MAO:618/2023

Keywords: Voimalaite Service Oy > Tampereen kaupunki, julkinen hankinta, tiedon antaminen asiakirjasta, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Year of case: 2023
Date of Issue: 22.12.2023
Register number: 385/2023

Asian tausta

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.6.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta siirrettävien varavoimakoneiden tavarahankinnasta.

Tampereen kaupungin Tampereen Vesi -liikelaitoksen toimitusjohtaja on 14.9.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 104 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 860.000 euroa.

Markkinaoikeus on 1.11.2023 tekemällään välipäätöksellä numero 506/2023 sallinut valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Voimalaite Service Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 94.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Edelleen valittajan on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta mallikuvasta.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksesta on puuttunut useita tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyjä tietoja ja selvityksiä.

Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista on puuttunut kuvaus ratkaisusta tai tiedot melun hallinnasta ja tasoista sekä tieto käyttölämpötilavaatimuksen toteutumisesta (vaatimusmäärittelyn kohdat 1.2 ja 1.6). Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei myöskään ole kuvattu tarjouspyynnössä edellytettyä mahdollisuutta niin sanottuun konttiperävaunukuljetukseen, vaan siinä on sitouduttu vain trukilla tai vaihtolavalla siirtämiseen (vaatimusmäärittelyn kohta 2.1.3). Mainitussa tarjouksessa ei ole esitetty tarjouspyynnössä vaadittuja asiakirjoja koneiston soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin (vaatimusmäärittelyn kohta 8.1.1) tai tietoja täyden tehon kuormituskaapeleiden sisältymisestä tarjoukseen (vaatimusmäärittelyn kohta 7.2.2).

Edelleen voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole esitetty tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla paloluokitusvaatimuksen täyttävää materiaalia (vaatimusmäärittelyn kohta 2.1.8) tai mittapiirustusta (vaatimusmäärittelyn kohta 2.1.1).

Valittajan tarjousasiakirjat ovat sisältäneet kaikki edellä mainitut tarjouspyynnössä vaaditut tiedot. Virheettömän ja hinnaltaan halvimman tarjouksen jättäneen valittajan olisi tullut voittaa tarjouskilpailu.

Asian arvioinnissa on otettava huomioon, Euroopan komission 19.6.2006 tekemä päätös 2006/422/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisesta sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Mainitun päätöksen mukaan sähkön tuotanto ja myynti on vapautettu erityisalojen hankintasäännösten soveltamisalasta. Muiden kuin yleisten sähköverkkojen tarjoaminen saataville ei kuulu erityisalojen hankintasäännöksissä tarkoitettuun energiatuotantoon.

Hankintayksikkö ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ollutta mallikuvaa kontista. Koska mallikuvasta ei ole annettu tietoa, ei voida tietää, täyttääkö se tarjouspyynnössä edellytetyn tyypillisen mittakuvan vaatimukset. Mallikuvaa on käytetty tarjousvertailussa ja siitä tulisi ilmetä muun ohella kontin mitat. Kyseisestä asiakirjasta on annettava valittajalle tieto, jotta voidaan varmistaa, täyttyvätkö tältä osin syrjimättömän ja tasapuolisen tarjousvertailun edellytykset.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.172 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Tarjoajien on tullut osana tarjousta täyttää tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältynyt Excel-taulukko ”Varavoimakoneen vaatimukset”, jossa on todennettu yksittäisten vaatimusten täyttyminen.

Edellä mainitun taulukon kohdassa 1.2 on asetettu vaatimuksia melutasosta. Tarjouksessa on tullut esittää ratkaisut tai tiedot melun hallinnasta ja tasoista. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa kontin mallikuvassa on annettu selvitys ratkaisusta ja tiedoista melun hallinnasta ja tasoista, joiden perusteella vaatimukset ovat täyttyneet.

Taulukon kohdassa 1.6 on asetettu vaatimus käyttölämpötilasta, jonka osalta tarjouksessa on tullut esittää toteutus. Vaatimuksen täyttyminen voittaneen tarjoajan osalta käy ilmi teknisiä laatuvaatimuksia koskevan ”Varavoimakoneen vaatimukset” -taulukon kohdasta 12.1.3, jossa voittanut tarjoaja on ilmoittanut ”Kyllä” toteamukseen ”Noudatettu hyvien käytänteiden mukaisesti ST-käsikirjan 31 (2019) ohjeistusta”. Kyseisen ST-käsikirjan 31 ohjeistuksen mukainen toteutus takaa käyttölämpötilaa koskevan vaatimuksen täyttymisen. Vaikka katsottaisiin, että käyttölämpötilaa koskevan vaatimuksen toteutusta ei ole yksityiskohtaisesti esitetty voittaneen tarjoajan tarjouksessa, on kyseessä tarjousten vertailuun vaikuttamaton seikka. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat esittäneet kyseisen vaatimuksen täyttymisen ST-käsikirja 31 ohjeistuksen mukaiseen toteutukseen viitaten sekä malli- tai mittakuvan avulla. Valittajankaan tarjouksessa ei ole nimenomaisesti esitetty toimintaa korkeissa lämpötiloissa, vaan ainoastaan viitattu toimintaan alhaisissa lämpötiloissa.

Taulukon kohdassa 2.1.1 on todettu seuraavaa: ”äänieristetty ja lämpöeristetty siirrettävä kontti käynti ovella”, minkä lisäksi kohdan mukaan ”kontissa ei saa olla sellaisia ulokkeita, jotka kasvattavat kontin ulkomittoja niin että kuljetukset ei onnistu normaalina maantiekuljetuksena, esim. ylileveä tai korkea kuljetus”. Kohdassa on esitetty vaatimuksen tarkenteena, että mittapiirustus on esitettävä tarjouksessa. Tämän vaatimuksen täyttyminen käy ilmi voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta kontin mallikuvasta, jossa on esitetty selvästi kontin päämitat sekä ovien ja aukkojen sijoittelu ja suhteellinen koko.

Taulukon kohdassa 2.1.3 on esitetty seuraava vaatimus: ”kontti varustettuna koukkutartunnalla, trukkitaskuin, vaijerinostokoukuin ja standardin ISO 1161 mukaisin kulmapaloin (nosto huomioiden)”. Vaatimuksen varmistetaan tarjouspyynnön mukaisesti vastaanottotarkastuksessa toimituksen yhteydessä. Lisäksi voittanut tarjoaja on ”Kyllä”-vastauksellaan vahvistanut tämän vaatimuksen täyttymisen. Vaatimuksen täyttyminen käy ilmi myös voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta kontin mallikuvasta.

Taulukon kohdassa 2.1.8 on edellytetty, että kontti täyttää El60-paloluokkavaatimukset. Voittanut tarjoaja on ”Kyllä”-vastauksellaan vahvistanut tämän vaatimuksen täyttymisen. Vaatimuksen täyttyminen käy ilmi myös voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta kontin mallikuvasta.

Taulukon kohdassa 7.2.2 on vaadittu, että kontissa on paikat seuraaville kuormituskaapeleille: 63A 3⁓ kaapeli 30m, 32A 3⁓ kaapeli 30m, 16A 3⁓ kaapeli 30m, 16A 1⁓ schuko kaapeli 30m 2kpl. Kaapeleiden on tullut sisältyä toimitukseen. Näiden vaatimusten täyttyminen varmistetaan tarjouspyynnön mukaisesti vastaanottotarkastuksessa toimituksen yhteydessä. Lisäksi voittanut tarjoaja on ”Kyllä”-vastauksellaan vahvistanut vaatimuksen täyttymisen.

Taulukon kohdassa 8.1.1 on edellytetty, että koneiston tulee soveltua käytettäväksi Suomen olosuhteissa ottaen muun ohella huomioon lämpötilavaihtelut, veden ja lumen. Voittanut tarjoaja on ”Kyllä”-vastauksellaan vahvistanut tämän vaatimuksen täyttymisen. Vaatimuksen täyttyminen käy ilmi myös teknisiä laatuvaatimuksia koskevan ”Varavoimakoneen vaatimukset” -taulukon kohdasta 12.1.3, jossa voittanut tarjoaja on vastannut ”Kyllä” toteamukseen ”Noudatettu hyvien käytänteiden mukaisesti ST-käsikirjan 31 (2019) ohjeistusta”.

Kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikkönä on erityisalojen viranomaishankintayksikkö. Hankinta liittyy vesihuoltotoiminnan harjoittamiseen. Hankinnassa tulevat siten sovellettaviksi erityisalojen hankintasäännökset.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole lain mukaisia perusteita.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleen kontin mallikuvan liikesalaisuudeksi. Liite sisältää yksityiskohtaista tietoa tarjoajan tarjoamasta tuotteesta ja sen teknisistä ominaisuuksista. Tiedoilla on vaikutusta sekä voittaneen tarjoajan kilpailuasemaan että taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Tietojen luovuttaminen voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa voittaneelle tarjoajalle.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on vaadittu esitettäväksi asiakirjat, joilla hankintayksikön on ollut tarkoitus tarkistaa tarjotun tavaran vastaavuus vaatimuksiin nähden. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut vain yksi liite ”Mallikuva kontista”. Ei ole uskottavaa, että hankintayksikö pystyisi tarjousvertailun tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden varmistavaan arviointiin melutasovaatimuksen tai kontin kuljetettavuutta koskevien vaatimusten osalta voittaneen tarjoajan toimittamasta mallikuvasta. Myöskään viittaus ST-käsikirjaan nro 31 ei voi olla osoitus siitä, että käyttölämpötilavaatimukseen liittyvä toteutus on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen. Kaikilla tarjoajilla ei edes ole hallussaan kyseistä ST-käsikirjaa, saati tietoa siitä mitä se pitää sisällään.

Alkuperäisessä vaatimusmäärittelyssä ei ole vaadittu irrotettavaa siirtolava-alustaa, vaan vaatimus on lisätty vasta hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa. Näin ollen voittaneen tarjoajan ”Kyllä”-vastauksella ei ole mitään painoarvoa tämän vaatimuksen täytymisen suhteen. Lisäksi vakiotyyppiset siirtolavat on tyypillisesti hitsattu konttiin, eivätkä ole irrotettavia. Irrotettava siirtolava on oma erikoisratkaisunsa.

Ainoa tapa osoittaa paloluokkavaatimuksen täyttyminen on esittää dokumentti siitä luokitetusta eristemateriaalista, jolla kontti eristetään. CE-merkinnöillä ja ”Kyllä”-vastauksilla ei ole tältä osin merkitystä, koska luokitus saadaan vain materiaaleille, joille on tehty kolmannen osapuolen toimesta polttokoe.

Tarjouspyynnön vaatimus kuormituskaapeleille olevista paikoista on ollut epätarkka. Kuormituskaapeleilla voidaan tarkoittaa täyden tehon kaapeleita tai kaapeleita, joille on annettu 30 metrin mitta, taikka molempia edellä mainituista. Hankintayksikkö ei ole selkeyttänyt vaatimusta riittävästi hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa. Näissä vastauksissa kyseistä vaatimusta on joka tapauksessa täsmennetty siten, että täyden tehon syöttökaapelit on tullut varastoida pyörivillä keloilla. Kun voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan tältä osin vastauksen ”Kyllä”, on se sitoutunut vain alkuperäisen tarjouspyynnön vaatimukseen siitä, että kontissa tulee olla paikat kuormituskaapeleille, muttei siihen, että syöttökaapelit varastoidaan pyörivillä keloilla. Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa ei mainita keloja lainkaan. Kyseiset kelat eivät ole vähämerkityksisiä. Hankintayksikkö on tehnyt hankintasäännösten vastaisen oletuksen siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteenä olleista asiakirjoista on käynyt ilmi kaikki tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuuden varmistamiseen tarvittavat seikat. Asiakirjan nimellä ei ole merkitystä sen sisältöä ja tarjouspyynnön vaatimustenmukaisuutta arvioitaessa.

Standardointijärjestelmien ja käsikirjojen ydinajatus on nimenomaan se, että toimijat voivat viitata niihin sen sijaan, että selostavat itse yksityiskohtaisesti teknisiä järjestelmiä ja rakenteita. Hankinnan lähtökohtana on ollut se, että ST-käsikirja 31:tä noudatetaan, ja siitä syystä kyseisen käsikirjan noudattamista on myös tarjouspyynnössä vaadittu. ST-käsikirja on alalla vakiintuneesti käytössä sähköalan ammattilaisten keskuudessa, ja käsikirjan julkaisijalla on keskeinen asema kansallisessa sähköalan ohjauksessa. ST-käsikirja 31:n uusin painoskin on ollut yleisesti saatavilla jo vuodesta 2019. Valittaja on itse viitannut kyseiseen käsikirjaan ja nostanut siitä tarjoukseensa lainauksia. Tarjouspyynnön kohdan 1.6 osalta ainoa ero valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välillä on se, että valittaja on ST-käsikirja 31:een viittaamisen lisäksi nostanut tarjoukseensa yhden lauseen kyseisestä käsikirjasta.

Kuormituskaapelilla tarkoitetaan yleensä täyden tehon kaapelia. Sillä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, sillä kuormituskaapeli on kuitenkin aina kaapeli, jota kuormitetaan sähkövirralla. Hankintamenettelyn aikana hankintayksiköltä on pyydetty nimenomaisesti tarkennusta täyden tehon kaapeleita koskien ja vastauksessa on annettu tarkennus koskien nimenomaisesti täyden tehon kaapeleita. Osatehon kaapeleiden osalta ei ole annettu minkäänlaista tarkennusta. Siirrettävissä varavoimakoneissa täyden tehon kuormituskaapelit kuljetetaan mukana, jotta kone voidaan kytkeä kiinni määränpäässä. Tarjouspyynnön vaatimus on ollut selvä ja yksiselitteinen. Vaatimusta ei ole kysymys-vastaus-vaiheessa muutettu, vaan annettu tarkentavaa lisätietoa kyseistä vaatimusta koskien.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta arviota siitä, millä perusteella kyseisen liitteen kukin tieto ja kuva on voittaneen tarjoajan liikesalaisuus, millä perusteella voittaneella tarjoajalla on objektiivinen intressi pitää kyseinen tieto salassa ja mitä vahinkoa tiedon antamisesta voittaneelle tarjoajalle syntyisi tiedon antamisesta valittajalle. Voittanut tarjoaja on toimittanut kyseisen arvion, josta käyvät ilmi vaaditut tiedot mallikuva-asiakirjan tekstien ja kuvien osalta.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle otteen ST-käsikirja 31:stä.

Valittaja on esittänyt, että ST-käsikirja nro 31 ei muodosta standardia vaan kyseessä on pitkälti asiakirjan laadintaan osallistuneiden yritysten mainonta- ja markkinointiväline, jossa esitetään näiden yritysten kuvia ja mainoksia. Viittaus ST-käsikirjaan ei tarkoita sitä, että tarjoaja on ymmärtänyt mitä kirjan sisältö tarkoittaa.

Hankintamenettelyyn osallistuneella tarjoajalla on oikeus saada tieto kaikista menettelyn kannalta merkityksellisistä asiakirjoista hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Tiedon antamista ei saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojeltavan edun vuoksi on tarpeellista. Hankintayksikkö on salannut tarjouspyynnössä tarjousvertailuun vaadittuja tietoja, jotka se väittää selviävän mallikuvasta. Salatut tiedot ovat hankintamenettelyn kannalta olennaisia ja merkityksellisiä sekä tarjouksen sisällön arvioinnin kannalta keskeisiä, eikä niiden salaamiseen ole siten perusteita.

Soveltaessaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia hankintayksikkö ei ole sidottu tarjoajan tekemään ilmoitukseen tarjousasiakirjoihin sisältyvän tiedon liike- tai ammattisalaisuudesta. Mallikuvan osalta kysymyksessä ei ole ylipäätänsä lainsäädännössä tarkoitettu liikesalaisuus.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta kontin mallikuvasta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat tiedot sisältävä asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on tältä osin kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta. Pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on edelleen todettu, että oikeudenkäynti ei saa muodostua keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Markkinaoikeus toteaa, että harkittaessa valittajan vaatiman asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleen kontin mallikuvan liikesalaisuudeksi. Hankintayksikön mukaan liite sisältää yksityiskohtaista tietoa tarjoajan tarjoamasta tuotteesta ja sen teknisistä ominaisuuksista. Tiedoilla on hankintayksikön mukaan vaikutusta sekä voittaneen tarjoajan kilpailuasemaan että taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Hankintayksikkö on esittänyt, että tietojen luovuttaminen voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa voittaneelle tarjoajalle. Hankintayksikkö on vielä markkinaoikeuden pyynnöstä toimittanut voittaneen tarjoajan selvityksen, josta on käynyt ilmi kontin mallikuvan tekstien ja kuvien osalta perusteet liikesalaisuuksille sekä sen, mitä vahinkoa tiedon antaminen kultakin osin tuottaisi voittaneelle tarjoajalle.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena oleva ja hankintayksikön salaiseksi ilmoittama voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ollut kontin mallikuva sisältää sellaista yksityiskohtaista ja elinkeinonharjoittajan kilpailuasemaan ja elinkeinosuhteisiin vaikuttavaa tietoa voittaneen tarjoajan tarjoamasta tuotteesta ja sen teknisistä ominaisuuksista, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää kyseiset tiedot salassa. Mallikuvan luonne huomioon ottaen kyse ei myöskään ole tilanteesta, jossa kuvasta ilmenevistä tarjouksen teknisistä ominaisuuksista voitaisiin antaa tieto valittajalle yhteenvedonomaisesti tai muutoin siten, että luottamuksellisia tietoja ei voida yksilöidä (ks. unionin tuomioistuimen tuomio 17.11.2022, C-54/21, Antea Polska S.A., EU:C:2022:888, tuomion 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida muina kuin kokonaishintaa koskevina antaa asianosaisina pidettäville valittajille. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu sekä jäljempänä esitetty markkinaoikeuden arviointi, joka on kohdistunut voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen kontin mallikuvan osalta lähinnä mainittujen tietojen olemassaoloon eikä tietojen tarkempaan sisältöön, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan vaatimien tietojen antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Tämän arvioinnin toteuttamiseksi on ensin ratkaistava, mitä säännöksiä nyt kyseessä olevaan hankintaan tulisi soveltaa.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön nyt kyseessä olevaan hankintaan liittyvä toiminnan luonne eli vesihuoltotoiminta, hankinnan arvosta asiassa esitetty sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa, 5 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1 momentissa ja 13 §:ssä sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 10 §:ssä säädetty, markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevaan hankintaan on sovellettava erityisalojen hankintalain säännöksiä. Valittajan viittaamaan Euroopan komission päätökseen liittyvä erityisalojen hankintalain 10 §:ssä säädetty soveltamisalan rajaus ei tule sovellettavaksi asiassa, sillä Euroopan komissio ei ole antanut pykälässä tarkoitettua täytäntöönpanomääräystä Suomen vesihuollon osalta.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat siirrettävät varavoimakoneet.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on muun ohella todettu, että varavoimakoneiden teknisistä vaatimuksista on tarjouspyynnön liitteenä taulukko ja että kaikki taulukon tekniset vaatimukset tulee täyttää, jotta tarjous olisi hyväksyttävä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen Excel-taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohdassa 1.2 on esitetty vaatimuksena ”Melutaso, 7 m (Lp) max (standardi ISO 8528-10)” ja vaatimuksen tarkenteena ”(75 db(A)) Tarjouksessa esitettävä ratkaisut/tiedot melun hallinnasta ja tasoista”. Lisäksi kohdassa on vaatimuksen todentamisen osalta todettu ”Mittauspöytäkirja”.

Saman Excel-taulukon kohdassa 1.6 on esitetty vaatimuksena ”Käyttölämpötila -40 - +40” ja vaatimuksen tarkenteena ”Toteutus esitettävä tarjouksessa”. Kohdassa ei ole todettu mitään vaatimuksen todentamisen sarakkeen osalta.

Taulukon kohdassa 2.1.1 on esitetty vaatimuksena seuraavaa: ”Äänieristetty ja lämpöeristetty siirrettävä kontti ovella. Kontissa ei saa olla sellaisia ulokkeita, jotka kasvattavat kontin ulkomittoja niin että kuljetukset ei onnistu normaalina maantiekuljetuksena. Esim. ylileveä tai korkea kuljetus.” Samassa kohdassa on esitetty vaatimuksen tarkenteena ”Mittapiirustus esitettävä tarjouksessa” ja vaatimuksen todentamisen osalta ”Vastaanottotarkastus”.

Taulukon kohdassa 2.1.3 on esitetty vaatimuksena ”Kontti varustettu koukkutartunnalla, trukkitaskuin, vaijerinostokoukuin ja standardin ISO 1161mukaisin kulmapaloin (nosto huomioiden). Kohdassa ei ole esitetty vaatimuksen tarkennetta, mutta on todettu vaatimuksen todentamisen osalta ”Vastaanottotarkastus”.

Taulukon kohdassa 2.1.8 on esitetty vaatimuksena ”Kontin tulee täyttää El60 paloluokka vaatimukset”. Kohdassa ei ole esitetty vaatimuksen tarkennetta, mutta on todettu vaatimuksen todentamisen osalta ”Toimittajan ilmoitus”.

Taulukon kohdassa 7.2.2 on esitetty vaatimuksena ”Kontissa tulee olla paikat kuormituskaapeleille. 63A 3~ kaapeli 30m, 32A 3~ kaapeli 30m, 16A 3~ kaapeli 30m. 16A 1~ schuko kaapeli 30m 2 kpl. Kaapelit sisältyy toimitukseen.” Kohdassa ei ole esitetty vaatimuksen tarkennetta, mutta on todettu vaatimuksen todentamisen osalta ”Vastaanottotarkastus”.

Taulukon kohdassa 8.1.1 on esitetty vaatimuksena ”Koneiston tulee soveltua käytettäväksi Suomen olosuhteissa, huomioon ottaen lämpötila vaihtelut, vesi, lumi jne.” Kohdassa ei ole esitetty vaatimuksen tarkennetta, mutta on todettu vaatimuksen todentamisen osalta ”Toimittajan ilmoitus / dokumentit”.

Taulukon kohdassa 12.1.3 on esitetty vaatimuksena ”Noudatettu hyvien käytänteiden mukaisesti ST-käsikirjan 31 (2019) ohjeistusta. Kohdassa ei ole esitetty vaatimuksen tarkenneta, mutta on todettu vaatimuksen todentamisen osalta ”Toimittajan ilmoitus / tilaajan tarkastus”.

Tarjoajan on tullut ilmoittaa kunkin edellä mainitun kohdan osalta (”Kyllä” tai ”Ei”), täyttyykö kyseinen vaatimus ”tarjouksen yhteydessä”.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä täyttämänsä Exceltaulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset”. Taulukossa voittanut tarjoaja on ilmoittanut jokaisen listatun kohdan osalta, että vaatimus täyttyy (”Kyllä”).

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjoamansa kontin mallikuvan, josta on käynyt ilmi muun ohella tarjotun kontin mitat sekä graafinen esitys kontin rakenteesta, piirteistä ja ominaisuuksista.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle selvityksen ST-käsikirjan 31 (2019) ohjeistuksesta, josta käy muun ohella ilmi vaatimuksia varavoimahuoneen tulo- ja poistoilmasta, ilmanvaihtoaukkojen pinta-aloista, mitoista sekä sijoittamisesta. Ohjeistuksessa on todettu tältä osin, että kun laitos käynnistyy, avautuu tuloilman säätöpelti ja huonetermostaatti alkaa ohjata poistoilman säätöpeltiä ja kiertoilman säätöpeltiä siten, että kesällä jäähdytysilma ohjautuu suoraan ulos ja talvella osa lämmenneestä ilmasta palaa takaisin huoneeseen, jolloin huoneen lämpötila ei laske liikaa.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat ovat olleet puutteelliset tarjouspyynnön liitteenä olleen Excel-taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohtien 1.2, 1.6, 2.1.1, 2.1.3, 2.1.8, 7.2.2 ja 8.1.1 edellytysten osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut kuormituskaapeleita koskevan vaatimuksen osalta epäselvä.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjousta ja että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyyntö ei myöskään ole ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olleen taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohtien 2.1.3, 2.1.8 ja 7.2.2 osalta taulukossa ei ole vaadittu tarjoajia esittämään ”Kyllä”-ilmoituksen ohella tarjouksissaan muuta selvitystä vaatimusten kohtien vaatimusten täyttymisestä. Kyseisten vaatimusten täyttymisen arvioimisen on esitetty ajoittuvan hankintapäätöksen jälkeiseen vastaanottotarkoitukseen tai perustuvan toimittajan ilmoitukseen. Taulukon kohdassa 8.1.1 arvioimisen on esitetty perustuvan toimittajan ilmoitukseen ja ”dokumentteihin”. Viimeksi mainitun maininnan yleisluonteisuuden vuoksi kohdan vaatimuksen täyttymiseksi on katsottava riittäneen tarjousasiakirjoissa annettu vakuutus vaatimuksen täyttymisestä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohdissa 1.2, 1.6 ja 2.1.1 on asetettu nimenomaisia edellytyksiä tarjoajan antaman ilmoitukseen nähden erillisestä selvityksestä. Kohdassa 1.2 on edellytetty, että tarjouksessa esitetään ratkaisut tai tiedot melun hallinnasta ja tasoista. Lisäksi kohdassa on vaatimuksen todentamisen osalta todettu ”Mittauspöytäkirja”. Kohdassa 2.1.1 on puolestaan vaadittu, että mittapiirustus esitetään tarjouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnön vaatimuksia voida pitää hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvinä mainittujen kohtien osalta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä kontin mallikuvan, jossa on selostettu voittaneen tarjoajan tarjoamaa ratkaisua melun hallinnasta ja annettu tietoa melutasoista. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnön vaatimukset tältä osin, jo kyseisten tietojen esittämisen voidaan katsoa täyttäneen mittauspöytäkirjaa koskevan maininnan edellytyksen (taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohta 1.2). Samasta mallikuvasta on lisäksi käynyt ilmi tarjotun kontin päämitat ja piirustus kontin rakenteesta ja muodoista (taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohta 2.1.1). Mainituista tiedoista ei käy ilmi ilmeistä ristiriitaa tarjouspyynnön vaatimuksiin nähden. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa on annettu tarjouspyynnön liitteen ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohdassa 1.2 ja 2.1.1 edellytetyt selvitykset.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohdassa 1.6 on käyttölämpötilavaatimuksen osalta edellytetty, että lämpötilaa koskeva toteutus esitetään tarjouksessa. Asiassa esitetyn perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut erillistä selvitystä lämpötilaa koskevasta toteutuksesta, minkä myös hankintayksikkö on myöntänyt. Sen sijaan voittanut tarjoaja on antanut ”Kyllä”-vastauksen taulukon kohdan 12.1.3 vaatimukseen ST-käsikirjan 31 (2019) ohjeistuksen noudattamisesta. Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että mainitun käsikirjan ohjeistuksen mukainen kontin toteutus takaa kontin käyttölämpötilaa koskevan vaatimuksen täyttymisen. Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut markkinaoikeudelle otteen mainitusta ST-käsikirjasta 31 (2019), josta käy ilmi muun ohella ilmi vaatimuksia varavoimahuoneen tulo- ja poistoilmasta, ilmanvaihtoaukkojen pinta-aloista, mitoista sekä sijoittamisesta. Ohjeistuksessa on edelleen todettu tältä osin, että kun laitos käynnistyy, avautuu tuloilman säätöpelti ja huonetermostaatti alkaa ohjata poistoilman säätöpeltiä ja kiertoilman säätöpeltiä siten, että kesällä jäähdytysilma ohjautuu suoraan ulos ja talvella osa lämmenneestä ilmasta palaa takaisin huoneeseen, jolloin huoneen lämpötila ei laske liikaa. Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatuilla ST-käsikirjan 31 ohjeilla voidaan katsoa olevan merkitystä varavoimakoneen käyttölämpötilan osalta.

Kun otetaan huomioon, ettei tarjouspyynnön liitteenä olleen taulukon ”Varavoimakoneen vaatimukset” kohdassa 1.6 ole tarkemmin määritelty, mitä lämpötilaa koskevan toteutuksen esittämisellä on tarkoitettu tai mitä siltä on vähintään edellytetty, markkinaoikeus toteaa, että toteutuksen esittämistä koskeva vaatimus on voitu edellä ST-käsikirjan 31 ohjeista todettu huomioon ottaen täyttää saman taulukon ST-käsikirjan 31 ohjeiden noudattamista koskevaan kohtaan 12.1.3 annetulla myönteisellä vastauksella. Tältä osin on lisäksi otettava huomioon, että myös valittaja on tarjouksessaan viitannut
ST-käsikirjaan 31, eikä mainitun käsikirjan saatavuudella ole osoitettu olleen merkitystä tarjouskilpailun syrjimättömyydelle.

Edellä esitetyn perusteella voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut valittajan esittämin tavoin puutteellinen tai muutoin tarjouspyynnön vastainen, joten hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea tältä osin voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikkö on antanut hankintamenettelyn aikana sille esitettyihin kysymyksiin täsmennyksiä, sillä näiden täsmennysten ei voida katsoa muuttaneen merkityksellisellä tavalla tarjouspyynnössä asetettuja ja edellä kuvattuja vaatimuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Voimalaite Service Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.172 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.