15.1.2024

Valituksen saapuminen muutoksenhakuajan kuluessa

Hankintayksikkö on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen myöhässä saapuneena kokonaan tutkimatta. Hankintayksikkö on esittänyt, että valituksenalaiseen hankintapäätökseen on liitetty valitusosoitus, joka on täyttänyt hankintasäännösten ja hallintolain vaatimukset. Hankintayksikön mukaan sovellettavaan aukioloaikaan liittyvät oikeusohjeet ovat eräiltä osin muuttuneet, mutta lainsäätäjä ei ole tarkoittanut muuttaa sitä vakiintunutta oikeustilaa, jonka mukaisesti valitus tuomioistuimeen on pantava vireille muutoksenhakuajan päättymispäivänä niin kutsutun virka-ajan päättymiseen eli kello 16.15 mennessä. Hankintayksikön mukaan valittajan valitus on saapunut markkinaoikeuteen vasta tämän kellonajan jälkeen, eikä sillä, että muutoksenhakuohjeessa ei ole esitetty valitusviranomaisen aukioloajan täsmällistä päättymisajankohtaa, ole merkitystä asian arvioinnin kannalta.

Valittaja on esittänyt, että valitus on lähetetty markkinaoikeudelle viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valittajan mukaan markkinaoikeuden aukioloaikaa ei ole mainittu hankintapäätöksen muutoksenhakuohjeissa, joista olisi tullut käydä ilmi selkeä päivämäärä ja kellonaika, johon mennessä muutoksenhakuasiakirja on toimitettava perille.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valitusta ei ole tehty määräajassa (5 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että valittaja on saanut valituksenalaisen hankintapäätöksen valitusosoituksineen tiedokseen 30.5.2023.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään julkisia hankintoja koskevista erilaisista muutoksenhakuajoista. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen muun ohella valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan muun ohella valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa säädetään valitusosoituksesta.

Hallintolain 7 lukuun sisältyvän 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava muun ohella valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset muun ohella valituksen perille toimittamisesta.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olleiden muutoksenhakuohjeiden kohdassa ”Valitusosoitus markkinaoikeudelle” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

[ — — ]

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.”

Lisäksi kyseisessä kohdassa on todettu, että valitus tehdään markkinaoikeudelle, ja ilmoitettu markkinaoikeuden yhteystiedot mukaan lukien sähköpostiosoite.

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:ssä säädetään muun ohella valituksen tekemisestä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Saman lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Markkinaoikeuden Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta hankkiman selvityksen mukaan valittajan valitus on saapunut markkinaoikeudelle 13.6.2023 kello 16.16.23. Valitus on näin ollen saapunut markkinaoikeudelle neljäntenätoista päivänä hankintapäätöksen tiedoksiannosta laskettuna kello 16.15 jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Mainitun säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) mukaan momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat valitusaikaa ja toimivaltaista tuomioistuinta koskevat virheet. Esitöiden mukaan virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava.

Asiassa on näin ollen arvioitava, onko valituksenalaiseen hankintapäätökseen liitettyyn muutoksenhakuohjeeseen sisältyvä valitusosoitus ollut sillä tavoin puutteellinen, kun siinä ei ole mainittu markkinaoikeuden aukioloajan päättymiskellonaikaa, että valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan puitteissa siitä huolimatta, että se on saapunut markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä vasta markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaan muun ohella muutoksenhakemuksen jättäminen on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Markkinaoikeus toteaa, että aikana, jolloin valtion virastojen aukioloaika oli vielä nimenomaisesti määrätty valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/1994) 1 §:ssä, markkinaoikeus on kyseiseen säännökseen viitaten vakiintuneesti katsonut, että muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä mutta kello 16.15 jälkeen markkinaoikeuteen saapunut valitus oli jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta riippumatta siitä, oliko valitusosoituksessa nimenomaisesti mainittu markkinaoikeuden aukioloaikoja vai ei.

Markkinaoikeuden nimenomaista aukioloaikaa ei kuitenkaan enää mainitun asetuksen kumoamisen jälkeen 1.1.2023 alkaen ole määrätty säädöstasolla. Myöskään valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 5 a §:n 4 momentissa, jonka mukaan viranomaisen on toimialueellaan järjestettävä asiakirjojen vastaanottaminen kuitenkin aina siten, että laissa tai asetuksessa asiakirjojen jättämiselle tai asian vireillepanemiselle säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa kello 8.00 — 16.15, ja joka on 1.1.2023 alkaen mainitun lain 1 §:n 3 momentin nojalla ulotettu koskemaan myös tuomioistuimia, ei ole säädetty tuomioistuinten tarkkoja aukioloaikoja.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan oikeusturva edellyttää, että tämä voi yksiselitteisesti päätellä saamastaan valitusosoituksesta, milloin valitus on viimeistään toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kun valittajalle valituksenalaisen hankintapäätöksen yhteydessä 30.5.2023 toimitettu valitusosoitus on ollut siten puutteellinen, ettei siinä ole ollut mainintaa markkinaoikeuden aukioloajoista, muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä markkinaoikeuteen kello 16.16 saapunutta valitusta ei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen ole perusteita jättää esillä olevassa asiassa myöhässä saapuneena tutkimatta.

Uuden perustelun esittäminen

Hankintayksikkö on toissijaisesti vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta vastaselityksessä esitettyjen väitteiden osalta sen vuoksi, että asia on vastaselityksen perustelujen myötä muuttunut valitukseen nähden toiseksi. Hankintayksikön mukaan valittaja on vasta vastaselityksessään esittänyt uutena perusteluna valitukselleen sen, että tarjouspyynnössä käytetty termi ”havainnekuva” olisi ollut epäselvä.

Valittaja on esittänyt, että havainnekuvan merkityksen käsittely ei ole ollut uusi perustelu.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt uusia vaatimuksia hankintalain 147 §:n 1 momentissa tarkoitetun muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen, mutta on muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen antamassaan vastaselityksessä ja sen täydennyksessä väitetysti esittänyt sellaisen uuden perustelun, jonka johdosta asia olisi muuttunut toiseksi.

Valittaja on valituksessaan esittänyt vaatimustensa perusteluina ensinnäkin, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Tältä osin valittaja on valituksessaan vedonnut hankintayksikön omissa tuote- ja materiaalikorteissa mittojen kohdalla käytettyyn noin-merkkiin (~) ja tarjouspyyntöasiakirjoissa käytettyyn niin sanotun Helsinki-tyylin määrittelyyn. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouksia vertaillessaan kohdellut hankintamenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti ja syrjimättä eikä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Vielä valittaja on valituksessaan esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöstä perustellessaan ja kun se ei ole epäselvissä asioissa tarkistanut tarjottua tuotetta koskevien tietojen paikkansapitävyyttä valittajalta.

Myöhemmin vastaselityksessään ja sen täydennyksessä valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä siinä käytetyn termin ”havainnekuva” osalta.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajan on tullut ladata tarjoukseensa jokaisesta tarjoamastaan tuotteesta tarjouskortti, jonka on tullut sisältää muun ohella niin sanottu havainnekuva. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kyseisiä havainnekuvia on käytetty arvioitaessa tarjotun tuotteen sopivuutta niin sanotun Helsinki-tyylin kriteereihin.

Markkinaoikeus katsoo, että vastaselityksessä ja sen täydennyksessä esitetyssä epäselvyysväitteessä ei ole ollut kysymys sellaisen perustelun esittämisestä, jonka johdosta markkinaoikeuden käsiteltävänä oleva asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen valitus on tutkittava myös siltä osin kuin valittaja on esittänyt vaatimustensa tueksi väitteen tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetyn termin ”havainnekuva” epäselvyydestä.

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittajan esittämän perusteella asiassa on pääasian osalta ensin arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset ja laadun vertailuperusteet olleet riittävän selvät. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan sekä tarjoukset valitessaan ja onko hankintayksikkö perustellut valittajan saamat laatupisteet riittävällä tavalla.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Mainitun pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Mainitun pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettelyn kulku

Hankinnan kohteena on ollut Helsingin kaupunkiympäristön yleisten alueiden kaupunkikalusteet. Hankinta on jaettu 19 osa-alueeseen, joista hankinnan osa-alue 1 on koskenut tuotetta B2 ”Teräs ja ruostumaton teräs pollari”, joka on jakaantunut 12 erilaiseen malliin, hankinnan osa-alue 12 tuotetta G1 ”Kaariteline, kapea ja leveä, teräs ja ruostumaton teräs”, joka on jakautunut kuuteen erilaiseen kaaritelineeseen, sekä hankinnan osa-alue 13 tuotetta G2 ”Kaaritelineyhdistelmä, pinta-asennus, teräs ja ruostumaton teräs”, joka on jakautunut kolmeen erilaiseen kaaritelineyhdistelmään.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on kaikkien edellä mainittujen hankinnan osa-alueiden osalta ollut paras hinta-laatusuhde siten, että hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” kaikkien kyseisten hankinnan osa-alueiden laadun vertailuperusteina on ilmoitettu seuraavat: Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava. Kustakin on voinut saada enintään 10 pistettä. Samassa tarjouspyynnön kohdassa on edellytetty, että tarjoaja lataa tuotteiden tarjouskortit tarjoukseensa hankintaohjelmassa annetun ohjeistuksen mukaisesti.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaohjelman kohdassa ”Tuote- ja materiaalikortit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintaohjelmaan liittyvät Helsingin kaupunkikalusteiden tuote- ja materiaalikortit ovat osa Helsingin kaupunkitilaohjetta.

Helsingin kaupunkitilaohje: https://kaupunkitilaohje.hel.fi/

Kaupunkikalusteiden tuote- ja materiaalikortit löytyvät Kaupunkitilaohjeen kohdasta Kaupunkikalusteet.

Tarjottujen tuotteiden tulee vastata Helsingin kaupunkitilaohjeen tuote- ja materiaalikorteissa esitettyjä vaatimuksia (kuten materiaali, mitoitus, pintakäsittely) ellei tässä hankintaohjelmassa tai tarjouspyynnössä ole määritelty tähän poikkeusta ovat nämä vaatimukset pakollisia.”

Lisäksi hankintaohjelman kohdissa ”Perustuoteryhmät (osa-alueet)”, ”Yhdistelmätuoteryhmät (osa-alueet)” ja ”Kiertotaloustuoteryhmä (osa-alueet)” on ollut luettelo hankinnan osa-alueista ja jokaisen niiden kohdalla tiettyyn kaupunkikalusteohjeen tuote- ja materiaalikorttiin viittaava koodi. Hankinnan osa-alueet 1, 12 ja 13 ovat sisältyneet ensimmäiseen kyseiseen ryhmään ja hankintaohjelman kohdassa ”Perustuoteryhmät (osa-alueet)” on todettu mainituista hankinnan osa-alueista muun ohella seuraavaa:

”Tuotekorteissa B2, G1 ja G2 ruostumaton teräs ja kuumasinkittypinta on pakollinen materiaalivaihtoehto, joille annetaan oma tuotehinta tuoteryhmän B2, G1 ja G2 sisällä.

B2 Tuotekortissa on pakollisena kaksi eri valmismallia, joista toinen on kapea ja korkea malli ja toinen on leveä ja matala malli, mutta muotokieli on yhtenäinen. Kummassakin mallissa on pakollisena myös irrotettava vaihtoehto. Tuotekortissa on myös vaatimuksia Irrotettavan mallin lukkopesästä.”

Helsingin kaupungin omassa tuote- ja materiaalikortissa B2 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mallitiedot: pollareita on kaksi eri valmismallia, joista toinen on kapea ja korkea malli ja toinen on leveä ja matala malli. Pollareiden muotokieli on yhtenäinen. Pollarin asennuksen maahan viimeistelee juureen asennettava mansetti.”

Lisäksi tuote- ja materiaalikortissa B2 on ollut muun ohella piirrokset kahdesta erilaisesta pollarista, joista korkeamman halkaisijaksi on esitetty noin (~) 100 millimetriä ja matalamman halkaisijaksi noin (~) 168 millimetriä. Erään toisen kortin piirroksen yhteydessä on asetettu mittavaatimuksia lukon tapille ja lukkopesälle. Kortin kohdassa ”Lukkopesä” on todettu seuraavaa:

”Pollarin juuressa on pyöreä levymäinen mansetti ilman reikiä ja kiinnityspultteja.

Mansettiosan tulee sijoittua pollarin ulkopinnan tasolle.

Syvyys: lukon kolmiomaisen sisuksen on oltava ympäröivän osan kanssa samalla tasalla tai hieman sisennettynä.”

Helsingin kaupungin omassa tuote- ja materiaalikortissa G1 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mallitiedot: Runkolukituksen mahdollistavia kiinteätä pyörätelineitä on kaksi eri valmismallia, joista toinen on kapea malli ja toinen leveä malli. Kaaritelineiden muoto on yhtenäinen. Putken juuressa on pyöreä levymäinen mansetti ilman reikiä ja kiinnityspultteja, vahvuus 3 — 4 mm, leveys 30 — 40 mm.”

Lisäksi tuote- ja materiaalikortissa G1 ollut muun ohella piirrokset kahdesta erilaisesta kaaritelineestä, joista molempien osalta on esitetty tiettyjä millimetreinä annettuja noin-mittoja (~).

Helsingin kaupungin omassa tuote- ja materiaalikortissa G2 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mallitiedot: Kaaritelineyhdistelmässä on kolme kaaritelinettä kiinnihitsattuina maalattateräksiin. Lattaterästen reunat ja hitsaussaumat ovat siistit ja viimeistellysti hiotut.”

Lisäksi tuote- ja materiaalikortissa G2 ollut muun ohella piirroksia kaaritelineistä. Piirroksissa on esitetty tiettyjä millimetreinä annettuja mittoja. Minkään mitan kohdalla ei ole käytetty noin-merkkiä (~).

Kaikissa mainituissa tuote- ja materiaalikorteissa B2, G1 ja G2 on lisäksi esitetty tietoja muun ohella niiden tarkoittamien tuotteiden materiaaleista, pintakäsittelystä / viimeistelystä ja värivaihtoehdoista.

Hankintaohjelman kohdassa ”Helsinki-tyyli” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Helsinki-tyylin tekijöitä ovat hillityn tyylikäs, selkeälinjainen, vähistä elementeistä koostuva, käyttötarkoitustaan palveleva ja yksityiskohdiltaan viimeistelty muotoilu sekä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien käyttö. Nämä tekijät vahvistavat kalusteiden yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa. Määritelty Helsinki-tyyli perustuu Helsingin kaupunkikalusteohjeessa (2010) määriteltyyn ilmeeseen.

Helsinki-tyylin arvioinnissa käytetään neljää eri määritelmää, joista tuote saa pisteitä. Määritelmät ovat hillitty, linjakas, viimeistelty ja vakuuttava.

Hillitty: Koristeellisuutta ei esiinny. Muotokieli on funktionaalinen eli toimiva ja tarkoituksenmukainen. Ylimääräisiä rakenneosia ei ole.

Linjakas: Vähistä elementeistä koostuva, selkeälinjainen. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä sekä tarkoituksenmukaisia.

Viimeistelty: Viimeistellyn ilmeen luo mm. materiaalien huoliteltu liittyminen toisiinsa. Puuosat ovat kulmistaan pyöristettyjä tai viistettyjä. Rakenteen tulee olla sellainen, että kalusteen reuna-alueet ovat pyöristettyjä siten, että niistä ei aiheudu käyttäjälle haittaa ja ettei rakenteessa ole käyttäjille haitallisia ulkonemia, nystermiä tai hammastuksia.

Vakuuttava: Kaluste on rakenteeltaan ja materiaaleiltaan vakuuttava. Kaluste on käyttötarkoituksessaan kestävä ja tukeva ulkotilan kaluste.

Tuoteryhmissä tuotteet arvioidaan yksilöllisesti ja yhdistelmätuoteryhmät arvioidaan tuoteperhekokonaisuuksina.

Kalusteelle annetaan tuotearvioinnissa laatupisteet, siitä miten hyvin se vastaa vaadittua Helsinki-tyyliä. Helsinki-tyyli arvioidaan jokaiselta edellä mainituilta osa-alueelta: hillitty, linjakas, viimeistelty ja vakuuttava. Laatupisteitä voi saada jokaisesta osa-alueesta korkeintaan 10 vertailupistettä ja tuotteen laadun kokonaispistemäärä on korkeintaan 40. Helsinki-tyylin arvioinnin suorittaa kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijaryhmä.

Tuotteen saamat vertailupisteet seuraavasti:

• 10 vertailupistettä: Tuote/Tuoteperhe kokonaisuus täyttää erinomaisesti Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset.
  
• 6 vertailupistettä: Tuote/Tuoteperhe täyttää hyväksyttävästi Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset.
  
• 2 vertailupistettä: Tuote/Tuoteperhe täyttää välttävästi Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset.
  
• 0 vertailupistettä: Tuote/Tuoteperhe ei täytä Helsinkityylille asetettuja vaatimuksia.

Päästäkseen hintavertailuun kalusteen on saatava jokaisesta arvioidusta laatukriteeristä vähintään 2 vertailupistettä. Jos kaluste saa jostakin osa-alueesta (hillitty, linjakas, viimeistelty ja vakuuttava) nolla vertailupistettä tarjous tuotteen osalta hylätään. Helsinki-tyylin painoarvo on kokonaistaloudellisessa vertailussa 40 %.”

Hankintaohjelman kohdassa ”Tarjouskorttiin täytettävät tiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Jokaisesta tarjottavasta tuotteesta on tarjoukseen liitettävä tarjouskortti.

[ — — ]

Tuote saattaa sisältää useamman eri tuotteen (esim. B2), jotka esitetään yhdessä tarjouskortissa.

[ — — ]

Havainnekuvat kohtaan tulee liittää havainnekuva tai -kuvat, jotka antavat mahdollisimman realistisen kuvan tuotteesta.

Mallitiedot kohdassa tulee ilmoittaa tuotteen ominaisuudet ja mahdolliset lisätiedot tuotteen vastaavuudesta Helsinki-tyyliin sekä tuotteen materiaalit ja pintakäsittely tarvittaessa osakohtaisesti. Tähän kohtaan myös tieto mahdollisesta modifioidusta puunmateriaali vaihtoehdosta. Tähän kohtaan voi lisäksi laittaa hyperlinkin tuotteen tietoihin.

[ — — ]

Mittapiirustus kohtaan tulee liittää mittakuva, josta käy ilmi tuoteryhmän tuotekortissa esitetyt mitat, sekä tuotteen mahdolliset muut muotoon ja käytettävyyteen vaikuttavat päädimensiot.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjouskorttipohja, jossa on ollut muun ohella edellä todetut kohdat ”Havainnekuva”, ”Mallitiedot” ja ”Mittapiirustus”.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden maankäyttöjohtaja on 29.5.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 62 valinnut voittaneet tarjoajat hankinnan kaikkiin osa-alueisiin.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, josta on käynyt ilmi muun ohella tarjoajien tarjoamat tuotteet, kyseisten tuotteiden saamat pisteet laadun vertailuperusteista Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava sekä tarjoajan sijoitus tarjouskilpailussa.

Lisäksi hankintapäätöksen liitteenä on ollut arviointipöytäkirja, jonka mukaan kyseisessä arviointikokouksessa tarjoajien tarjouskortteja on verrattu arviointiperusteisiin Helsinki-tyylin osalta ja tarkistettu tuotteiden Kaupunkiohjeen vaatimusten mukaisuus. Arviointipöytäkirjassa on eritelty tarjoajien saamat pisteet Helsinki-tyylin eri alakriteereistä niiden tarjoamissa hankinnan osa-alueissa. Arviointipöytäkirjasta on ilmennyt muun ohella seuraavaa:

- Valittaja on saanut hankinnan osa-alueisiin 1, 12 ja 13 tarjoamistaan tuotteista jokaisesta yhteensä 8/40 pistettä siten, että se on saanut jokaisesta Helsinki-tyylin neljästä alakriteeristä kaksi pistettä. Valittajan saamia pisteitä on jokaisen alakriteerin osalta perusteltu toteamalla, että tuote täyttää välttävästi Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset, ja tämän lisäksi ennen tuotteen saamien yhteispisteiden toteamista on todettu, että kaikista tuotteista ei ole ollut havainnekuvaa.

- Oy Jana Ab on saanut hankinnan osa-alueen 1 osalta täydet 40 pistettä, ja tarjotun tuotteen on todettu täyttävän erinomaisesti Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset.

- Erään tarjoajan tarjoamaa tuotetta hankinnan osa-alueeseen 13 ei ole otettu vertailuun, koska se ei ole täyttänyt vähimmäisvaatimuksia. Perusteluina on todettu seuraavaa: ”Tuotteen putken halkaisija on 50 mm, kun tuotekortin vaatimus on noin 60 mm. Ero on niin suuri, että tuote ei täytä asetettuja tuotteen minimivaatimuksia.”

- Lehtovuori Oy on saanut hankinnan osa-alueiden 12 ja 13 osalta täydet 40 pistettä. Tarjottujen tuotteiden on todettu täyttävän erinomaisesti Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on 12.6.2023 lähettänyt hankintayksikölle sähköpostiviestin, jossa se on kiinnittänyt huomiota tiettyihin hankintapäätöksen väitettyihin virheisiin ja epäselvyyksiin muun ohella valittajalle annetuissa laatupisteissä. Hankintayksikkö on 12.6.2023 vastannut valittajalle sähköpostitse todeten muun ohella seuraavaa:

”B2-pollarit

[ — — ]

Nordpel Oy:n tarjouksen tuotekortista puuttui tieto, miten lukitus on ratkaistu tai miten mansetin mitoitus on suhteessa runkoon. Putken hatun muoto ei ollut havainnekuvassa arviointityöryhmän mukaan yhtä kupera kuin mittakuvassa. Havainnekuvassa lähes levymäinen hattu, vaikka kaupunkitilaohjeen tuotekortissa on selkeästi kupera hattu.

[ — — ]

Kaariteline

[ — — ]

Nordpel Oy:n tarjouksessa kaikissa materiaalivaihtoehdoissa oli sama piirros. Havainnekuvat olivat piirroksia, joista ei esimerkiksi saanut selvää pintakäsittelyn/materiaalin eroista.

Korttipohjassa on riittävästi tilaa kertoa myös muista ominaisuuksista esim. mittakuvan tai havainnekuvan yhteydessä kuvin ja sanoin.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että vertailuperusteiden epäselvyys ja niiden soveltaminen pisteytyksessä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa hankinnan osa-alueiden 1, 12 ja 13 osalta. Tältä osin valittaja on vedonnut hankintayksikön omissa tuote- ja materiaalikorteissa mittojen kohdalla käytettyyn noin-merkkiin (~), tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetyn niin sanotun Helsinki- tyylin määrittelyyn ja tarjouspyyntöasiakirjoissa käytettyyn termiin ”havainnekuva”. Valittajan mukaan tarjouspyynnön epäselvyyttä on lisännyt myös se, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjottujen tuotteiden on tullut vastata hankintayksikön tuote- ja materiaalikorteissa esitettyjä vaatimuksia, ellei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole määritelty tähän poikkeusta. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole tarjouksia vertaillessaan kohdellut hankintamenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti ja syrjimättä eikä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Vielä valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöksessään riittävällä tavalla niin sanotun Helsinki-tyylin osalta annettuja pisteitä, ja että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole epäselvissä asioissa tarkistanut tarjottua tuotetta koskevien tietojen paikkansapitävyyttä valittajalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön mittavaatimukset ovat olleet riittävän täsmällisiä tarjousten laatimiseksi eivätkä ne ole johtaneet rajoittamattomaan valinnanvapauteen, tarjouspyynnössä käytetty termi ”havainnekuva” on ollut selkeä sekä täsmällinen ja laadun vertailuperusteet on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän täsmällisesti. Hankintayksikön mukaan laadun vertailuperusteet on määritelty tarjouspyynnön liitteenä olevassa hankintaohjelmassa, jossa on lisäksi ollut linkki Internet-sivuille Helsingin kaupunkitilaohjeeseen, jossa on ollut täsmentävää tietoa yksittäisten tuotteiden vaatimuksista. Hankintayksikkö on myös esittänyt, että se on noudattanut tarjousten arvioinnissa johdonmukaisesti ja tasapuolisesti asettamiaan vaatimuksia. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että laatuvertailun perustelut ovat ilmenneet arviointiryhmän laatimasta arviointipöytäkirjasta. Vielä hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten laatuvertailuun vaikuttavia tietoja koskevien täsmennysten pyytäminen valittajalta olisi ollut vastoin tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on valittajan esittämän perusteella ensiksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut siinä hankinnan kohteelle asetettujen vaatimusten ja laadun vertailuperusteiden osalta epäselvä.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Esillä olevassa asiassa tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa on ollut linkki hankintayksikön kaupunkitilaohjeeseen, jonka Kaupunkikalusteetkohtaan on sisältynyt hankintayksikön omia kaupunkikalusteiden tuote- ja materiaalikortteja. Hankintaohjelman mukaan tarjottujen tuotteiden on tullut vastata kyseisissä tuote ja materiaalikorteissa esitettyjä vaatimuksia esimerkiksi materiaalista, mitoituksesta ja pintakäsittelystä, jos tästä ei ole määritelty hankintaohjelmassa tai tarjouspyynnössä poikkeusta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty esillä olevassa asiassa esitettyjen väitteiden osalta relevantteja poikkeuksia. Näin ollen hankintayksikön omissa tuote- ja materiaalikorteissa esitetyt vaatimukset on katsottava tarkoitetun hankinnan kohdetta koskeviksi vähimmäisvaatimuksiksi.

Nyt kyseessä olevien hankinnan osa-alueiden 1 ja 12 tuotteiden osalta niiden tuote- ja materiaalikorteissa on määritetty joitain mittoja, joiden yhteydessä on käytetty noin-merkkiä (~). Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty, kuinka suuri poikkeama kyseisistä mitoista on ollut hyväksyttävä. Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessaan esittänyt tarjoajien voineen likimääräisesti ilmaistuista mittavaatimuksista päätellä, että pienet poikkeamat niistä ovat hyväksyttävissä, mutta merkittävät poikkeamat voivat johtaa tuotteen hylkäämiseen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on esimerkiksi arvioinut hankinnan osa-alueen 1 voittaneen tarjoajan Oy Jana Ab:n tarjoaman tuotteen täyttävän esitetyn mittavaatimuksen, kun tarjotun tuotteen tietty mitta oli poikennut vaatimuksesta hieman yli viisi prosenttia.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohdetta koskevissa vähimmäisvaatimuksissa käytetty noin-mitta ei ilman muuta mainintaa siitä, kuinka suuri poikkeama vaatimuksesta sallitaan, ole ollut riittävän selvä. Likimääräisenä esitetty vaatimus on jättänyt hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa tarjottujen tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa, eikä tarjouspyyntö ole näin ollen ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa.

Valittaja on vedonnut myös tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetyn termin ”havainnekuva” epäselvyyteen.

Hankintaohjelman mukaan jokaisesta tarjottavasta tuotteesta on tullut liittää tarjoukseen tarjouskortti. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjouskorttipohja, jossa on ollut muun ohella kohdat ”Havainnekuva” ja ”Mittapiirustus”. Hankintaohjelman mukaan Havainnekuvat-kohtaan on tullut liittää havainnekuva
tai -kuvat, jotka antavat mahdollisimman realistisen kuvan tuotteesta. Mittapiirustus-kohtaan on puolestaan hankintaohjelman mukaan tullut liittää mittakuva, josta käy ilmi tuoteryhmän tuotekortissa esitetyt mitat sekä tuotteen mahdolliset muut muotoon ja käytettävyyteen vaikuttavat päädimensiot.

Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimainen tarjoaja on voinut päätellä tarjouspyyntöasiakirjoista riittävällä tavalla, mitä tarjottavan tuotteen tuotekorttiin sisällytettävällä havainnekuvalla on tarkoitettu. Vaikka havainnekuvien on edellytetty antavan mahdollisimman realistisen kuvan tuotteesta, niiden ei ole edellytetty olevan valokuvia tarjottavasta tuotteesta.

Tarjouspyynnön väitetyn epäselvyyden osalta valittaja on vedonnut lisäksi niin sanotun Helsinki-tyylin määrittelyyn tarjouspyyntöasiakirjoissa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjotun tuotteen Helsinki-tyylin mukaisuutta on käytetty hankinnassa laadun vertailuperusteena.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjoajilla on etukäteen tieto siitä, millä perusteella parhaan tarjouksen valinta tehdään. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Esillä olevassa asiassa laadun vertailuperusteina on ilmoitettu niin sanotun Helsinki-tyylin alakriteerit eli Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava. Kustakin on voinut saada enintään kymmenen pistettä. Hankintaohjelman mukaan Helsinki-tyylin tekijöitä ovat hillityn tyylikäs, selkeälinjainen, vähistä elementeistä koostuva, käyttötarkoitustaan palveleva ja yksityiskohdiltaan viimeistelty muotoilu sekä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien käyttö. Hankintaohjelmassa on lisäksi erikseen määritelty, mitä kullakin edellä mainitulla alakriteerillä on tarkoitettu. Hankintaohjelmassa on lisäksi todettu, että tarjotulle tuotteelle annetaan tuotearvioinnissa laatupisteet siitä, miten hyvin se vastaa vaadittua Helsinki-tyyliä, ja esitetty erinomaisen vastaavuuden johtavan kymmeneen pisteeseen, hyväksyttävän vastaavuuden kuuteen pisteeseen, välttävän vastaavuuden kahteen pisteeseen ja
ei-vastaavuuden nollaan pisteeseen.

Markkinaoikeus toteaa, että laadun vertailuperusteina käytetyt alakriteerit Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava eivät ole koskeneet täsmällisesti mitattavissa olevia tuotteiden ominaisuuksia ja kyseisten ominaisuuksien arviointikin sisältää väistämättä myös muuta kuin objektiivista arviointia. Esimerkiksi hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus toteaa, että tällaisten vertailuperusteiden käyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että julkisia hankintoja koskevista keskeisistä periaatteista, kuten tasapuolisen tai syrjimättömän kohtelun tai avoimuuden periaatteesta, joustettaisiin.

Vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu.

Esillä olevassa asiassa tarjousten arvioinnin on suorittanut tarjouspyynnössä todetun mukaisesti asiantuntijaryhmä, jonka arvioinnista on laadittu hankintapäätöksen liitteenä ollut arviointipöytäkirja. Kyseisessä pöytäkirjassa on eritelty tarjoajien saamat pisteet Helsinki-tyylin eri alakriteereistä. Esimerkiksi valittaja on saanut hankinnan osa-alueisiin 1, 12 ja 13 tarjoamistaan tuotteista jokaisesta yhteensä 8/40 pistettä siten, että se on saanut jokaisesta Helsinki-tyylin neljästä alakriteeristä kaksi pistettä. Valittajan saamia pisteitä on jokaisen alakriteerin osalta perusteltu ainoastaan toteamalla, että tuote täyttää välttävästi Helsinki-tyylille asetetut vaatimukset, ja tämän lisäksi on todettu yleisesti, että kaikista tuotteista ei ole ollut havainnekuvaa.

Valittaja on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen saanut hankintayksiköltä joitain lisäperusteluita saamistaan laatupisteistä. Hankinnan osa-alueen 1 osalta hankintayksikkö on kiinnittänyt huomiota valittajan tarjouksesta puuttuviin tietoihin lukituksen ratkaisemisesta ja mansetin mitoituksesta suhteessa runkoon sekä putken hatun muotoon, joka ei ole ollut valittajan havainnekuvassa yhtä kupera kuin mittakuvassa. Hankinnan osa-alueiden 12 ja 13 osalta hankintayksikkö on todennut, että valittajan tarjouksessa kaikissa materiaalivaihtoehdoissa on ollut sama piirros ja että havainnekuvat ovat olleet piirroksia, joista ei esimerkiksi ole saanut selvää pintakäsittelyn/materiaalin eroista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Sinänsä pelkästään se, että tarjousten vertailussa kuvataan tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen tekijöiden huomioon ottamista tarjouspyyntöasiakirjoihin nähden tarkemmin, ei tarkoita, että tarjousten vertailu ei perustuisi avoimesti etukäteen ilmoitettuihin laadun vertailuperusteisiin, mikäli arvioinnissa huomioon otettujen seikkojen on katsottava olevan johdettavissa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyistä kuvauksista ja alan ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että kyseisenlaisia seikkoja voidaan ottaa asian arvioinnissa huomioon.

Asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, onko hankintayksikkö tarkoittanut valittajalle jälkikäteen esittämillään lisäperusteluilla perustella valittajan saamia pisteitä kaikkien laadun alakriteerien eli Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava osalta vai ainoastaan osan niistä osalta. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin olevan selvää, etteivät hankintayksikön esittämät seikat ole ainakaan kaikkien alakriteerien osalta olleet sellaisia, että alan ammattimaisen tarjoajan olisi tullut ymmärtää, että kyseisenlaisia seikkoja voidaan ottaa tarjottujen tuotteiden laadun arvioinnissa huomioon.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että vaikka hankintaohjelman mukaan laadun vertailuperusteena käytetty niin sanottu Helsinki-tyyli perustuu hankintayksikön kaupunkikalusteohjeessa määriteltyyn ilmeeseen, hankintaohjelmassa on edellä todetuin tavoin todettu, että hankintayksikön kaupunkitilaohjeen Kaupunkikalusteet-kohtaan sisältyvissä tuote- ja materiaalikorteissa esitetyt tiedot ovat niin sanottuja vähimmäisvaatimuksia. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan osa-aluetta 1 koskevassa hankintayksikön omassa tuote- ja materiaalikortissa on esitetty vaatimuksia muun ohella lukkopesän upotettavuudesta ja mansetin sijainnista ja ominaisuuksista, ja hankinnan osa-alueita 12 ja 13 koskevissa tuote- ja materiaalikorteissa on esitetty vaatimuksia muun ohella kaaritelineiden materiaaleista ja pintakäsittelystä / viimeistelystä.

Tarjouksen hyväksymiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia ei voida sellaisenaan käyttää tarjousten vertailuperusteina. Valittajan tarjoamien tuotteiden saamia laatupisteitä ei siten voida perustella esimerkiksi sillä, että valittajan tarjouksesta ei ole ilmennyt, täyttyykö jokin ehdottomana pidettävä vähimmäisvaatimus.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella hankinnan kohteelle asetettujen vähimmäisvaatimusten ja tarjousten laatuvertailussa huomioon otettavan niin sanotun Helsinki-tyylin välistä suhdetta voidaan esillä olevassa asiassa pitää jossain määrin epäselvänä. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös se, että hankintaohjelman mukaan, jos tarjottu tuote saa jostakin laadun alakriteeristä nolla vertailupistettä, tarjous hylätään kyseisen tuotteen osalta. Myös sen, että hankintapäätöksessä ei ole lainkaan esitetty konkreettisia ja eriteltyjä perusteluja valittajan tarjoamien tuotteiden saamille pisteille laadun eri alakriteereistä, voidaan katsoa osaltaan osoittavan, että tarjouspyynnössä asetetut laadun vertailuperusteet ovat jättäneet hankintayksikölle liian laajan harkintavallan tarjousten vertailussa.

Asiaa kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon erityisesti sen, miten tarjouspyynnössä asetettuja laadun vertailuperusteita on käytännössä sovellettu, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä esitettyjen laadun vertailuperusteiden Hillitty, Linjakas, Viimeistelty ja Vakuuttava ei voida katsoa olleen siten selviä, että tarjoajilla olisi ollut etukäteen tieto siitä, millä perusteella parhaan tarjouksen valinta tehdään. Tarjouspyyntö ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten arvioinnissa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankinnan kohdetta koskevat vähimmäisvaatimukset ja laadun vertailuperusteet asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen erikseen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.