntynyt lapsi oli asunut huoneistossa 1.8.1988-30.7.1991 ja nuorempi 5.6.1975 syntynyt lapsi 1.8.1991-30.3.1994. Koska lapset näissä oloissa olivat vähintään kahden vuoden ajan asuneet huoneistossa ennen täysi-ikäiseksi tuloaan, katsottiin, että huoneistoa oli käytetty tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla perheen vakituisena asuntona, jonka luovutuksesta saatu voitto oli verovapaata tuloa. Verovuosi 1998. Äänestys 4-1.
Tuloverolaki 48 § 1 mom. 1 kohta
Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista
Y:n puolisot ovat 19.8.1985 ostaneet asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka ovat oikeuttaneet A:n kaupungissa sijaitsevan yksiön hallintaan. Puolisot ovat myyneet mainitut osakkeet 18.8.1998. Veroilmoituksen täydentämiseksi antamassaan selvityksessä he ovat ilmoittaneet, että asunto on ostettu perheen lasten opiskeluasunnoksi. N:n kunnassa ei ollut mahdollisuutta lukio-opiskeluun. Perheen lapsista 13.12.1972 syntynyt tytär on asunut asunnossa 1.8.1988-30.7.1991 opiskellessaan A:n kaupungissa lukiossa ja 5.6.1975 syntynyt poika 1.8.1991-30.3.1994 opiskellessaan samassa lukiossa.
Verotusta toimitettaessa verovuodelta 1998 katsottiin, että osakkeiden luovutuksesta saatu voitto ei ollut oman asunnon luovutusvoittona puolisoiden veronalaista tuloa.
Verotuksen oikaisulautakunta on veroasiamiehen oikaisuvaatimuksen johdosta palauttanut asian luovutusvoiton määrän selvittämiseksi verovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Uudelleen toimitetussa verotuksessa on puolisoiden tuloihin kummallekin lisätty luovutusvoittona 39 402 markkaa.
Y:n puolisot ovat valituksessaan vaatineet osakkeiden luovutusvoiton verotusten kumoamista. He ovat hankkineet kysymyksessä olevan huoneiston A:n kaupungista lastensa koulunkäyntiä varten, koska N:n kunnassa ei ole lukiota. Lapset ovat olleet asunnossa asuessaan pääosin alle 18-vuotiaita. Tytär on asunut asunnossa alaikäisenä yhteensä 2 vuotta ja 4 kuukautta ja poika vastaavasti yhden vuoden ja 9 kuukautta.
Veroasiamies on antanut vastineen esittäen valituksen hylkäämistä. Huoneistossa asuneet lapset eivät ole lukion jälkeen palanneet pysyväksi katsottavalla tavalla asumaan muun perheen luokse eivätkä he tämän vuoksi ole muodostaneet vanhempiensa kanssa perhettä enää muutettuaan A:n kaupunkiin.
Y:n puolisot ovat antaneet vastaselityksen ilmoittaen, että perheen lapset ovat lukion päätyttyä palanneet asumaan vanhempiensa luokse N:n kuntaan eivätkä he ole jatkaneet asumista A:n kaupungissa.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt Y:n puolisoiden valituksen.
Tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa vähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, jota hän on omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona.
Puolisot ovat 19.8.1985 ostaneet asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka ovat oikeuttaneet A:n kaupungissa sijaitsevan huoneiston hallintaan. Puolisot ovat myyneet mainitut osakkeet 18.8.1998. Veroilmoituksen täydentämiseksi annetussa selvityksessä vaimo on ilmoittanut, että asunto on ostettu perheen lasten opiskelija-asunnoksi. Mainitusta selvityksestä ilmenee muun muassa, että vuonna 1972 syntynyt tytär on käyttänyt kyseistä asuntoa 1.8.1988-30.7.1991 käydessään A:n kaupungissa lukiota. Tämän jälkeen vuonna 1975 syntynyt poika on käyttänyt kyseistä asuntoa 1.8.1991-30.3.1994 käydessään samaa lukiota. N:n kunnassa ei ole lukiota ja N:n kunnan ja A:n kaupungin välinen matka on valituksen mukaan 140 kilometriä.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perheen opiskeleville lapsille opiskelupaikkakunnalta hankittua asuntoa ei ole pidetty perheen vakituisena asuntona. Puolisoiden lapset ovat käyttäneet puheena olevaa huoneistoa asuntonaan jatkaessaan opiskelua peruskoulun jälkeen. Kysymyksessä ei siten ole ollut säädetyn oppivelvollisuuden täyttämiseksi suoritettava koulunkäynti vaan opiskelu lukiossa. Vaikka lapset ovat olleet lukiota käydessään alaikäisiä ja puolisoiden perheenjäseniä, ei asuntoa, jota on käytetty yksinomaan lasten opintoja varten, voida pitää tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana perheen vakituisena asuntona, jonka luovutuksesta saatu voitto olisi tämän lainkohdan nojalla verosta vapaata tuloa.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Y:n puolisot ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä sekä valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen ja uudelleen toimitettujen verotusten kumoamista ja säännönmukaisten verotusten saattamista valituksenalaisilta osin voimaan. Oikeuskäytännössä on poikkeustapauksissa katsottu, että perheellä voi olla samanaikaisesti kaksi vakituista asuntoa. Asunto-osake on hankittu elatusvelvollisuuden johdosta. Laki vaatii vanhempia kustantamaan sekä peruskoulusta että lukiosta aiheutuvat kustannukset samalla tavoin. Ratkaisevaa ei ole, ovatko lapset asuneet poissa kotoa peruskoulun tai lukion suorittamisen takia. Asunto-osaketta on käytetty alaikäisten lasten asuntona vähintään kahden vuoden ajan olosuhteissa, joissa opiskelu- ja kotipaikkakunnan välimatka ei ole mahdollistanut vanhempien luona asumista. Muualla asumiseen on siten ollut poikkeuksellinen syy. Vanhemmilla on ollut lain mukainen velvollisuus vastata koulunkäynnin kustannuksista toisella paikkakunnalla. Edellä mainitut lasten alaikäisyys, pakottavista olosuhteista johtunut toisella paikkakunnalla asuminen ja elatusvelvollisuus osoittavat, että kysymyksessä on ollut perheen vakituisessa käytössä ollut asunto.
Valtion veroasiamies ja kunnan veroasiamies ovat antaneet vastineen ja Y:n puolisot vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntäen valitusluvan tutkinut asian.
Y:n puolisot ovat vuonna 1985 ostaneet A:n kaupungista yksiön hallintaan oikeuttavat osakkeet. Huoneistoa on käytetty muun muassa perheen kahden lapsen asuntona heidän opiskellessa A:n kaupungissa lukiossa. N:n kunnassa ei ole ollut lukiota eikä lasten asuminen vanhempien luona ole lukuvuosien aikana ollut mahdollista, koska A:n kaupungin ja vanhempien asunnon välinen etäisyys on noin 140 kilometriä. Tytär, joka on syntynyt 13.12.1972, on asunut huoneistossa 1.8.1988-30.7.1991 ja poika, joka on syntynyt 5.6.1975, on asunut huoneistossa 1.8.1991-30.3.1994. Näissä olosuhteissa ja kun lapset ovat vähintään kahden vuoden ajan asuneet huoneistossa ennen täysi-ikäiseksi tuloaan opiskellessaan lukiossa, korkein hallinto-oikeus katsoo, että huoneistoa on tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla käytetty Y:n perheen vakituisena asuntona. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös ja uudelleen toimitetut verotukset kumotaan ja puolisoiden säännönmukaiset verotukset valituksenalaisilta osin saatetaan voimaan.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Olof Olsson, Ismo Talikka, Tuulikki Keltanen ja Olli Nykänen. Asian esittelijä Kari Honkala.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Olof Olssonin äänestyslausunto: "Myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Perheellä voi pääsääntöisesti olla vain yksi vakituinen asunto oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä harkittaessa. Tästä pääsäännöstä poikkeuksena ei ole perheen lasten opiskelupaikkakunnalla sijaitsevat opiskelija-asunnot. Sillä seikalla, että nyt on ollut kysymys lukiossa opiskelusta ja että opiskelijat ovat olleet alaikäisiä, ei ole asiassa merkitystä. Näillä ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta."