17.12.1996

A oli avoliitossa eläen asunut X:n kaupungissa useita vuosia ennen vammautumistaan. Sairaalahoidon jälkeen A oli siirtynyt X:ssä sijaitsevaan yksityiseen hoitokotiin. Hoitokotiin muuton jälkeen A ei ollut tarvinnut varsinaista lääkärin- tai sairaalahoitoa, vaan hänen tilansa oli ollut vakaa ja parantunut koko ajan. Ilman apua hän ei kuitenkaan tullut toimeen. A:n avopuolison kuoltua heidän X:ssä ollut yhteinen omaisuutensa oli jaettu ja asuntona käytetty huoneisto myyty. A:lla ei ollut X:ssä läheisiä omaisia, jotka huolehtisivat hänestä, eikä hänellä ollut X:ään muitakaan siteitä, joiden perusteella A:lla olisi X:ään kiinteä yhteys. Hänen ei voitu katsoa siirtyneen X:ssä olevasta hoitokodista Y:hyn kotikuntalain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitetun hoidon saamiseksi, vaan kysymys oli asuinpaikkana olevan hoitokodin vaihtamisesta. Y:n kaupungissa sijaitsevassa hoitokodissa annettiin samanlaista palvelua kuin X:ssä olevassa hoitokodissa. Kysymys oli valvotuissa olosuhteissa tapahtuvasta täysihoidosta, johon liittyi hoidokkien turvallisuudesta huolehtiminen ja terveydentilan tarkkaileminen. A:n terveydentilassa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta tai kehitystä, joka olisi ollut vaikuttamassa muuttoon. Muuttoon olivat vaikuttaneet muut syyt eli tarve asua Y:ssä asuvien lasten läheisyydessä. A:n asuminen X:n asemesta Y:ssä ei edellä selostetuissa oloissa johtunut pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa. A:n kotikunta oli niin ollen Y eli se kunta, jossa hän tosiasiallisesti asui.

KotikuntaL 3 § 2 kohta