11.12.2001

Ulkomaalaisvirasto oli hylännyt A:n hakemuksen saada Suomen kansalaisuus, koska A:n henkilöllisyys oli jäänyt epäselväksi. Sen vuoksi ulkomaalaisvirasto ei ollut tutkinut kansalaistamisen edellytyksiä. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen ulkomaalaisviraston päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä muun ohella seuraavin perusteluin:

Kansalaisuusasetuksen 8 §:n 3 momentin mukaan hakijan tulee asiakirjoilla luotettavasti selvittää kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen tai menettämisen perusteena olevat tosiseikat. Pykälän 4 momentin mukaan viranomaisella on oikeus vaatia hakijalta muukin kansalaisuutta koskevan asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys. Mainitut perusteet huomioon ottaen ulkomaalaisvirastolla on toimivalta vaatia hakijalta luotettava selvitys henkilöllisyydestään, eikä ulkomaalaisvirastolla ole velvollisuutta tutkia kansalaistamisen muita edellytyksiä, jos hakijan henkilöllisyys on jäänyt epäselväksi. Luotettavaksi katsottavaa selvitystä henkilöllisyydestä on siis pidettävä kansalaistamisen muiden edellytysten selvittämisen perusedellytyksenä siitä huolimatta, ettei kansalaisuuslaissa ole asiasta nimenomaista säännöstä.

Vuonna 1990 Suomeen saapuneen A:n syntymäajaksi oli Somalian passiin merkitty vuosi 1950 ja sen mukaisesti henkilötunnuksen syntymäaikaa osoittavaksi osaksi Suomen väestötietojärjestelmään oli merkitty 010150. A oli ilmoittanut syntymäajakseen vuoden 1950 muun ohella turvapaikkakuulusteluissa ja myöhemmin tekemissään oleskelulupahakemuksissa. A:lle oli myös hänen hakemuksestaan myönnetty muukalaispassi, jossa syntymäajaksi oli merkitty 1.1.1950. A oli vielä 29.1.1996 tekemässään kansalaisuushakemuksessa ilmoittanut syntymäajakseen 1.1.1950. Kansalaisuushakemuksen ollessa ulkomaalaisviraston käsiteltävänä A oli 10.2.1997 ilmoittanut Espoon maistraatille haluavansa korjata syntymäajakseen 12.4.1958. Maistraatti muutti 13.6.1997 A:n syntymäajan hänen ilmoituksensa mukaiseksi ja antoi hänelle uuden henkilötunnuksen. Syntymäajan muuttaminen ei perustunut uuteen asiakirjoista saatuun näyttöön vaan pelkästään A:n ilmoitukseen.

Mainituilla perusteilla A:n henkilöllisyys oli jäänyt siinä määrin epäselväksi, ettei edellytyksiä Suomen kansalaiseksi ottamiselle ollut olemassa.

Äänestys 4-3. Esittelijän eriävä mielipide = vähemmistön äänestyslausunto.

Kansalaisuuslaki 4 §