20.5.2025

Vaatimukset

Tunstall Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää sille käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.477,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Käsittelyluvan myöntämiselle on hankintayksikön menettelyyn liittyvä painava syy. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti muuttanut puitejärjestelyn ehtoja kevennetyssä kilpailutuksessa. Kyseessä ei ole ollut hankinnan kohteen sallittu täsmentäminen vaan hankinnan kohteen sisällön olennainen muuttaminen.

Hankintayksikkö on pyytänyt 30.10.2024 julkaisemallaan tarjouspyynnöllä (jäljempänä myös kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö) tarjouksia hoitajakutsu- ja elvytyshälytysjärjestelmästä Laakson yhteissairaalaan. Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntö on poikennut sisällöltään olennaisesti puitejärjestelyn ehdoista. Tarjouspyyntö on perustunut puitejärjestelyn osa‑alueeseen B, vaikka tarjouspyynnön sisällön mukaan sen olisi tullut perustua puitejärjestelyn osa-alueeseen A. Laakson yhteissairaalassa on yli 300 potilaspaikkaa ja se koostuu uusista ja vanhoista sairaalarakennuksista. Laakson yhteissairaala olisi suurena sairaalakohteena edellyttänyt puitejärjestelyn osa-alueen A mukaisia ratkaisuja.

Puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella puitejärjestelyn osa‑alue A on koskenut kaksi kertaa isompia kohteita kuin osa-alue B. Tämä on käynyt ilmi erityisesti puitejärjestelyn tarjouspyynnön hintaliitteestä, jossa on määritelty esimerkkikohteiden avulla osa-alueiden hankintojen laajuus ja enimmäishinnat kevennettyihin kilpailutuksiin. Puitejärjestelyn tarjouspyynnön hintaliitteessä osa-alueen A ison esimerkkisairaalan ratkaisussa on ollut 200 potilashuonetta ja 300 henkilökunnan jäsentä. Osa-alueen B pienen esimerkkisairaalan ratkaisussa on ollut 98 potilashuonetta ja 150 henkilökunnan jäsentä. Tarjoajat ovat hinnoitelleet tarjouksensa näiden tietojen mukaisesti.

Hankintayksikön hälytysjärjestelmätarpeiden mukaan langattomien ratkaisujen (osa-alue B, langattomat) osuus on ollut merkittävästi pienempi kuin langallisten ratkaisujen (osa-alue A, langalliset), joten esillä oleva hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa puitejärjestelyn osa-alueessa A. Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä on ollut langallisia kalusteita langallisen infran lisäksi, kuten muun ohella potilashuoneen varustus (381 kappaletta), ovivalo (381 kappaletta), potilaan hoitajakutsupainike/kapula, radio, valo-ohjaus ja puheyhteys (448 kappaletta), kolmitasoinen ovenpielikutsukoje (381 kappaletta), elvytyskutsu ovenpielessä (381 kappaletta), wc-hälytin (762 kappaletta) ja lääkintälaitehälytysliitäntä (448 kappaletta). Esillä olevassa hankinnassa ainoastaan hälyttimet ovat langattomia. Tämä muodostaa pienen, noin 20 prosentin osuuden koko hankinnasta. Osa-alue A on sisältänyt muun ohella langattomia, vapaasti ohjelmoitavia kutsukojeita ja erilaisia hälyttimiä. Osa-alueella A on langallinen infra, johon liitetään myös langattomia hälyttimiä.

Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnöllä on myös laajennettu puitesopimuksen soveltamisalaa olennaisesti. Tarjouspyyntöön on lisätty uusia merkittäviä paikannus- ja poistumisvalvontatoimintoja, joita ei ole ollut puitejärjestelyn tarjouspyynnössä. Paikannus- ja poistumisvalvonta ovat kallein osio kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä ja ne ovat sairaaloissa yleisesti aina mukana hoitajakutsuratkaisuissa. Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyyntöön sisältynyt huonekohtainen paikannus hoitajakutsujärjestelmässä on niin merkittävä kustannus, että sen olisi pitänyt sisältyä jo alkuperäisen puitejärjestelyn tarjouspyynnön osa-alueisiin A ja B, jotta tarjoajat olisivat voineet sen hinnoitella. Muutkin kuin puitejärjestelyssä mukana olleet toimittajat olisivat voineet olla kiinnostuneita uusista ehdoista/ominaisuuksista. Muutokset ja lisäykset ovat olleet niin olennaisia, että hankintayksikön pitäisi järjestää muutosten johdosta uusi kevennetty kilpailutus puitejärjestelyn osa-alueessa A tai kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Kevennetyn kilpailutuksen koko hinnaston runko ja kaikki tuotteet ovat olleet erilaisia ja eri nimisiä kuin puitejärjestelyssä. Kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnön hinnastorungon pitäisi olla sama kuin puitejärjestelyn tarjouspyynnössä, ja siihen voidaan tehdä kohdekohtaiset erityistarpeet lisäyksinä. Alkuperäinen puitejärjestely on ollut turha, koska hinnastoja ei ole voinut hyödyntää ja tuotteet ovat olleet täysin erilaisia.

Kilpailuttaessaan esillä olevan hankinnan puitejärjestelyn osa-alueeseen B valittujen puitesopimustoimittajien kesken puitejärjestelyn osa-alueen A vaatimuksilla ja hinnoittelulla, hankintayksikkö ei ole voinut saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön menettely on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Puitesopimustoimittajat ovat esittäneet hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle useita kysymyksiä siitä, miksi hankinta on kilpailutettu osa‑alueessa B, vaikka hankinnan vaatimusten mukaan kyseinen hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa osa-alueen A vaatimusten mukaisesti ja osa-alueen A toimittajien kesken. Hankintayksikön vastaukset eivät ole selventäneet asiaa. Hankintayksikön antamasta vastauksesta, joka on otsikoitu ”Selvennys tarjouspyyntöömme” on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on muuttanut kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä hankinnan kohteen sisältöä ja vaatimuksia puitejärjestelyn ehdoista.

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen ja käsittelylupahakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja käsittelylupahakemuksen. HUS-yhtymä on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.725 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä tutkimatta valittajalta puuttuvan asianosaisaseman takia. Valittaja ei ole tehnyt valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä tarjousta, eikä valittaja ole edes väittänyt, ettei se olisi pystynyt tekemään tarjousta tarjouspyynnön vaatimusten takia. Valittaja on hyväksytty puitejärjestelyyn, joten se on täyttänyt tarjoajilta edellytetyt soveltuvuusvaatimukset. Valitus on kohdistunut lähinnä siihen, kummassa puitejärjestelyn osa-alueessa tarjouspyyntö on julkaistu. Koska valittaja on hyväksytty molempiin osa-alueisiin, sillä ei ole ollut estettä tehdä tarjousta.

Käsittelyluvan myöntämiselle ei ole hankintasäännösten mukaista perustetta. Hankintamenettely ja kohdekohtaisten vaatimusten esittäminen kevennetyn kilpailutuksen vaiheessa on kuvattu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä. Puitejärjestelyä koskeva hankintapäätös on lainvoimainen. Valituksenalainen hankinta on toteutettu oikein puitejärjestelyyn perustuvana hankintana.

Hoitajakutsujärjestelmät voivat perustua langalliseen tai langattomaan tiedonsiirtoon. Langallisilla ja langattomilla ratkaisuilla on hieman erilaiset ominaisuudet, toimintavarmuus ja hinnat, mistä syystä niitä on vaikea saada samassa hankinnassa vertailukelpoisiksi. Teknologiaratkaisu on siten mielekkäämpää tehdä kulloisenkin käyttökohteen tarpeiden mukaan.

Langattomilla ratkaisuilla on markkinoilla enemmän toimittajia. Erityisesti tästä syystä hankintayksikkö on jakanut puitejärjestelyn vuodesta 2020 lähtien langalliseen ja langattomaan osaan. Puitejärjestelyn langattomassa osassa onkin ollut vuosien 2020 ja 2024 puitejärjestelyissä enemmän toimittajia kuin langallisessa. Jos hankintayksikkö olisi edellyttänyt kaikilta puitejärjestelyn osallistujilta langallisten ratkaisujen toimituskykyä ja referenssejä, osa toimittajista olisi jäänyt puitejärjestelyn ulkopuolelle, mikä olisi rajoittanut kilpailua.

Puitejärjestelyt on rakennettu siten, että puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on kuvitteellisten esimerkkikohteiden perusteella kuvattu vähimmäisvaatimukset tyypilliselle hoitajakutsuratkaisulle. Päästäkseen mukaan puitejärjestelyyn toimittajalla on tullut olla vähimmäisratkaisun mukainen toimituskyky ja referenssit. Samalla tällaiselle ”tyyppitoimitukselle” on saatu enimmäishinnasto.

Hankintayksiköllä on satoja toimipisteitä, joissa on omia kohdekohtaisia vaatimuksia. Puitejärjestelyn mukaisten hoitajakutsutoimitusten kohteiden koot vaihtelevat kokonaisesta uudisrakennuksena rakennettavasta sairaalasta yksittäiseen polikliiniseen hoitoyksikköön. Kaikkien mahdollisten kohdekohtaisten vaatimusten esittäminen jo puitejärjestelyn kilpailutuksessa olisi ollut paitsi mahdotonta myös kilpailua rajoittavaa, sillä se olisi saattanut rajata puitejärjestelyyn osallistuvien toimittajien määrää. Samasta syystä puitejärjestelyn esimerkkikohteet eivät ole kuvanneet, eivätkä ole voineet kuvata, yksittäisten kevennettyjen kilpailutusten laajuutta. Esimerkkikohteet on tarkoitettu puitejärjestelyyn tehtyjen tarjousten vähimmäisvaatimuksiksi ja puitejärjestelyn enimmäishinnaston pohjaksi. Mahdollisuus esittää tarkempia vaatimuksia kevennetyissä kilpailutuksissa on kuvattu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Hankinnan laajuus on kuvattu puitejärjestelyn osalta euromääräisesti puitejärjestelyn tarjouspyynnössä ja kevennettyjen kilpailutusten osalta kevennettyjen kilpailutusten tarjouspyynnöissä. Valituksen kohteena olevan hankinnan arvo on ollut murto-osa puitejärjestelyn kokonaisarvosta.

Valittajan väite siitä, että puitejärjestelyn tarjouspyynnön mukaan langallisten ratkaisujen osa-alue A sisältäisi sekä langallisia että langattomia ratkaisuja tai komponentteja, ei pidä paikkaansa. Puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet vaatimuksia langattomista ratkaisuista tai komponenteista osa-alueessa A.

Hankinta on toteutettu osa-alueessa B siksi, että hankinnan kohteena olevaan sairaalaan on tulossa psykiatrian osastoja, joiden potilaat eivät tyypillisesti vietä yhtä paljon aikaa potilaspaikoilla kuin somaattisten sairauksien vuoksi sairaalassa olevat potilaat. Psykiatriset potilaat liikkuvat kaikissa potilaille tarkoitetuissa avoimissa tiloissa. Heille on siten ollut tarpeen saada käyttöön langattomat hälyttimet, joita ei ole sidottu potilaspaikkoihin, samoin kuin poistumisvalvonta. Tällaista toiminnallisuutta ei ole mahdollista toteuttaa langallisella ratkaisulla. Koska samassa fyysisessä sairaalakokonaisuudessa ei voi olla toiminnallisista, taloudellisista ja potilasturvallisuuteen liittyvistä syistä kahta erilaista hoitajakutsujärjestelmää, myös somaattisille osastoille on tässä tapauksessa hankittava sama langaton ratkaisu kuin psykiatrian osastoille.

Langallisuus ja langattomuus liittyvät hoitajakutsujärjestelmän sisäiseen tiedonsiirtoon, ei sähkönsyöttöön. Myös langattomaan tiedonsiirtoon tarkoitettuja laitteita voidaan luonnollisesti kiinnittää kiinteään sähköverkkoon. Vaatimus yksittäisen komponentin kiinteästä sähkönsyötöstä ei tarkoita sitä, että langaton hoitajakutsujärjestelmä pitäisi kilpailuttaa langallisena.

Valittajan väite siitä, ettei puitejärjestelyn tarjouspyynnössä ole edellytetty esimerkkikohteissa olevan langatonta hälytintä paikannuksella ja poistumisvalvonnalla, on virheellinen. Vaatimus langattomista hälyttimistä on esitetty puitejärjestelyn tarjouspyynnössä, jossa on todettu, että ”kutsuissa ja hälytyksissä tulee välittyä kutsupaikkakohtainen paikkatieto, joka näytetään käytävänäytöillä, WLAN-/mobiilipuhelimilla sekä kansliatyöasemilla”. Kutsupaikkakohtaisen paikkatiedon tulee tarpeen mukaan kattaa kaikki tarvittavat sairaalan tilat. Jos hälytin olisi kiinteästi kohdennettu yksittäiseen potilashuoneeseen, ei langattomalla hälyttimellä olisi käyttöä, ja hankinnan olisi voinut tehdä langallisena hoitajakutsujärjestelmänä.

Kuten valittaja on itsekin todennut, paikannus ja poistumisvalvonta ovat sairaaloissa usein mukana hoitajakutsuratkaisuissa. Ne eivät siten ole uusia ja yllättäviä vaan melko tavanomaisia hoitajakutsujärjestelmien toiminnallisuuksia. Paikannus on luonnollinen osa langatonta hoitajakutsuratkaisua, jossa langattomat hälyttimet eivät ole paikkaan sidottuja. Langattomat, mobiilisti mukana kulkevat hälyttimet vaativat ymmärrettävästi paikannuksen, koska määrittelemättömästä paikasta tulevaan hälytykseen on mahdotonta reagoida. Poistumishälytykseen on tarpeellista ja teknisesti yksinkertaista liittää paikannustieto.

Ennen valituksen kohteena olevaa kevennettyä kilpailutusta hankintayksikkö on käynyt vuoropuhelua kaikkien puitejärjestelyn osa-alueessa B mukana olevien toimittajien kanssa. Vuoropuhelussa on ilmennyt, että kaikki toimittajat pystyvät toteuttamaan paikannus- ja poistumisvalvontatoiminnallisuudet osana toimittamaansa hoitajakutsujärjestelmää.

Mahdollisuus kohdekohtaisiin vaatimuksiin on välttämätön edellytys sellaisen puitejärjestelyn toteuttamiseksi, jonka sisällä hankitaan järjestelmiä useisiin erilaisiin kohteisiin. Kyse ei siten ole hankintasopimuksen olennaisesta muuttamisesta hankintasäännösten kieltämällä tavalla, vaan puitejärjestelyn tavanomaisesta toimeenpanosta.

Valituksen ja käsittelylupahakemuksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen ja käsittelylupahakemuksen tutkimatta valittajalta puuttuvan asianosaisaseman takia. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei ole tehnyt valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä tarjousta, eikä valittaja ole edes väittänyt, ettei se olisi pystynyt tekemään tarjousta tarjouspyynnön vaatimusten takia. Valittaja on hyväksytty puitejärjestelyyn, joten se on täyttänyt tarjoajilta edellytetyt soveltuvuusvaatimukset. Koska valittaja on hyväksytty molempiin osa-alueisiin, sillä ei ole ollut estettä tehdä tarjousta.

Valittaja on esittänyt, että se on asianosainen, vaikka se ei ole jättänyt tarjousta valituksenalaisessa tarjouskilpailussa. Valittajan mukaan se ei ole voinut jättää tarjousta valituksenalaisessa tarjouskilpailussa, koska hankinta on kilpailutettu väärässä osa-alueessa. Valittaja on lisäksi esittänyt, että se on valittu puitejärjestelyyn ja sillä on puitesopimustoimittajana oikeudellinen intressi saada muutos hankintasäännösten ja puitejärjestelyn vastaiseen tarjouspyyntöön ja hankintamenettelyyn. Valittaja on tehnyt valituksen kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnöstä ja hankintamenettelystä tarjousaikana ennen hankintapäätöstä.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2014:129 on katsottu, että muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Tällöin on otettava huomioon, että julkista hankintaa koskevassa asiassa muutoksenhaun kohteena voi olla myös muu kuin hankintamenettelyn lopullinen ratkaisu.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja tarjoaa valituksenalaisen hankinnan kohteena olevia järjestelmiä ja se on valittu puitesopimustoimittajaksi puitejärjestelyn osa-alueisiin A ja B.

Hankintayksikkö on julkaisemassaan kevennetyn kilpailutuksen tarjouspyynnössä, jonka valittaja on esittänyt olevan hankintasäännösten vastainen, esittänyt hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vaatimukset hankintamenettelyyn osallistuvia tarjoajia sitovalla tavalla. Tarjouspyynnön julkaiseminen on siten ollut hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on ollut vaikutusta tarjoajan asemaan ja joka on mainitun säännöksen nojalla voinut olla muutoksenhaun kohteena.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service,
C-230/02, EU:C:2004:93, tuomion 29 ja 30 kohta) lausunut muun ohella olevan liiallista vaatia, että yritys, jonka etuja väitetään loukatun tarjouskilpailua koskeviin asiakirjoihin sisältyvillä syrjivillä lausekkeilla, tekee kyseisessä hankintamenettelyssä tarjouksen voidakseen käyttää muutoksenhakumenettelyjä kyseisten eritelmien osalta, vaikka sen mahdollisuudet kyseisen hankintasopimuksen tekemiseksi ovat olemattomat mainittujen eritelmien takia. Tuomioistuimen mukaan yrityksen on voitava hakea suoraan muutosta tällaisten syrjivien eritelmien osalta odottamatta hankintamenettelyn päättymistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2017:12 on todettu, että tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun syrjiväksi katsomastaan tarjouspyynnöstä myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä.

Valittaja on saattanut valituksensa vireille ennen tarjousajan päättymistä ja hankintapäätöksen tekemistä. Kun otetaan huomioon valituksen perusteet sekä tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta ja valittajan muutoksenhakuun käyttämä aika, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on nyt esillä olevassa tilanteessa käyttänyt muutoksenhakukeinoja julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa, jotta sitä tarjouskilpailuun osallistumattomana tahona voidaan pitää asianosaisena.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on pidettävä hankintalain 145 §:n
1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena esillä olevassa asiassa. Valitusta ja käsittelylupahakemusta ei siten tule jättää tutkimatta asianosaisaseman puuttumisen takia.

Käsittelylupa

Hankintalain 42 §:ssä säädetään puitejärjestelystä ja 43 §:ssä puitejärjestelyyn perustuvista hankinnoista.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan edellä 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää (1 kohta) tai siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy (2 kohta).

Hankintalain 146 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa pääosin aikaisemman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 86 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen esitöistä (HE 190/2009 vp s. 92 ja PeVL 35/2009 vp s. 3) ilmenee, että käsittelyluvan myöntämiselle on säännöksessä tarkoitettu painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy, jos hankintaa ei ole toteutettu oikein puitejärjestelyyn perustuvana.

Valituksenalainen hankinta on perustunut HUS-yhtymän puitejärjestelyyn. Valittaja on vedonnut siihen, että käsittelyluvan myöntämiselle on painava hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Markkinaoikeus on tutkinut käsittelyluvan myöntämisen edellytykset. Valittajan ja hankintayksikön esittämien seikkojen, hankintaa koskevien asiakirjojen sekä hankintayksikön toteuttaman menettelyn perusteella asiassa ei ole ilmennyt hankintalain 146 §:n 3 momentissa tarkoitettua perustetta myöntää käsittelylupa. Tunstall Oy:n hakemus käsittelyluvan myöntämiseksi on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut.

Hankinta-asioissa noudatetun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan viranomaistyönäkin tehdystä vastineen laatimisesta saattaa aiheutua senkaltaista työtä, josta valittaja voi joutua suorittamaan korvauksen.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän vaatimuksen valituksen ja käsittelylupahakemuksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus ei myönnä käsittelylupaa Tunstall Oy:lle.

Markkinaoikeus velvoittaa Tunstall Oy:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Tunstall Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.