7.6.2001

Kirvesmies oli työskennellyt useiden eri työnantajien palveluksessa talonrakennustehtävissä erityisillä työntekemispaikoilla. Hän oli työskennellyt toimialalla, jolla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi. Hänellä ei ollut työnsä luonteen vuoksi ollut varsinaista työpaikkaa. Hän oli käynyt erityisillä työntekemispaikoilla päivittäin kotoaan käsin. Työnantajat eivät olleet järjestäneet ruokailua työntekemispaikoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä eivätkä maksaneet hänelle ateriakorvausta tai korvanneet muutoin hänelle ruokailu- ja muiden elantokustannusten lisäystä. Verovelvollisen vaadittua, että hänen palkkatuloistaan vähennetään elinkeinotulon verottamisesta annetun laina 8 §:n 1 momentin 12 kohdan perusteella tilapäisistä työmatkoista aiheutunut elinkustannusten lisäys taikka toissijaisesti joka tapauksessa kunakin vuonna voimassa olleen verovapaan ateriakorvauksen määrä, korkein hallinto-oikeus valituksen enemmälti hyläten katsoi, että kustannukset olivat tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisia asiassa saadun selvityksen perusteella Verohallituksen asianomaisille vuosille vahvistamia verovapaan ateriakorvauksen enimmäismääriä vastaaviin määriin. Verovuodet 1993-1998.

Tuloverolaki 29 § 1 mom. ja 31 § 4 mom.Laki elinkeinotulon verottamisesta 8 § 1 mom. 12 kohtaVrt. tuloverolaki 71 § 2 mom. ja Verohallituksen päätökset 31.12.1992/1707, 26.11.1993/1159, 2.12.1994/1354, 5.12.1995/1800, 11.12.1996/1300 ja 28.11.1997/1171, kunkin 13 §Ks. KHO 07.06.2001 T 1387 ja 1386.