13.10.2022

Valittajan asianosaisasema

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää tutkimatta valittajan puuttuvan asianosaisaseman vuoksi. Hankintayksikön mukaan valittajalla ei ole asianosaisasemaa, koska se ei ole osallistunut vuonna 2014 KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Hankintayksikön mukaan valittajalle ei tule myöntää käsittelylupaa.

Valittaja on esittänyt, että sen valitus ei ole kohdistunut puitejärjestelyä koskevaan hankintapäätökseen vaan hankintayksikön tekemään hankintapäätökseen, jossa se on muun ohella päättänyt liittymisestä puitejärjestelyyn. Valittaja on alalla toimiva yrittäjä, joka olisi voinut tarjota hankintayksikölle kaikki ne tavarat ja palvelut, joita hankintayksikön valituksen kohteena oleva hankintapäätös on koskenut. Näin ollen valittajalla on asianosaisasema valituksen kohteena olevassa asiassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksesta annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan kyseinen säännös vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:ssä säädettyä.

Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) mukaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:n 1 momentti on vastannut asianosaisen puhevallan osalta aikaisemmin voimassa ollutta mainitun lain 78 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa lailla 348/2007 säädetyssä muodossaan. Viimeksi mainituissa esitöissä on tältä osin viitattu hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120 ja 121) lausuttuun siitä, että tällaisella asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 §:ssä tarkoitettua dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevasta hankintayksikön ratkaisusta, joista valittaminen edellyttää käsittelyluvan myöntämistä. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi käsittelyluvan myöntäminen.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys hankintayksikön 20.10.2021 tekemästä turvapuhelimia sekä hälytysten vastaanottopalvelua koskevasta hankinnasta. Valittaja on edellä mainitulla alalla toimiva yritys, joka ei ole voinut jättää tarjousta hankinnassa ja jonka markkinaoikeudessa esittämät vaatimukset perustuvat väitetyn kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiin.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on pidettävä edellä hallituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla alalla toimivana yrityksenä, jolla on kysymyksessä olevassa hankinnassa asianosaisaseman edellyttämä oikeudellinen intressi hakea muutosta hankintayksikön tekemään hankintapäätökseen. Hankintayksikön vaatimus valituksen jättämisestä tutkimatta tällä perusteella tulee näin ollen hylätä.

Kysymyksenasettelu ja merkitykselliset oikeusohjeet

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää tutkimatta, sillä markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa käsitellä valitusta hälytysten vastaanottopalvelua koskevan suorahankintapäätöksen osalta. Hankintayksikön mukaan kysymys on tältä osin ollut sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta hankinnasta, jonka osalta hankintasäännösten mukainen kynnysarvo ei ole ylittynyt. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valituksenalaisessa hankintapäätöksessä tarkoitettuja hankintoja ei tule katsoa yhdeksi kokonaisuudeksi, eikä asiassa ole kyse hankintasäännösten vastaisesta hankinnan pilkkomisesta. Näin ollen hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa määrittäessä ei ole tullut ottaa huomioon puitejärjestelyyn sisältyneen turvapuhelinlaitteita koskeneen kokonaisuuden arvoa.

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeudella on toimivalta käsitellä 20.10.2021 tehtyä päätöstä § 117 koskeva valitus, koska valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitettuja hankintoja on arvioitava yhtenä kokonaisuutena, jonka ennakoitu arvo on ylittänyt hankintasäännösten mukaiset kynnysarvot riippumatta siitä, arvioidaanko hankintaa tavara- vai sosiaali- ja terveyspalveluita koskevana hankintana. Valittajan mukaan mainitut hankinnat on keinotekoisesti pilkottu osiin hankintasäännösten soveltamisen välttämiseksi.

Asiassa on edellä esitetyn perusteella 20.10.2021 tehdyn päätöksen § 117 suorahankintaa koskevilta osin arvioitava, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valitusta ja tähän liittyen ovatko valituksenalaisessa hankintapäätöksessä tarkoitetut hankinnat muodostaneet yhden hankintakokonaisuuden, jonka ennakoitu arvo on ylittänyt hankintasäännöksissä tarkoitetun kynnysarvon.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa 4 §:n 2 — 4 kohdassa ja liitteessä E tarkoitettua hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä E tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 60.000 euroa tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa, jollei momentin 3 — 4 kohdassa toisin säädetä. Momentin 3 ja 4 kohdassa säädetään hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluhankintoja koskevista kansallisista kynnysarvoista.

Hankintalain 25 §:n 2 momentin mukaan mainittua lakia ei sovelleta hankintasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo alittaa kansalliset kynnysarvot.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 3 momentin perusteella tavarahankintoja koskeva tarkistettu EU-kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on vuonna 2021 ollut 214.000 euroa muiden kuin momentin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa.

Hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaan vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan, mitä lain 1 — 10 ja 14 — 16 luvussa säädetään hankintasopimuksista. Vähintään EU-kynnysarvon suuruisissa hankinnoissa on noudatettava jotain mainitun lain 5 luvussa tarkoitettua menettelyä.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 27 §:n 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EUkynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.

Hankintalain 31 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin mainitun lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti mainitun lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 31 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 121 — 122) mukaan hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista on siten esimerkiksi pilkkoa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Myös ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely. Toistuvat hankinnat voidaan toteuttaa esimerkiksi puitejärjestelyin.

Hankintapäätös

Hankintayksikön 20.10.2021 tekemässä hankintapäätöksessä § 117 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Ikäihmisten palvelualueella on ajalle 18.12.2017 — 17.12.2021 hankintasopimus turvapuhelinpalveluista Stella Kotipalvelu Oy:n kanssa (nykyisin AddSecure SmartCare Oy). Hankinta on tehty Kuntahankintojen kautta tilaajakohtaisella sopimuksella. Turvapuhelinpalvelut sisältävät turvapuhelimet, lisälaitteet ja hälytystehtävien edelleenvälityksen (hälytyskeskuspalvelu). Varsinaiset auttajakäynnit toteuttaa kuntayhtymän kotipalvelu henkilöstöllä. Tällä hetkellä turvapuhelimia on käytössä n. 550 kpl ja paikantavia turvakelloja n. 50 kpl. Palveluhankinnan kustannukset vuonna 2020 olivat hieman yli 200 000 €. Sopimuskausi nykyisen palveluntuottajan AddSecure Smart Care Oy:n kanssa on päättymässä 17.12.2021.

Oulunkaaren kuntayhtymällä on mahdollista liittyä KLkuntahankintojen voimassa olevaan sopimukseen KLKH089, joka käsittää turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmä sisältäen turvapuhelimet. Puitejärjestelyn toimittajana on Tunstall Oy. Tilaajakohtaiset sopimukset on tehtävä puitesopimuksen voimassaoloaikana, viimeistään 31.12.2021. Palvelusopimus ei sisällä hälytyskeskuspalvelua, joka kuntayhtymällä on hankittava erikseen tai hoidettava palvelu omana. Puitesopimuksen kautta kuntayhtymä hankkii ainoastaan turvapuhelinlaitteet ja turvapuhelinlaitteisiin liitettävät lisävarusteet, kuten palo-, häkä-, hella- ja ovihälyttimet sekä niihin liittyvän palvelun, kuten huollon ja korjauksen.

Tilaajakohtainen sopimus päättyy 24.3.2023 ja sopimusta on mahdollista jatkaa 2 vuoden optiolla. Palvelusopimuksella on 6 kk irtisanomisaika.

Tunstall Oy on tarjonnut puitesopimuksessa toimittamilleen laitteille hälytyskeskuspalvelua, josta tehdään oma erillinen asiakaskohtainen sopimus. Suorahankinnan arvo hälytyskeskuspalvelussa koko sopimuskaudelle, optiot mukaan lukien on noin 60.000 euroa.

Myös AddSecure Smart Care Oy on esittänyt suorahankintasopimusta, joka käsittäisi turvapuhelinlaitteet ja hälytyskeskuspalvelun. Hankintalain mukaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen pienhankinnoilla tarkoitetaan palveluhankintoja, jotka alittavat 400 000 euroa. AddSecure Smart Care Oy tarjoama palvelun kokonaishinta kahden vuoden sopimuskaudessa lähentelee pienhankintarajaa.

Hankintalain ja hankintojen yleisten periaatteiden mukaan suorahankinnalle pitää olla perusteltu syy. Suorahankinnan käyttämiseen on aina todettava ennalta, ja se on perusteltava hankintapäätöksessä tai siihen liittyvässä muussa asiakirjassa.

Kuntayhtymällä on mahdollista liittyä KL-Kuntahankintojen kilpailuttamaan sopimukseen turvapuhelinpalvelut. Kuntayhtymä tarvitsee palvelua täydentämään hälytyskeskuspalvelun.

Turvapuhelinpalveluiden kokonaisratkaisun sujuvuuden varmistamiseksi on perusteltua hankkia hälytystenvastaanottopalvelu samalta yritykseltä kuin laitteet.

Uusi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Sote- uudistuksen yhteydessä arvioidaan myös turvapuhelinpalveluiden toteuttamista jatkossa ja mahdolliseksi tulee esimerkiksi hyvinvointialueen oman turvapuhelin hälytystenvastaanottopalvelun perustaminen. Tässä vaiheessa hyvinvointialueen valmistelun ollessa kesken on perusteltua, että Oulunkaaren kuntayhtymä ei kilpailuta turvapuhelinpalveluihin liittyvää hälytyskeskuspalvelua itse, vaan ostaa 18.12.2021 alkaen suorahankintana turvapuhelinpalveluun kuuluvan hälytysten vastaanoton Tunstall Oy:ltä ja liittyy KL-Kuntahankintojen kilpailuttamaan turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmää sisältäen turvapuhelimet koskevaan puitejärjestelyyn.

Hälytyskeskuspalvelun sopimuskausi olisi KL-Kuntahankintojen puitesopimuksen mukainen ja sisältää 6 kk irtisanomisajan.”

[ — — ]

”Yhtymähallitus päättää

1. liittyä KL-Kuntahankintojen puitesopimukseen KLKH089 Turvapuhelinhälytysten vastaanottojärjestelmä sisältäen turvapuhelimet 24.3.2025 saakka sisältäen optiokauden, 6 kk:n irtisanomisajalla

2. yhtymähallitus tekee suorahankintasopimuksen hälytyskeskuspalvelusta Tunstall Oy:n kanssa, esittelytekstissä mainitulle sopimuskaudelle 24.3.2025 saakka, 6 kk:n irtisanomisajalla.”

Asian arviointi

Edellä hankintalain 146 §:n 1 momentissa kuvatulla tavalla markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa. Hankintalain säännösten soveltamisen edellytyksenä on edellä hankintalain 25 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti puolestaan muun ohella se, että hankinnan ennakoitu arvo on vähintään hankintalain 25 §:n 1 momentissa säädetyn ja kyseiseen hankintaan soveltuvan kansallisen kynnysarvon suuruinen.

Markkinaoikeus toteaa, että se voi toimivaltaansa ja hankintalain soveltumista koskevassa arvioinnissaan pitää kahtena eri hankintamenettelynä toteutettua hankintaa yhtenä hankintana, jos eri hankintamenettelyjen kohteina olevien hankintojen katsotaan muodostavan hankintalain 31 §:n esitöissä tarkoitetulla tavalla luontevan hankintakokonaisuuden. Markkinaoikeus ei ole luontevaa hankintakokonaisuutta, hankinnan ennakoitua arvoa ja siihen liittyen toimivaltaansa arvioidessaan sidottu hankintayksikön tekemien suorahankintapäätösten kohteina olleiden hankintojen laajuuteen tai oikeudenkäynnin osapuolten väitteisiin tästä laajuudesta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 20.10.2021 tehdyssä suorahankintapäätöksessä § 117 tarkoitetun hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 60.000 euroa, joka alittaa hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon. Näin ollen ja mikäli hankinnan katsottaisiin olevan sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva hankinta, jäisi tämä hankinta itsenäisenä hankintana tarkasteltuna kyseinen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, eikä markkinaoikeudella olisi toimivaltaa käsitellä valitusta sen osalta.

Jos taas katsotaan, että valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitetut hankinnat muodostavat edellä hankintalain 31 §:n esitöissä tarkoitetun luontevan hankintakokonaisuuden ja hankintoja on siten tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, tällaisen yhtenä kokonaisuutena tarkastellun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittäisi hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tavara- ja palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon sekä hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon, koska asiassa esitetyn selvityksen perusteella 20.10.2021 tehdyssä päätöksessä § 117 tarkoitetun turvapuhelinlaitteita koskevan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut 500.000 euroa ja edellä todetulla tavalla hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 60.000 euroa. Markkinaoikeudella olisi siten toimivalta käsitellä tällaisesta hankintakokonaisuudesta tehty valitus.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn avoimuudesta ja syrjimättömyydestä, hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta sekä kiellosta pilkkoa hankinta osiin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 31 §:n esitöissä on edellä kuvatulla tavalla tuotu kielletyn hankinnan pilkkomisen arvioinnissa esiin luontevan hankintakokonaisuuden määrittely siten, että luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Tältä osin huomiota voidaan esitöiden mukaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän esitöissä on kiinnitetty huomiota myös erillisinä toteutettujen hankintojen ajalliseen yhteyteen siten, että ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely.

Edellä esitetyn perusteella asiassa on siten arvioitava, onko 20.10.2021 tehdyssä päätöksessä § 117 tarkoitetun hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa tullut ottaa huomioon osin tai kokonaan mainitussa päätöksessä tarkoitetun muun ohella turvapuhelinlaitteita koskevan hankinnan ennakoitu arvo.

Hankintayksikkö on 20.10.2021 tekemällään päätöksellä § 117 päättänyt yhtäältä liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan turvapuhelinten vastaanottojärjestelmää koskevaan puitejärjestelyyn 18.12.2021 alkaen. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen mukaan päättänyt hankkia puitesopimuksen kautta ainoastaan itse turvapuhelinlaitteet ja turvapuhelinlaitteisiin liitettävät lisävarusteet, kuten palo-, häkä-, hella- ja ovihälyttimet sekä niihin liittyvät palvelut kuten huollon ja korjauksen. Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt samalla päätöksellä suorahankintapäätöksen, jossa on ollut kyse valitulta tarjoajalta ostettavasta turvapuhelinpalveluun liittyvästä hälytysten vastaanottopalvelusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä hankintalain 31 §:n esitöissä kuvatulla tavalla velvollisuus näyttää toteen, että hankinnan jakaminen osiin on perustunut todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin. Hankintalain 31 §:n esitöissä on lisäksi korostettu suunnitelmallisen hankintatoimen merkitystä vertailukohtana, kun arvioidaan esimerkiksi ajanjaksoja, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina.

Vaikka valituksenalaisessa hankintapäätöksessä tarkoitetut hankinnat ovat koskeneet sinänsä eri kohteita, ovat mainitut kohteet eli yhtäältä hälytysten vastaanottopalvelu ja toisaalta turvapuhelinlaitteet liittyneet samaan kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille tarjottavan palvelun käyttöön hankintayksikössä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että turvapuhelinten käyttö ei edellyttäisi myös hälytysten vastaanottopalvelua tai toisinpäin tai että pelkillä turvapuhelimilla tai vastaavasti hälytysten vastaanottopalvelulla olisi yksinään minkäänlaista merkitystä hankintayksikölle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt aihetta todeta, että hankintayksiköllä olisi ollut todellinen tarve hankkia yhtäältä hälytysten vastaanottopalvelut ja toisaalta itse turvapuhelinlaitteet käytännössä samanaikaisesti toteutetuissa eri hankintamenettelyissä ja hankintasopimuksin siten, että turvapuhelinlaitteiden ennakoitua arvoa ei olisi tullut ottaa huomioon hälytysten vastaanottopalveluja koskevassa hankinnassa ja sen ennakoitua arvoa arvioitaessa.

Markkinaoikeus katsoo, että hälytysten vastaanottopalvelu ja turvapuhelinlaitteet muodostavat tässä asiassa yhden kiinteän hankintakokonaisuuden, mihin viittaa hankintojen edellä todettu keskinäinen riippuvuus ja niiden samanaikainen kilpailuttaminen sekä se, että vastaanottopalveluilla ja turvapuhelinlaitteilla on sama toimittaja.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että 20.10.2021 tehdyssä päätöksessä § 117 tarkoitetun hälytysten vastaanottopalvelua koskevan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on tullut ottaa huomioon myös turvapuhelinlaitteita ja turvapuhelinlaitteisiin liitettäviä lisävarusteita, kuten palo-, häkä-, hella- ja ovihälyttimiä sekä niihin liittyviä palveluita kuten huoltoa ja korjausta koskevan hankinnan arvo.

Hankintayksikön 20.10.2021 tekemässä päätöksessä § 117 on edellä kuvatulla tavalla todettu, että hälytysten vastaanottoa koskevan palvelun arvo on ollut 60.000 euroa. Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä tuonut esiin, että pääasiassa turvapuhelinlaitteita koskevan hankinnan ennakoitu arvo on ollut alle 500.000 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä hankintalain 7 §:n 1 momentissa todetulla tavalla.

Hankintapäätösten ja asiassa esitetyn muunkin selvityksen perusteella hankinnan kohteena ovat olleet ensinnäkin turvapuhelinlaitteet ja turvapuhelinlaitteisiin liittyvät lisävarusteet sekä näihin liittyvät palvelut kuten huolto ja korjaus. Hankintaan on sisältynyt lisäksi hälytysten vastaanottopalvelu. Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kokonaisarvosta suurin osa on kohdistunut tavaroihin. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintakokonaisuudessa on ollut kysymys hankintalain mukaisesta tavarahankinnasta.

Arvioitaessa luontevan hankintakokonaisuuden suhdetta hankintalain 26 §:ssä tarkoitettuun EU-kynnysarvoon markkinaoikeus toteaa, että edellä todetun luontevan hankintakokonaisuuden ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun muiden kuin mainitun momentin 1 kohdassa tarkoitettujen valtion keskushallintoviranomaisten tavara hankintojen kynnysarvon. Nyt kyseessä olevaan hankintaan on tullut näin ollen soveltaa hankintalain EU-kynnysarvot ylittäviä tavarahankintoja koskevia hankintalain 1 — 10 ja 14 — 16 luvun säännöksiä.

Kaiken edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti arvioida hankintamenettelyä aloittaessaan hankinnan kokonaisarvon alittavan hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon. Tämän vuoksi valitus on markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvana tutkittava.

Hälytysten vastaanottopalveluita koskeva hankinta

Hankintalain 58 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta.

Hankintalain 60 §:n 1 momentin 2 kohdan muun ohella muita erityisiä palveluhankintoja koskeva ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi sähköisesti internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi käyttäen niille 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vakiolomakkeita.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti lähteä siitä olettamuksesta, että hankintalaissa määritelty EU-kynnysarvo alittuisi nyt kysymyksessä olevassa hälytysten vastaanottopalvelua koskevassa hankinnassa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hankintayksikkö ei ole esittänyt hankintalain mukaisia perusteita suorahankinnalle, jollaisena ei voida pitää myöskään varautumista tulevaisuudessa tapahtuvaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen, Oulunkaaren kuntayhtymä on ollut velvollinen julkaisemaan hankinnasta EU-hankintailmoituksen mainittujen hälytysten vastaanottopalveluiden osalta. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen edellä todetuilla perusteilla hankinnassaan tältä osin virheellisesti jättäessään mainitun hankintailmoituksen julkaisematta ja tehdessään hankinnan suorahankintana.