30.8.2024

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128441 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyn keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voisi käyttää mainittua keksintöä. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, kuinka patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän syöte on valittava, eikä ole selvää, voiko kyseisen menetelmän syötteen vapaiden rasvahappojen määrä olla alle 35 p-%.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, ettei viitejulkaisussa D1 olisi esitetty syötettä, jossa vapaiden rasvahappojen määrä olisi 15 — 35 p‑%:a, ja syötteen esikäsittelyä suodattamalla. Mainitun viitejulkaisun mukaan siinä esitetyn menetelmän biologista alkuperää olevan syötteen sisältämien rasvahappojen määrä on 2 — 20 p-%:a syöteseoksen kokonaismäärästä. Kyseisessä yhteydessä rasvahappojen määrällä tarkoitetaan vapaiden rasvahappojen määrää. Viitejulkaisussa D1 on lisäksi esitetty, että kyseisen menetelmän esikäsittelyvaihe voidaan toteuttaa perkolaatiotekniikalla (percolation technique) esimerkiksi savella täytetyssä adsorptiokolonnissa. Viitejulkaisussa D11 esitetyn perusteella perkolaatiotekniikka sisältää suodatusvaiheen, ja viitejulkaisussa D12 esitetyn perusteella savella täytettyyn adsorptiokolonniin liittyy suodattimen käyttö. Viitejulkaisusta D1 tunnettu menetelmä sisältää siten kaikki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet, joten viimeksi mainittu ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 9 mukaan vetykäsittelyprosessi sisältää esikäsittelyprosessin. Viitejulkaisussa D1 on esitetty korkeassa paineessa toteutettava kaasu — neste-erotus (high pressure gas-liquid separator), joka viitejulkaisussa D13 esitetyn perusteella sisältää suodatusvaiheen. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö ei siten ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi virheellisesti katsonut, ettei viitejulkaisussa D2 olisi esitetty syötettä, jossa vapaiden rasvahappojen määrä olisi 15 — 35 p‑%:a, ja syötteen esikäsittelyä suodattamalla. Mainitussa viitejulkaisussa on mainittu mäntyöljyn suodatus, ja siinä on esitetty syöteseos, jossa on 50 p-% mäntyöljyä ja 50 p-% kasviöljyä. Kyseisessä viitejulkaisussa esitetyssä esimerkissä kasviöljynä on rypsiöljy (canola oil), ja mainitun esimerkin yhteydessä on todettu, että mäntyöljy sisältää 52 p-% vapaita rasvahappoja. Viitejulkaisun D10 mukaan rypsiöljy sisältää 94,1 — 99,1 p-% triglyseridejä ja 0,2 — 0,6 p-% rasvahappoja. Viitejulkaisun D2 esimerkin mukainen syöte sisältää siten 26,2 — 26,6 p-% vapaita rasvahappoja, ja triglyseridien määrä seoksessa on vähintään 47,05 p-%.

Viitejulkaisussa D2 on myös esitetty pelkästään talista koostuva syöte. Viitejulkaisun D19 mukaan huonolaatuinen tali sisältää triglyseridien lisäksi jopa yli 20 p-% vapaita rasvahappoja. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki piirteet on esitetty viitejulkaisussa D2, joten kyseinen menetelmä ei ole uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Suodatusvaiheen sisältävä esikäsittelyprosessi käy ilmi viitejulkaisusta D2, joten myöskään patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö ei ole uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D20 tunnetusta menetelmästä syötteen sisältämien vapaiden rasvahappojen pitoisuuden osalta. Viitejulkaisussa D22 esitetyn perusteella patenttivaatimuksessa 1 esitetylle vaihteluvälille sijoittuvia pitoisuuksia ei voida pitää erityisen edullisina. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D20 tunnettuun menetelmään nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä syötteen sisältämien vapaiden rasvahappojen ja triglyseridien pitoisuuden osalta. Esimerkkeinä syötteistä viitejulkaisussa D3 on mainittu tali ja ruskea jäterasva, joissa olevien vapaiden rasvahappojen pitoisuuden alan ammattimies tietää olevan patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä vaihteluvälillä. Näin ollen viitejulkaisuun D3 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen. Koska tali ja ruskea jäterasva on viitejulkaisussa D3 esitetty mahdollisina syötteinä, niiden valinta ei edellytä vaihtoehtoista menetelmää etsivältä alan ammattimieheltä keksinnöllistä panosta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty, että syöte on edullisesti uusiutuvien komponenttien seos. Viitejulkaisu D2 liittyy samaan tekniikan alaan kuin D3, eli polttoainekomponenttien valmistamiseen. Näin ollen erilaisten syötteiden sopivaa määrää arvioiva alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisuun D2, josta käy ilmi syöte, jossa on 15 — 35 p-% vapaita rasvahappoja ja syötteen muu osa on vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai niiden seoksien triglyseridejä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D3 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 128441 voimassa jonkin vaihtoehtoisista patenttivaatimusasetelmista 1 — 4 (liitteet 2 — 5) mukaisessa muodossa. Neste Oyj on toimittanut vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1 — 4 markkinaoikeuteen 24.3.2023 antamansa vastauksen yhteydessä toissijaisina patenttivaatimusasetelmina 1 — 4.

Perusteet

Asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn keksinnön selityksen voisi katsoa olevan riittämätön.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn menetelmän raaka-aine sisältää rasvahappojen estereitä ja mahdollisesti vapaita rasvahappoja. Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän raaka-aine ei siten yksiselitteisesti sisällä vapaita rasvahappoja. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty ainakaan suoritusmuotoa, jonka syötteessä on 15 — 35 p-% vapaita rasvahappoja ja syötteen loppuosa on vallitsevasti kasviöljyjen tai eläinrasvojen triglyseridejä.

Asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella viitejulkaisujen D11 ja D12 voitaisiin katsoa olleen julkisia ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää. Viitejulkaisussa D1 esikäsittelymenetelmänä on adsorptio, jota ei voi tulkita suodatukseksi sen perusteella, että viitejulkaisuissa D11 ja D12 on mainittu suodatus tai suodatin. Näin ollen myöskään patenttivaatimuksessa 1 esitetty suodatusvaihe ei ole tunnettu viitejulkaisusta D1.

Patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden samoilla perusteilla kuin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Viitejulkaisussa D13 esitetylle ei tule antaa merkitystä arvioitaessa uutuutta viitejulkaisussa D1 esitettyyn nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö ovat uusia myös viitejulkaisusta D2 tunnettuun nähden. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty sellaisen syötteen suodatusvaihetta, jossa on vapaista rasvahappoja 15 — 35 p-% ja loppuosa enimmäkseen triglyseridejä. Mainitun syötteen koostumuksen muodostaminen edellyttää jälkikäteispäättelyä, jossa yhdistetään mielivaltaisesti valittuja osia viitejulkaisusta D2 ja D10 ja jätetään ottamatta huomioon viitejulkaisun D2 esimerkissä 7 esitetty viittaus viitejulkaisuun D17 (US 4992605).

Keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi ei tule valita viitejulkaisussa D3 eri listoilta jälkikäteispäättelyn avulla poimittujen piirteiden joukkoa vaan mainitun viitejulkaisun esimerkissä esitetty piirteiden yhdistelmä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö eroavat kyseisestä esimerkistä niin monen piirteen osalta, että mainittu menetelmä ja käyttö ovat jo tästä syystä keksinnöllisiä viitejulkaisusta D3 tunnettuun nähden. Viitejulkaisun D3 esimerkistä puuttuvia patenttivaatimusten 1 ja 9 piirteitä ei myöskään ole esitetty viitejulkaisussa D2, joten mainituissa patenttivaatimuksissa esitettyyn keksintöön ei pääse myöskään viitejulkaisut D3 ja D2 yhdistämällä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö ovat siten keksinnöllisiä viitejulkaisusta D3 tai viitejulkaisujen D3 ja D2 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisusta D20 ei käy ilmi suodatusvaiheen sisältävää esikäsittelyvaihetta eikä mitään edullista rasvahappopitoisuutta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 9 mukainen käyttö ovat siten keksinnöllisiä myös viitejulkaisusta D20 tunnettuun nähden.

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on markkinaoikeudessa ensisijaisesti tarkasteltavan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 osalta kysymys siitä, käsittääkö se sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseisessä patenttivaatimusasetelmassa esitettyä keksintöä, ja onko kyseisessä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 osalta kysymys voi olla siitä, käsittääkö se sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, ja onko kyseisessä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 4 osalta kysymys voi olla siitä, käsittävätkö ne sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, ja onko kyseisessä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1 — 3 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1, menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 5 ja käyttöön kohdistuva itsenäinen vaatimus 6. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 5.

4 Tunnettu tekniikka ja asiakirjatodisteet

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin ja asiakirjatodisteisiin:

D1: WO 2008058664
D2: US 5705722
D3: US 7982076
D4: US 20090163744
D5: WO 2007068097
D6: US 20150018588
D7: US 20110152588
D8: US 7989671
D9: US 8022258
D10: Przybylski r., Canola oil: Physical and chemical properties
D11: Wikipedia, ”Percolation”
D12: Wikipedia, ”Column chromatography”
D13: US 3966437
D14: WO 2016128617
D15: Neste Oyj:n vastine 24.9.2018 EP-välipäätökseen
D16: Jones et al., Handbook of Petroleum Processing, 2006
D17: US 4992605
D18: Grain Trade Australia, Trading standards, Fats & Oils,
D19: Meet technology — information sheet, Tallow, 1997
D20: EP 1741768
D21: Canakci M. et al, Biodiesel Production from oils and fats with high free fatty acids, American Society of Agricultural Engineers
D22: Viitejulkaisussa D14 esitetyt lisätulokset

5 Asian arviointi

5.1 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):

P1.1: Menetelmä hiilivetyjen valmistamiseksi uusiutuvasta öljysyötteestä, jossa menetelmässä on vaiheet:

P1.2: tehdään syötteelle esikäsittelyprosessi,

P1.3: jolloin mainitussa esikäsittelyprosessissa on suodatusvaihe,

P1.4: tehdään esikäsitellylle syötteelle vetykäsittelyprosessi,

P1.5: otetaan talteen hiilivetyjä mainitusta vetykäsittelyprosessista,

P1.6: tunnettu siitä, että mainitussa syötteessä on 15 — 35 p-% vapaita rasvahappoja, ja

P1.7: loput on vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai näiden seoksien triglyseridejä.

Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:

P6.1: Uusiutuvan öljyn käyttö hiilivetyjen tuottamiseksi vetykäsittelyprosessissa tunnettu siitä, että

P6.2: mainittu uusiutuva öljy sisältää vapaita rasvahappoja 15 — 35 p-%, ja

P6.3: loput on vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai näiden seoksien triglyseridejä, jolloin

P6.4: mainittu vetykäsittelyprosessi sisältää esikäsittelyprosessin, jolloin

P6.5: mainitussa esikäsittelyprosessissa on uusiutuvan öljyn suodatusvaihe.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus numero FI 20150044 on tehty 9.2.2015, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Patenttihakemuksen perusasiakirjan muodostavat siten kyseinen englanninkielinen selitys piirustuksineen ja kyseiset englanninkieliset patenttivaatimukset.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukset 1 ja 6 sisältävät lisättyä materiaalia, koska piirteelle P1.7 ja P6.3 ”loput on vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai näiden seoksien triglyseridejä” ei ole tukea patenttihakemuksen perusasiakirjassa. Patenttivaatimus 6 sisältää UPM Kymmene Oyj:n mukaan lisättyä materiaalia myös siksi, että patenttihakemuksen perusasiakirjasta ei käy ilmi, että esikäsittelyprosessissa on piirteen P6.5 mukaisesti uusiutuvan öljyn suodatusvaihe.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että perusasiakirjan patenttivaatimuksissa esiintyvän ilmaisun ”loput ovat vallitsevasti trglyseridejä” muuttamiselle muotoon ”loput ovat vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai näiden seoksien triglyseridejä” on tuki perusasiakirjassa. Perusasiakirjan selityksen sivulla 3 on esitetty, että keksintö soveltuu mille tahansa kasviöljyjen tai eläinrasvojen ja vapaiden rasvahappojen (FFA) virran yhdistelmäsyötteelle. Vapaiden rasvahappojen virran on lisäksi esitetty olevan esimerkiksi palmuöljy (PFAD)-, mäntyöljy (CTO)- tai eläinrasvapohjainen (brown grease) virta, joten perusasiakirjasta on löydettävissä tuki yhdistelmäsyötteelle, joka on kasviöljyjen ja eläinrasvojen seos. Tällaiset uusiutuvat öljysyötteet sisältävät myös triglyseridejä.

Markkinaoikeus toteaa, että UPM-Kymmene Oyj on esittänyt edellä todetut seikat lisätystä materiaalista lausumassaan 24.8.2023. Markkinaoikeus on 29.8.2023 varannut Neste Oyj:lle tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma kyseisestä UPM-Kymmene Oyj:n lausumasta. Neste Oyj on 27.9.2023 antanut pyydetyn kirjallisen lausuman, jossa se ei ole lausunut kyseisistä lisättyä materiaalia koskevista seikoista.

Perusasiakirjan menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 on kuulunut seuraavasti:

A method for producing hydrocarbons from a renewable oil feedstock, comprising the steps of

- subjecting the feedstock to a pre-treatment process,

- subjected said pre-treated feedstock to a hydrotreatment process,

- obtaining hydrocarbons from said hydrotreatment process,

characterized in that said feedstock comprises free fatty acids from about 15 wt-% to about 35 wt-%, and the rest being predominantly triglycerides.

Perusasiakirjan menetelmään kohdistuva epäitsenäinen menetelmävaatimus 6 on kuulunut seuraavasti:

The method according to any of the preceding claims, characterized in that said feedstock is a mixture of vegetable oil or animal fat and a free fatty acid stream selected from palm fatty acid distillate (PFAD), sludge palm oil (SPO), crude tall oil (CTO), crude fatty oil (CFO), tall oil fatty acid (TOFA), acid oils, free fatty acid side streams from oleochemistry, lauric fatty acid, palm kernel fatty acid and brown grease.

Perusasiakirjan käyttöön kohdistunut itsenäinen patenttivaatimus 10 on kuulunut seuraavasti:

Use of renewable oil in a hydrotreatment process for producing hydrocarbons, characterized in that said renewable oil contains free fatty acids from 15 wt‑% to 35 wt-% and the rest is predominantly triglycerides.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 1 ja ensin mainitun patenttivaatimus 6 vastaavasti viimeksi mainitun patenttivaatimuksesta 10 muun ohella siten, että ensin mainituissa patenttivaatimuksissa uusiutuvan öljysyötteen koostumuksen loppuosan on esitetty olevan vallitsevasti kasviöljyjen, eläinrasvojen tai näiden seoksien triglyseridejä. Viimeksi mainituissa patenttivaatimuksissa koostumuksen loppuosan on esitetty olevan vallitsevasti tarkemmin määrittelemättömiä triglyseridejä. Ensin mainittuja patenttivaatimuksia on siten muutettu viimeksi mainittuihin nähden siten, että ensin mainittujen mukaan uusiutuvan öljysyötteen loppuosa on vallitsevasti kasviöljyjen triglyseridejä, eläinrasvojen triglyseridejä tai kasviöljyjen ja eläinrasvojen seoksien triglyseridejä. Kyseinen muutos on tehty patenttihakemuksen käsittelyn aikana 22.1.2016 Patentti- ja rekisterihallitukselle välipäätösvastineen yhteydessä toimitettuihin englanninkielisiin patenttivaatimuksiin muodossa ”the rest being predominantly triglycerides of vegetable oil, animal fat or a mixture thereof”.

Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 6 on esitetty, että uusiutuvan öljysyötteen toisen seoskomponentin muodostavat kasviöljyt tai eläinrasvat ja toisen vapaiden rasvahappojen virta (said feedstock is a mixture of vegetable oil or animal fat and a free fatty acid stream). Kun otetaan huomioon, että perusasiakirjan patenttivaatimus 6 on ollut perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 viittaava epäitsenäinen vaatimus ja että viimeksi mainitun mukaan uusiutuva öljysyöte käsittää 15 — 35
p-% vapaita rasvahappoja ja loppuosa on vallitsevasti triglyseridejä (said feedstock comprises free fatty acids from about 15 wt-% to about 35 wt-%, and the rest being predominantly triglycerides), perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 6 voidaan katsoa käyvän ilmi, että uusiutuvan öljysyötteen loppuosa on vallitsevasti kasviöljyjen tai eläinrasvojen triglyseridejä. Asiassa on siten arvioitava, käykö perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 6 selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että uusiutuva öljysyötteen muodostavan seoksen toisena komponenttina on kasviöljyjen ja eläinrasvojen seos. Erityisesti asiassa on arvioitava, onko ilmaisun ”vegetable oil or animal fat” tulkittava tarkoittavan myös ”kasviöljyjä ja eläinrasvoja” eli onko kyseisen ilmaisun or-sanan merkitys ”inclusive or”.

Sanaa ”or” ei ole ilmaisussa ”vegetable oil or animal fat” käytetty loogisena operaattorina, joten kyseistä sanaa on perusasiakirjan patenttivaatimuksen 6 yhteydessä tulkittava sen yleiskielisen merkityksen mukaisesti (vrt. T 1409/16, perustelujen kohta 1.3.1). MOT Oxford Dictionary of English -sanakirjan käyttöesimerkeissä (a cup of tea or coffee; are you coming or not, I either take taxis or walk everywhere; it doesn't matter whether the theory is right or wrong) or-sanaa on käytetty yksiselitteisesti toisensa poissulkevia vaihtoehtoja yhdistävänä konjunktiona eli merkityksessä “exclusive or”. Näin ollen perusasiakirjan patenttivaatimuksen 6 ilmaisua ”vegetable oil or animal fat” on yksiselitteisesti tulkittava siten, että se viittaa kasviöljyihin tai eläinrasvoihin mutta ei molempiin.

Edellä todetun perusteella perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 6 esiintyvän ilmaisun ”vegetable oil or animal fat” tulkinta on yksiselitteinen, joten alan ammattimies ei lähtökohtaisesti tarvitse perusasiakirjan selitysosan tukea sen tulkinnassa. Alan ammattimies ei kuitenkaan päätyisi toisenlaiseen tulkintaan siinäkään tapauksessa, että selitysosassa esitetty tulisi otetuksi tulkinnassa huomioon. Perusasiakirjan selitysosan esimerkeissä on tarkasteltu vain rapsiöljyn ja palmurasvahappotisleen (PFAD) seoksia. Mainitussa selitysosassa ei siten ole esitetty suoritusmuotoja tai esimerkkejä, joiden perusteella perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 6 esiintyvän ilmaisun ”vegetable oil or animal fat” or-sanaa olisi tulkittava muutoin kuin edellä todetulla tavalla poissulkevassa merkityksessä.

Myös edellä esitetystä välipäätöksen yhteydessä tehdystä muutoksesta patenttivaatimukseen 1 on pääteltävissä, että perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 6 esiintyvällä ilmaisulla ”vegetable oil or animal fat” ei ole tarkoitettu kasviöljyjen ja eläinrasvojen seoksia, koska muutettuun patenttivaatimukseen 1 on samalla lisätty myös mainittujen komponenttien seokseen nimenomaisesti viittaavaa ilmaisu ”a mixture thereof”.

Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 6 on esitetty, että uusiutuvan öljysyötteen toisena komponenttina oleva vapaiden rasvahappojen virta voi olla ruskeaa rasvaa (brown grease). Ruskean rasvan on tässä yhteydessä katsottava tarkoittavan elintarviketeollisuuden tai ravintoloiden tuottamaa jäterasvaa, jonka koostumus riippuu esimerkiksi paistorasvan tai -öljyn koostumuksesta. Ruskean rasvan ei siten voida katsoa sisältävän selvästi ja yksiselitteisesti eläinrasvojen triglyseridejä.

Siinäkin tapauksessa, että ruskean rasvan oletetaan sisältävän vapaiden rasvahappojen lisäksi eläinrasvojen triglyseridejä, perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 6 voidaan katsoa löytyvän tuki vain piirteelle, jonka mukaan uusiutuvan öljysyötteen loppuosa, eli muu kuin vapaiden rasvahappojen muodostama osa, on kasviöljyjen ja ruskean rasvan seoksen triglyseridejä. Perusasiakirjan patenttivaatimus 6 ei siten ole tältäkään osin yleistettävissä niin, että öljysyötteen loppuosa olisi kasviöljyjen ja minkä tahansa eläinrasvojen seoksien triglyseridejä.

Perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 6 ei edellä esitetyn perusteella voida katsoa käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että uusiutuvan öljysyötteen muodostavan seoksen toisena komponenttina on kasviöljyjen ja eläinrasvojen seoksien triglyseridit. Asiassa on siten vielä arvioitava, käykö mainittu seikka selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan selitysosasta.

Perusasiakirjan selitysosan sivun 3 viimeisessä kappaleessa on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimusta 6 vastaavalla tavalla, että keksintö soveltuu käytettäväksi kasviöljyjen tai eläinrasvojen ja vapaiden rasvahappojen virran kanssa (”…invention is suitable for any mixture of vegetable oil or animal fat and a free fatty acid stream”). Koska perusasiakirjassa on johdonmukaisesti esitetty, että keksinnön mukaisena syötteenä on vapaiden rasvahappojen ja triglyseridien seos, mainitussa selityksen kohdassa esiintyvää ilmaisua ”any mixture” ei ole tulkittava niin, että keksinnön mukaisen seoksen komponentit voisi valita vapaasti kasviöljyistä, eläinrasvoista ja vapaista rasvahapoista, vaan mainittua selityksen kohtaa on tulkittava siten, että syötteen triglyseridit ovat peräisin kasviöljyistä, eläinrasvoista tai kasviöljyjen ja ruskean rasvan seoksen triglyserideistä. Näin ollen myöskään perusasiakirjan selitysosan sivun 3 viimeisestä kappaleesta ei ole löydettävissä selvää ja yksiselitteistä tukea patenttivaatimuksessa 1 esitetylle syötteelle siltä osin, että sen loppuosa muodostuu vallitsevasti kasviöljyjen ja eläinrasvojen seosten triglyserideistä.

Perusasiakirjan selitysosan sivun 4 toiseksi viimeisessä kappaleessa on esitetty, että keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa vapaiden rasvahappojen ja triglyseridien seosten käytön aiheuttamatta ongelmia esikäsittelyssä (”…method provides possibilities to use mixtures of FFA with glycerides without problems in pre-treatment process”). Myöskään mainitusta selitysosan kohdasta ei siten ole löydettävissä selvää ja yksiselitteistä tukea patenttivaatimuksessa 1 esitetylle syötteelle siltä osin, että sen loppuosa muodostuu vallitsevasti kasviöljyjen ja eläinrasvojen seosten triglyserideistä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman
1 patenttivaatimukset 1 ja 6 käsittävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.2 Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 4

Lisätty materiaali

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksesta 1 siten, että ensin mainitun mukaan uusiutuvassa öljysyötteessä on 20 — 35 p-% vapaita rasvahappoja. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja
4 patenttivaatimus 1 puolestaan eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksesta 1 siten, että ensin mainittujen mukaan uusiutuvassa öljysyötteessä on 25 — 35 p-% vapaita rasvahappoja. Kaikkien mainittujen patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimus 1 sisältää siten edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 yhteydessä tarkastellun piirteen, jonka mukaan uusiutuvan öljysyötteen loppuosa on vallitsevasti kasviöljyjen ja eläinrasvojen seoksien triglyseridejä.

Edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että myös vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 4 käsittävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 4 eivät näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista kyseisten patenttivaatimusasetelmien hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.3 Johtopäätös

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevat vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1 — 4 eivät ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja patentti numero FI 128441 on kumottava kokonaisuudessaan.