15.3.2010

SELOSTUS ASIASTA

Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos on pyytänyt 5.2.2009 päivätyllä osallistumispyynnöllä osallistumishakemuksia raitiovaunujen hankinnasta järjestettävään tarjouskilpailuun neuvottelumenettelyä koskevaan erityisalojen EU-hankintailmoitukseen hyväksytysti vastanneelta kahdeksalta yritykseltä. Osallistumispyynnön mukaan hankintamenettelynä on ollut kilpailullinen neuvottelumenettely.

Saatujen osallistumishakemusten ja osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen toimitusjohtaja on päätöksellään 25.6.2009 § 47 päättänyt lähettää tarjouspyynnöt viidelle osallistumispyynnön valintaperusteet parhaiten täyttävällä ehdokkaalle. Koncar Electric Vehicles Inc. ei ole päätöksen mukaan tullut valituksi tarjouskilpailuun tarjoajaksi.

Tarjouspyynnöt tarjouskilpailuun valituille viidelle yritykselle on lähetetty 28.7.2009. Tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt 4.12.2009. Tarjouksen jättäneiden yritysten ja Helsingin kaupungin välillä on tarkoitus käydä neuvottelukierros ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Markkinaoikeus on 11.12.2009 antamallaan päätöksellä kieltänyt Helsingin kaupunkia väliaikaisesti jatkamasta hankintamenettelyä 500.000 euron sakon uhalla. Mainittu kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa toisin määrätään.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ilman huolto-optiota on hankintailmoituksen mukaan 90–110 miljoonaa euroa.

HAKEMUS

Koncar Electric Vehicles Inc. on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöksen 25.6.2009 § 47 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut yhteensä 49.267 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, koska se ei ole tehnyt hakijan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle perusteltua päätöstä, johon on liitetty hakemusosoitus.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä myös erityisalojen hankintalaki) 58 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä sekä tarjouskilpailun ratkaisusta että ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista muista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava ja johon on liitettävä hakemusosoitus. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (jäljempänä myös erityisalojen hankintadirektiivi) 49 artiklan 2 kohdan mukaan hankintayksikön on asianomaisen osapuolen pyynnöstä ilmoitettava mahdollisimman nopeasti jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty. Direktiivin mukaan tähän kuuluva aika ei missään tapauksessa saa ylittää 15 päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hakija on 29.9.2009 lähettänyt hankintayksikölle kirjeen, jossa hakija on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan hakijalle perustellun päätöksen hakijan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle ja hakemusosoituksen. Hakija on 23.11.2009 lähettänyt hankintayksikölle myös toisen kirjeen, jossa se on pyytänyt tietoa muun ohella osallistumishakemusten vertailusta. Hakija ei ole pyynnöistään huolimatta saanut tiedokseen perusteltua tarjoajien valintapäätöstä, joka olisi sisältänyt osallistumishakemusten vertailun ja hakemusosoituksen.

Erityisalojen hankintadirektiivin täytäntöönpanoaika on päättynyt 31.1.2006. Direktiivin 49 artiklan edellä mainittu määräys on ehdoton ja täsmällinen. Direktiivin määräyksellä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tässä tilanteessa välitön oikeusvaikutus. Hankintayksikkö on mainitut seikat huomioon ottaen menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

VASTINE

Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on noudattanut hankinnassaan kilpailullista neuvottelumenettelyä, jonka kulku ja eteneminen on kuvattu yksityiskohtaisesti hakijallekin toimitetussa osallistumispyynnössä. Hankintayksikkö on koko hankinnan ajan noudattanut osallistumispyynnössä kuvattua menettelyä ja siinä etukäteen ilmoitettuja menettelytapoja ja vaiheita.

Hankintayksikkö on ensin pyytänyt hankintailmoituksella tarjouskilpailusta kiinnostuneita yrityksiä ilmoittautumaan kysymyksessä olevaan tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö on tämän jälkeen lähettänyt kirjallisen osallistumispyynnön kahdeksalle tarjouskilpailuun kiinnostuneeksi ilmoittautuneelle tarjoajaehdokkaalle, joihin on kuulunut myös hakija. Hankintayksikkö on lähettänyt kirjallisen osallistumispyynnön niille osallistujille, joiden on katsottu täyttävän hankintailmoituksessa esitetyt soveltuvuusvaatimukset. Yhtäkään yritystä ei ole tässä vaiheessa suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Osallistumispyynnössä on kuvattu hankinnan vaiheittainen eteneminen sekä perusteet, joiden nojalla hankintayksikkö valitsee osallistumishakemuksen jättäneistä tarjoajaehdokkaista lopulliset tarjoajat, joille toimitetaan hankintaa koskeva tarjouspyyntö. Hakija on toimittanut hankintayksikölle osallistumishakemuksen ja hakijan kanssa on käyty osallistumispyynnössä kuvattu ensimmäinen neuvottelukierros. Osallistumishakemusten vertailun ja ensimmäisen neuvottelukierroksen tulosten perusteella hankintayksikkö on valinnut ne tarjoajat, jotka etenevät hankinnan tarjouspyyntövaiheeseen ja joille siten toimitetaan tarjouspyyntö. Hakija on tässä vaiheessa karsiutunut niiden viiden yrityksen joukosta, joille on toimitettu tarjouspyyntö. Hakijan ohella hankinnasta on karsiutunut myös kaksi muuta yritystä.

Osallistumispyynnön mukaan hankinnan neuvotteluvaiheeseen on tullut ottaa mukaan vähintään kolme yritystä. Hankintayksikkö on päätynyt ottamaan tarjouspyyntövaiheeseen peräti viisi yritystä. Osallistumispyynnön perusteella tarjouskilpailuun osallistuneille yrityksille on ollut selvää, että kaikki tarjouskilpailuun ilmoittautuneet yritykset eivät pääse mukaan hankinnan tarjouspyyntövaiheeseen. Osallistujien vaiheittainen karsiminen on selvästi ilmoitettu osallistumispyynnössä, jonka mukaisia menettelytapoja hankintayksikkö on myös ollut velvollinen noudattamaan.

Hankintayksikkö on 25.6.2009 tehnyt päätöksen tarjouspyyntö-vaiheeseen siirtymisestä, missä yhteydessä on päätetty myös siitä, mille yrityksille tarjouspyyntö lähetetään. Samalla päätöksellä on myös päätetty, että kaikille osallistumishakemuksen jättäneille yrityksille ilmoitetaan hankintayksikön siirtymisestä tarjouspyyntövaiheeseen kirjeellä niin, että kaikki mukana olleet yritykset saavat viivytyksettä tiedon valinnastaan tarjoajaksi tai karsiutumisestaan osallistumispyyntövaiheessa. Hankintayksikkö on toimittanut päätöksessä todetun kirjeen kaikille osallistumishakemuksen jättäneille yrityksille.

Mainittu hankintayksikön 25.6.2009 tekemä päätös ei ole ollut hankintapäätös vaan osallistumispyynnössä määritellyn kilpailullisen neuvottelumenettelyn prosesseihin liittyvä päätös, jolla on ilmoitettu kaikille osallistujille hankintamenettelyn siirtymisestä tarjouspyyntö-vaiheeseen. Koska kysymys on ollut menettelyn aikana tehdystä päätöksestä, hankintayksikkö ei ole voinut antaa osallistujille yksityiskohtaista tietoa osallistumishakemusten vertailusta, koska sillä saattaisi olla vaikutuksia tarjoajien asemaan meneillään olevassa tarjouskilpailussa.

Hankintayksikön tarkoituksena on ollut tehdä asiaa koskeva varsinainen hankintapäätös menettelyn päätteeksi tarjouksen valintaa koskevan päätöksen yhteydessä. Hankintayksikön tarkoituksena on siten ollut toimittaa kaikille tarjouskilpailussa mukana olleille yrityksille otteet hankintapäätöksestä hakemusosoituksineen vasta siinä vaiheessa, kun hankintayksikössä on tehty tarjouksen valintaa koskeva lopullinen hankintapäätös.

Koska hankintayksikön 25.6.2009 tekemässä päätöksessä ei ole ollut kyse hankintapäätöksestä, siihen ei ole tullut liittää hakemusosoitusta tai kohdella päätöstä muutoinkaan erityisalojen hankintalain 58 §:n mukaisena päätöksenä. Hankintayksikön harkintavallassa on, missä vaiheessa se ilmoittaa tarjouskilpailun aikana tekemistään ratkaisuista tarjouskilpailuun osallistuneille yrityksille. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole liittänyt 25.6.2009 tekemäänsä päätökseen hakemusosoitusta.

Hakemusosoituksen puuttumisella ei ole ollut merkitystä hakijan oikeusaseman kannalta. Ainoa seuraus hakemusosoituksen puuttumisesta on ollut, ettei markkinaoikeuteen tehtävän hakemuksen toimittamiselle asetettu 14 päivän määräaika ole alkanut asiassa kulua.

Hankintayksikkö on esittänyt hakijalle riittävät perusteet sille, miksi hakijaa ei ole otettu mukaan tarjouspyyntövaiheeseen. Hakija on toimittanut hankintayksikölle 29.9.2009 päivätyn kirjeen, jossa se on tiedustellut syitä sulkemiselleen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on 9.11.2009 toimittanut hakijalle selvityksen osallistumishakemusten käsittelystä ja niistä perusteista, joilla hakijan osallistumishakemus ei ole sijoittunut tarjouspyyntövaiheeseen valitun viiden parhaan yrityksen joukkoon. Hakija on lähestynyt hankintayksikköä tämän jälkeen vielä uudella kirjeellä, minkä vuoksi hankintayksikkö on 30.11.2009 lähettänyt hakijalle vielä uuden selvityksen. Hankintayksikkö ei ole viivytellyt aiheettomasti mainittujen selvitysten toimittamisessa eikä siten menetellyt tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö on suorittanut hakijan osallistumishakemuksen arvioinnin osallistumispyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti. Osallistumispyynnössä ilmoitetut tarjoajien valintaa koskevat perusteet ovat olleet tarjoajia kohtaan tasapuolisia ja ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Hankintayksikkö on soveltanut kyseisiä valintaperusteita kaikkiin osallistumishakemuksiin tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hakija ei ole sijoittunut tässä arvioinnissa tarjouspyyntövaiheeseen valitun viiden parhaan yrityksen joukkoon. Hakija ei ole asiassa myöskään esittänyt mitään substanssiperusteita, joiden perusteella sen osallistumishakemuksen olisi katsottava tulleen asiassa virheellisesti kohdelluksi.

Syyt sille, miksi hakija ei ole sijoittunut viiden tarjouspyyntövaiheeseen valitun yrityksen joukkoon, ovat hankintayksikön hakijalle ilmoittamin tavoin olleet, että 1) hakijan esittämän raitiovaunukonseptin istumapaikkojen määrä on ollut liian pieni eikä se ole täyttänyt hankintayksikön lähtökohtia, 2) hakijan esittämän raitiovaunun telin monimutkaisesta hydraulisesta jousitusjärjestelmästä on katsottu aiheutuvan epävarmuustekijöitä ja riskejä Helsingin olosuhteissa ja 3) hakijan osallistumishakemus ei osallistumispyynnössä ilmoitetun hankintayksikön kokonaisarvion perusteella ole sijoittunut viiden parhaan osallistumishakemuksen joukkoon. Mainitut seikat on ilmoitettu hakijalle sille toimitetuissa kirjeissä, eikä hakija ole asiassa edes väittänyt, että mainitut perusteet olisivat olleet seurausta osallistumishakemusten vertailussa käytettyjen perusteiden virheellisestä soveltamisesta. Osallistumispyynnön mukaisten tarjoajien valinnassa käytettävien perusteiden keskeinen lähtökohta on ollut, kuinka hyvin esitetty raitiovaunukonsepti soveltuu Helsingin olosuhteisiin. Hankintayksikön asiantuntijoilla on pitkäaikaisen kokemuksensa vuoksi ollut paras asiantuntemus arvioida mainittua seikkaa, eikä hakijan esittämä raitiovaunukonsepti ole vastannut hankintayksikön osallistumispyynnössä esittämiä lähtökohtia ja tarpeita tarjouskilpailuun valittuja tarjoajia vastaavalla tavalla.

Osallistumishakemuksia täydentäneessä tarjouskilpailun ensimmäisessä neuvotteluvaiheessa, johon myös hakija on osallistunut, on käyty hakijan kanssa läpi edellä mainittuja hakijan esittämään raitiovaunukonseptiin liittyneitä teknisiä ongelmia. Neuvotteluissa on käynyt ilmi, että hakijalla ei ole ollut mahdollisuuksia tehdä raitiovaunukonseptiin sellaisia muutoksia, joilla voitaisiin parantaa hakijan esittämän raitiovaunun soveltuvuutta Helsingin olosuhteisiin. Näin ollen myöskään neuvotteluissa ei ole löytynyt ratkaisua hakijan ehdotukseen liittyviin ongelmiin.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan virheellisesti käyttäessään hankintamenettelynä kilpailullista neuvottelumenettelyä. Erityisalojen hankintalain mukaiset hankintamenettelyt on määritelty mainitun lain 4 §:ssä. Näihin ei kuulu kilpailullinen neuvottelumenettely. Hankintayksikön soveltama hankintamenettely on siten ollut erityisalojen hankintalain vastainen.

Hankintayksikkö on myös sekoittanut hankintamenettelyssään tarjoajien ja tarjousten vertailuperusteet. Osallistumispyynnössä määritellyistä osallistumishakemusten ja tarjousten vertailuperusteista osa on koskenut tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja. Esimerkiksi vertailuperusteena käytetty ”ehdotetun raitiovaunu-konseptin arvioidut LCC-kustannukset” on liittynyt selvästi tarjottuun raitiovaunuratkaisuun eikä tarjoajan soveltuvuuteen. Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan taloudellinen ja tekninen suorituskyky sekä toisaalta LCC-kustannukset eivät voi koskaan olla arvioitavina hankintamenettelyn samassa vaiheessa. Hankintamenettely on näin ollen ollut eri vaiheissa käytettävien tarjoajien ja tarjouksen valintaperusteiden osalta virheellinen.

Erityisalojen hankintalain sääntely ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavien päätösten tekemisen suhteen on ristiriidassa erityisalojen hankintadirektiivin 49 artiklan kanssa. Mainitussa ristiriitatilanteessa tulee soveltaa direktiivin määräystä. Direktiivin määräys on ensisijainen oikeuslähde suhteessa erityisalojen hankintalain esitöihin. Direktiivin määräys on ehdoton ja täsmällinen ja se vaikuttaa sen vuoksi välittömästi. Hankintayksikkö on menetellyt mainitun direktiivin määräyksen vastaisesti, kun se ei ole hakijan pyynnöstä toimittanut hakijalle perusteltua tarjoajien valintapäätöstä viimeistään 15 päivän kuluessa hakijan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksikkö ei ole joka tapauksessa perustellut riittävästi hakijan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikön hakijalle toimittamissa hakijan osallistumishakemuksen arviointia koskevissa perusteluissa ei ole otettu kantaa kaikkiin osallistumispyynnössä ilmoitettuihin tarjoajien valintaperusteisiin. Hankintayksikkö on myös hakijalle toimittamassaan 30.11.2009 päivätyssä kirjeessään todennut, että se voi antaa hakijalle asiasta vielä lisätietoa hakijan ja hankintayksikön keskinäisessä tapaamisessa. Erityisalojen hankintalain mukaan tiedot päätösten perusteluista tulee antaa kirjallisesti, joten suullinen tietojen antaminen ei ole riittävää.

Myöskään hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittaman vastineen liitteenä ollut muistio ”Perustelut yhteenvetotaulukosta ilmenevälle Koncarin pisteytykselle” ei sisällä osallistumishakemusten vertailua. Perustelut ovat siten tämänkin vuoksi puutteelliset.

Hakija ei ole hakemuksessaan ottanut kantaa tarjouspyyntövaiheeseen valittujen tarjoajien valinnan oikeellisuuteen, koska hakija ei ole saanut tiedokseen perusteltua valintapäätöstä ja osallistumishakemusten vertailua.

Hakijan toimittamat raitiovaunut ovat tähän mennessä kulkeneet yli 16 miljoonaa kilometriä Kroatiassa samalla telirakenteella. Vastoin hankintayksikön esittämää väitettä hankintaneuvotteluissa ei ole tuotu esille tarvetta ehdottaa toisenlaista telirakennetta. Hakijan esittämä jousitus on puolestaan käytössä monissa muissa kulkuneuvoissa, kuten toisten toimittajien raitiovaunuissa ja junissa. Hakijan ehdotuksen mukainen jousittamaton massa on alhaisempi kuin joidenkin tarjouskilpailuun hyväksyttyjen tarjoajien ehdotusten jousittamaton massa. Hakijan ehdotus on myös täyttänyt kuljetuskapasiteetille asetetut vaatimukset. Hakijalle toimitetuista perusteluista on myös jätetty pois monia hakijan kannalta positiivisia seikkoja.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen, jossa se on esittänyt muun ohella, että oikeuskirjallisuudessa on yksiselitteisesti katsottu, että erityisaloilla toimiva hankintayksikkö voi soveltaa neuvottelumenettelynä muun ohella hankintalain mukaista kilpailullista neuvottelumenettelyä. Hakijan väite sovelletun hankintamenettelyn virheellisyydestä on siten perusteeton. Erityisalojen hankintalaki ei sisällä juurikaan säännöksiä neuvottelumenettelyn sisällöstä, vaan jättää menettelyn sisällön hankintayksikön harkintavaltaan edellyttäen, että menettelyssä noudatetaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikön noudattama menettely on ollut erityisalojen hankintalain mukainen.

Hankinnassa on kysymys taloudellisesti ja teknisesti erittäin vaativasta ja pitkäaikaisesta investoinnista. Hankintayksikkö on tämän vuoksi noudattanut osallistumishakemuksissa esitettyjen raitiovaunukonseptien arvioinnissa ja tarjoajien valinnassa erityistä huolellisuutta, tarkkuutta ja harkintaa. Hankintayksiköllä on ollut riittävät ja oikeat tiedot hakijan esittämästä raitiovaunukonseptista. Hakijan esittämän raitiovaunu-konseptin arviointi on tapahtunut näiden tietojen pohjalta tasapuolisesti.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄ

Hakija on antanut lisäkirjelmän, jossa se on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on sekoittanut hankintamenettelyssään tarjoajien ja tarjousten vertailuperusteet eivätkä hankintayksikön virheet ole tältä osin korjattavissa muutoin kuin järjestämällä asiasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Kysymyksessä on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka koskee lain 8 §:ssä tarkoitettujen julkisten kuljetuspalvelujen tarjoamista. Hankinnan ennakoitu arvo ylittää mainitun lain soveltamisen edellytyksenä olevan kynnysarvon määrän. Hankintaan sovelletaan siten erityisalojen hankintalain säännöksiä.

Erityisalojen hankintalain 61 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa on oikeusturvakeinojen osalta voimassa, mitä julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 76–84 §:ssä säädetään.

Hakemuksen tutkiminen

Erityisalojen hankintalain 58 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee säännöksen mukaan liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hakemuksen kohteena on Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen toimitusjohtajan päätös 25.6.2009 § 47. Ottaen huomioon, että hakemus on saapunut markkinaoikeuteen vasta 30.11.2009, markkinaoikeus katsoo, että asiassa on ensin ratkaistava kysymys siitä, onko hakijan markkinaoikeudelle tekemä hakemus saapunut markkinaoikeuteen määräajassa ja onko markkinaoikeudella siten toimivalta tutkia hakemus.

Hakijan mukaan hankintayksikön menettely asiassa on ollut virheellistä jo siltä osin kuin hakijalle ei ole toimitettu tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkemisesta erityisalojen hankintalain 58 §:n mukaista perusteltua päätöstä, johon olisi liitetty hakemusosoitus.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa puolestaan esittänyt, että HKL:n toimitusjohtajan 25.6.2009 tekemä päätös ei ole ollut hankintapäätös vaan osallistumispyynnössä määritellyn kilpailullisen neuvottelumenettelyn prosesseihin liittyvä päätös, jolla on ilmoitettu sekä tarjouspyyntövaiheeseen valituille että siitä karsiutuneille yrityksille hankintamenettelyn siirtymisestä tarjouspyyntövaiheeseen. Hankintayksikön ilmoittaman mukaan sen tarkoituksena on ollut tehdä asiaa koskeva muutoksenhakukelpoinen päätös hakemusosoituksineen vasta menettelyn päätteeksi tarjouksen valintaa koskevan päätöksen yhteydessä.

Erityisalojen hankintalain esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp s. 169–170) lain 58 §:ssä tarkoitettuja ratkaisuja ovat muun muassa ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta. Hankintayksikön harkinnassa on esitöiden mukaan kuitenkin päättää, missä vaiheessa se ilmoittaa tarjousten käsittelyn aikana tekemistään ratkaisuista. Esitöiden mukaan hankintayksikön on kuitenkin ilmoitettava asianosaisille tekemistään ratkaisuista mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön harkintavallassa on erityisalojen hankintalain esitöistä ilmenevin tavoin se, missä menettelyn vaiheessa se tekee ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavat päätökset ja antaa niistä hankintamenettelyyn osallistuneille yrityksille tiedon siten kuin erityisalojen hankintalain 58 §:ssä säädetään.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että HKL:n toimitusjohtajan päätös 25.6.2009 § 47 ei ole ollut erityisalojen hankintalain 58 §:n mukainen perusteltu päätös. Koska määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei edellä olevan perusteella ole alkanut asiassa vielä kulua, hakijan hakemus markkinaoikeuteen on saapunut määräajassa ja se on näin ollen tutkittava.

Hankintamenettely

Kilpailullinen neuvottelumenettely erityisalojen hankintalain mukaisena hankintamenettelynä

Erityisalojen hankintalain 24 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaroita tai liitteessä A lueteltuja palveluita taikka toteuttaa rakennushankkeen, on käytettävä lain 4 §:n 10–12 kohdassa määriteltyjä avointa menettelyä, rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä. Lain 4 §:n 12 kohdan mukaan neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Lainkohdan mukaan hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 12 kohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 128) mukaan neuvottelumenettelyn kulusta ei ole tarkemmin säädetty laissa. Tämän vuoksi neuvottelumenettelyn kulku voidaan esitöiden mukaan erityisalojen hankintoja tehtäessä toteuttaa myös esimerkiksi julkisista hankinnoista annetussa laissa määritellyllä kilpailullista neuvottelumenettelyä vastaavalla tavalla tai vastaavaa menettelyä noudattaen.

Hankintayksikkö on noudattanut hankinnassaan kilpailullista neuvottelumenettelyä. Edellä todettu huomioon ottaen kysymys on ollut erityisalojen hankintalain mukaisesta hankintamenettelystä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt kilpailullisen neuvottelumenettelyn valitessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintamenettely on edennyt siten, että hankintayksikkö on ensin 30.12.2008 julkaissut hankinnasta hankintailmoituksen, jonka perusteella tarjouskilpailusta kiinnostuneiden yritysten on tullut ilmoittautua hankintayksikölle viimeistään 21.1.2009. Hankintailmoituksessa on asetettu osallistujille soveltuvuusvaatimukset, joiden täyttymisen hankintayksikkö on tarkistanut ilmoittautumiset vastaanotettuaan. Soveltuvuusvaatimukset ovat koskeneet muun ohella verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamista, vakavaraisuutta, luottokelpoisuutta sekä aikaisempia kiskokalustotoimituksia. Hankintayksikkö ei ole sulkenut yhtään yritystä tarjouskilpailun ulkopuolelle hankintailmoituksessa asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymättömyyden perusteella.

Tämän jälkeen hankintayksikkö on lähettänyt tarjouskilpailuun ilmoittautuneille yrityksille 5.2.2009 päivätyn osallistumispyynnön. Osallistumispyynnön kohdissa 8.1–8.5 on esitetty osallistujien soveltuvuusvaatimukset. Osallistumispyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ovat koskeneet yrityksen toimituskykyyn liittyviä vaatimuksia (osallistumispyynnön kohta 8.1), rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä vaatimuksia (8.2), tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia (8.3), hankintalaissa mainittuihin rikoksiin syyllistymättömyyttä koskevaa vaatimusta (8.4) sekä alihankkijoihin liittyviä vaatimuksia (8.5). Soveltuvuusvaatimukset ovat koskeneet osin samoja seikkoja kuin hankintailmoituksessa, mutta vaatimuksia on tältä osin osallistumispyynnössä täsmennetty.

Lisäksi osallistumispyynnössä on edellytetty, että osallistumishakemus sisältää raitiovaunuehdotuksen, jota koskevat vaatimukset on esitetty osallistumispyynnön kohdassa 8.6 ja osallistumispyynnön liitteenä olleessa hankekuvauksessa, ja todettu, että raitiovaunun perusratkaisu ja sen tekniset perustiedot ovat lähtökohtana ensimmäiselle neuvotteluvaiheelle. Osallistumispyynnössä on korostettu sitä, että raitiovaunuehdotuksen kuvauksen ja teknisten tietojen pitää olla niin yksityiskohtaiset ja riittävät, että hankintayksikkö kykenee niiden perusteella arvioimaan, soveltuuko ehdotettu raitiovaunu Helsingin olosuhteisiin (rataverkko, varikko ja ilmasto) ja liikennetarpeisiin.

Osallistumispyynnön kohdassa 9 on kuvattu osallistumishakemusten perusteella valittavien tarjoajien valintaperusteet. Mainitun kohdan mukaan hankintayksikkö selvittää ensin osallistumishakemukset vastaanotettuaan, että osallistujat täyttävät osallistumispyynnön kohdissa 8.1–8.5 kuvatut soveltuvuusvaatimukset sekä raitiovaunuehdotusta koskevat vaatimukset. Osallistumispyynnön mukaan hankintamenettelyn ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen otetaan mukaan vain sellaiset osallistujat, joiden raitiovaunuehdotus täyttää osallistumispyynnön liitteenä olleessa hankekuvauksessa esitetyt keskeiset vaatimukset. Osallistumispyynnön mukaan valinta ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen tehdään seuraavilla perusteilla:

1) Osallistujan ehdottaman raitiovaunun soveltuvuus Helsingin seudun liikennetarpeisiin sekä olemassa olevaan ja suunnitteilla olevaan rataverkkoon ja varikoille.
2) Ehdotetun raitiovaunukonseptin arvioidut LCC-kustannukset, jotka sisältävät raitiovaunujen hinnan, raitiovaunujen muut LCC-kustannukset sekä ratojen ja varikoiden ylläpitämisestä, rakentamisesta ja muuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset.
3) Osallistujan ammatillinen osaaminen.
4) Osallistujan kokemus kiskokalustotoimituksista erityisesti vaativiin pohjoisiin olosuhteisiin.
5) Osallistujan taloudelliset ja tekniset edellytykset raitiovaunujen toimittamiseen.
6) Kokonaisarvio alustavan raitiovaunuehdotuksen kokonaistaloudellisesta edullisuudesta eli osallistumishakemuksen taloudellinen ja tekninen sisältö verrattuna osallistumispyyntöön ja hankekuvauksen vaatimuksiin. Osallistumispyynnössä on tältä osin viitattu myös osallistumispyynnössä ilmoitettuihin tarjousten vertailuperusteisiin, joita käytetään ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeisessä tarjouspyyntövaiheessa pyydettävien tarjousten vertailussa.

Osallistumispyynnön kohdassa 9 on lisäksi ilmoitettu, että hankintayksikön tarkoituksena on valita hyväksyttävästi osallistumispyynnön vaatimukset täyttävistä osallistujista vähintään kolme osallistujaa ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen siten, että valintaperusteena on hankintayksikön kokonaisarvio
– edellä mainittujen perusteitten 1–6 toteutumisesta ja
– osallistujan mahdollisuuksista ja kyvystä kehittää raitiovaunukonseptiaan neuvottelumenettelyn ensimmäisessä neuvotteluvaiheessa.

Osallistumispyynnön kohdassa 4, jossa on kuvattu hankintamenettelyn vaiheittaista etenemistä, on ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen liittyen todettu, että hankintayksikkö käy kunkin hyväksytyn osallistujan kanssa neuvottelut osallistujan tekemän raitiovaunuehdotuksen pohjalta ja että osallistujien raitiovaunuehdotukset pyritään ensimmäisessä neuvotteluvaiheessa saattamaan vastaamaan mahdollisimman hyvin hankintayksikön tavoitteita. Osallistumispyynnön mainitun kohdan mukaan hankintayksikkö päättää ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen, mitkä neuvotteluvaiheessa täsmentyneet ehdotukset täyttävät parhaiten osallistumispyynnön kohdassa 9 esitettyjen valintaperusteiden mukaiset tavoitteet ja vaatimukset, ja siirtyy kyseisten osallistujien kanssa tarjouspyyntövaiheeseen.

Ehdokkaiden kanssa käydyn ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen toimitusjohtaja on päätöksellään 25.6.2009 § 47 päättänyt, että tarjouspyyntö lähetetään viidelle osallistumispyynnön valintaperusteet parhaiten täyttävällä ehdokkaalle, jotka on yksilöity mainitussa päätöksessä. Hakija ei ole ollut tarjouspyyntövaiheeseen hyväksyttyjen yritysten joukossa. Mainitussa päätöksessä on lisäksi päätetty, että kaikille osallistumishakemuksen jättäneille yrityksille ilmoitetaan kirjeitse siirtymisestä tarjouspyyntövaiheeseen siten, että kaikki mukana olleet yritykset saavat viivytyksettä tiedon valinnastaan tarjoajaksi tai karsiutumisestaan osallistumispyyntövaiheessa.

Hankintayksikkö on toimittanut mainitun toimitusjohtajan päätöksen tiedoksi osallistumishakemuksen jättäneille yrityksille 26.6.2009 päivätyllä lähetekirjeellä, jossa on todettu hankintayksikön suorittaneen osallistumishakemusten vertailun, jonka perusteella HKL:n toimitusjohtaja on valinnut tarjouspyyntövaiheeseen otettavat toimittajat / raitiovaunukonseptit, jotka ovat parhaiten vastanneet HKL:n osallistumispyynnössä ilmoittamia vaatimuksia. Kirjeessä on todettu, että tarjouspyyntömenettely etenee nyt niin, että hankintayksikkö lähettää tarjouspyynnöt HKL:n toimitusjohtajan edellä mainitussa päätöksessä mainituille yrityksille ja pyytää näitä tarjoajia antamaan kirjalliset ja sitovat tarjoukset raitiovaunuista määräaikaan mennessä. Lisäksi kirjeessä on todettu, että HKL noudattaa hankinnan siirtymisessä tarjouspyyntövaiheeseen kaikkia osallistumispyynnössä selvitettyjä hankintamenettelyn vaiheittaista etenemistä koskevia ehtoja ja määräyksiä ja niiden HKL:lle antamia oikeuksia. Lähetekirjeen liitteenä on ollut edellä mainittu HKL:n toimitusjohtajan päätös 25.6.2009 § 47. Kirje ei ole sisältänyt muita perusteluja.

Edellä mainittu kirje on toimitettu myös hakijalle, joka on sittemmin toimittanut hankintayksikölle 29.9.2009 ja 23.11.2009 päivätyt kirjeet, joissa hakija on pyytänyt hankintayksiköltä perusteltua päätöstä hakijan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö on vastannut mainittuihin kirjeisiin 9.11.2009 ja 30.11.2009 päivätyillä kirjeillä, joissa se on selvittänyt hankintamenettelyn etenemisen vaiheita sekä perusteita sille, miksi hakija ei ole sijoittunut viiden tarjouspyyntövaiheeseen valitun parhaan yrityksen joukkoon. Hankintayksikön 9.11.2009 kirjeessä on todettu hakijan tarjouskilpailusta sulkemisen syistä seuraavaa:

”HKL toteaa, että Koncar ei sijoittunut viiden (5) parhaan ilmoittautujan joukkoon seuraavista syistä:

– Koncarin esittämän raitiovaunukonseptin istumapaikkojen määrä on liian pieni eikä täytä HKL:n lähtökohtia.
– Koncarin esittämän raitiovaunun monimutkainen telin hydrauliikka-järjestelmä on riskirakenne Helsingin rata ja ilmasto-olosuhteissa
– Koncarin hakemus ei HKL:n kokonaisarvion perusteella kuulu viiden (5) parhaan osallistumishakemuksen joukkoon.”

Hankintamenettelyn arviointi

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tehnyt hankinnassa riittävää eroa tarjoajien valintaan ja tarjouksen valintaan liittyvien perusteiden välillä. Lisäksi hakijan on katsottava esittäneen, että hakijan sulkeminen tarjouskilpailusta on myös tosiasiassa suoritettu virheellisesti.

Koska hakija ei ole päässyt mukaan tarjouspyyntövaiheeseen, asiassa pitää valintaperusteiden osalta tarkastella osallistumispyynnössä ilmoitettujen tarjoajien valintaa koskevien perusteiden hankintasäännösten mukaisuutta.

Erityisalojen hankintalain 48 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikön on tarvittaessa vähennettävä valittujen tarjoajien määrää etukäteen ilmoitettujen perusteiden mukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteet voivat liittyä hankintayksikön tarpeeseen vähentää tarjoajien lukumäärää siten, että hankintamenettelyyn käytettävissä olevat voimavarat ovat oikeassa suhteessa käytettävän menettelyn luonteeseen nähden. Valittujen tarjoajien määrän on kuitenkin varmistettava riittävä kilpailu.

Erityisalojen hankintalaista ei ilmene, miten kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tapahtuva tarjoajaehdokkaiden määrän vähentäminen ja valinta tulee tehdä. Markkinaoikeus katsoo tältä osin olennaiseksi sen, että tarjoajien valinta tapahtuu sellaisten etukäteen ilmoitettujen perusteiden mukaisesti, jotka turvaavat hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä riittävän kilpailun syntymisen.

Markkinaoikeus toteaa, että osallistumispyynnössä on varsin seikkaperäisesti kuvattu hankintamenettelyn vaiheittainen eteneminen ja ne perusteet, joiden nojalla tarjouspyyntövaiheeseen hyväksyttävät tarjoajat valitaan. Osallistumispyynnöstä on ilmennyt, että hankintayksikkö päättää ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen, mitkä ehdotukset täyttävät parhaiten osallistumispyynnön kohdassa 9 esitettyjen valintaperusteiden mukaiset tavoitteet ja vaatimukset, ja lähettää ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen valittaville yrityksille tarjouspyynnön. Hankintamenettelyyn osallistujat ovat siten voineet osallistumispyynnön perusteella päätellä, että hankintayksikkö valitsee tarjouspyyntövaiheeseen hyväksyttävät yritykset osallistumispyynnön kohdassa 9 ilmoitettujen yritystä ja sen alihankkijoita koskevien soveltuvuusvaatimusten, ehdotettua raitiovaunua koskevien vaatimusten sekä osallistumishakemusten vertailua koskevien seikkojen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että osallistumispyynnöstä ilmenevät tarjoajien valintaperusteet ovat olleet syrjimättömiä ja mahdollistaneet osallistumishakemusten puolueettoman arvioinnin. Asiassa ei ole tältä osin annettava merkitystä sille, että osallistumispyynnössä asetetut tarjoajien valintaperusteet ovat koskeneet osin osallistumishakemuksen tehneen yrityksen taloudellista ja teknistä suorituskykyä ja osin ehdotettujen ratkaisujen paremmuuteen liittyviä seikkoja kuten LCC-kustannuksia.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa tarjoajien valintaperusteet osallistumispyynnöstä ilmenevällä tavalla. Hankintayksikkö on myös varmistanut riittävän kilpailun aikaansaamisen, kun se on valinnut tarjouspyyntövaiheeseen viisi yritystä.

Tarjoajien valintaan liittyen markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on aikaisemmin lausutun mukaisesti voinut kysymyksessä olevassa erityisalojen hankintalain mukaisessa hankinnassa toteuttaa neuvottelumenettelyn hankintalain mukaista kilpailullista neuvottelumenettelyä vastaavalla tavalla.

Hankintalain kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevan 29 §:n 2 momentissa todetaan, että hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tasapuolisesti ja että hankintayksikkö ei saa antaa menettelyssä tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö ei myöskään saa paljastaa tarjouskilpailun aikana muille tarjoajille toisen tarjoajan ehdottamia ratkaisuja tai neuvotteluissa annettuja luottamuksellisia tietoja ilman ehdokkaan tai tarjoajan suostumusta.

Hankintamenettely voi hankintayksikön esittämin tavoin asettaa sille edellä mainituissa säännöksissä säädettyjä rajoituksia osallistumishakemusten arvioinnin perusteena olevien seikkojen luovuttamiselle tarjouskilpailuun osallistuneille muille yrityksille kesken hankintamenettelyn. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa on muiden ehdokkaiden osallistumishakemusten vertailusta esitettyjen tietojen puutteellisuudesta huolimatta mahdollista esitetyn selvityksen perusteella arvioida, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Osallistumispyynnössä on edellä todetuin tavoin ilmoitettu, että hankintayksikkö päättää ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen, mitkä ehdotukset täyttävät parhaiten osallistumispyynnön kohdassa 9 esitettyjen valintaperusteiden mukaiset tavoitteet ja vaatimukset, ja lähettää ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen valittaville yrityksille tarjouspyynnön. Hakija on osallistunut hankinnan ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen, johon on hyväksytty mukaan kaikki osallistumishakemuksen jättäneet yritykset, mutta tullut suljetuksi tarjouskilpailusta ennen tarjouspyyntövaihetta, johon on hyväksytty mukaan viisi yritystä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on pisteyttänyt kaikki saamansa kahdeksan osallistumishakemusta. Hankintayksikön esittämästä selvityksestä kuitenkin ilmenee, että keskeisinä perusteina sille, miksi hankintayksikkö ei ole hyväksynyt hakijaa mukaan tarjouspyyntövaiheeseen, ovat olleet hakijan hankintayksikölle esittämien raitiovaunujen istumapaikkojen vähäinen määrä ja se, että hankintayksikkö on katsonut hakijan ehdottaman raitiovaunun telirakenteen olevan riskialttiin Helsingin rata- ja ilmasto-olosuhteissa.

Osallistumispyynnöstä on ilmennyt, että tarjoajien valinta tehdään osaltaan osallistujan ehdottaman raitiovaunun soveltuvuuden perusteella. Myös osallistumispyynnön liitteenä olleessa hankekuvauksessa on ilmoitettu, että osallistujan tekemän raitiovaunuehdotuksen tulee täyttää osallistumispyynnön ja hankekuvauksen mukaiset vaatimukset. Hankekuvauksessa on todettu, että raitiovaunujen suunnittelun, mitoituksen ja valmistuksen kaikissa vaiheissa tulee ottaa huomioon Helsingin seudun vaativat sää- ja keliolosuhteet, rataverkon geometria (runsaskaarteisuus) sekä rataverkon kunto niin, että toteutettavat raitiovaunut rakenteeltaan, lujuudeltaan ja toimivuudeltaan kestävät keskieurooppalaisiin olosuhteisiin verrattuna selvästi suurempaa rasitusta. Hankekuvauksen kohdassa 3 on lisäksi nimenomaisesti ilmoitettu seuraavaa:

”Lähtökohtana on, että 1. neuvotteluvaiheen jälkeen varsinaiseen tarjouskilpailuun kutsuttavalta osallistumishakemukselta ja siihen sisältyvältä raitiovaunuehdotukselta edellytetään seuraavaa:
– raitiovaunujen tulee olla sopivan kokoisia Helsingin seudun liikennetarpeisiin
– raitiovaunujen tulee soveltua hyvin ilman mitään vaunutyypistä johtuvia rajoituksia liikennöimään Helsingin nykyisessä rataverkossa ja samoin suunnitteilla olevilla uusilla pääkaupunkiseudun radoilla
– raitiovaunujen tulee soveltua liikennöintiin Helsingin seudulla vallitsevissa ilmasto- ja muissa olosuhteissa”.

Osallistumispyynnön liitteenä on ollut muun ohella raitiovaunulinjojen matkustajamääriä ja kuormitusta koskevia selvityksiä. Mainituista asiakirjoista on ilmennyt raitiovaunujen kuormitus ja matkustajamäärät eri vuorokauden aikoina ja eri linjoilla.

Markkinaoikeus toteaa edellä olevan johdosta, että osallistumispyynnöstä ja siihen liitetystä hankekuvauksesta on käynyt selvästi ilmi, että tarjoajan valinnassa on ollut keskeinen merkitys osallistumispyynnössä ja hankekuvauksessa ehdokkaan tekemälle raitiovaunuehdotukselle asetetuilla vaatimuksilla, joiden on korostettu olleen keskieurooppalaisiin olosuhteisiin verrattuna vaativimpia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut hakijan kohdalla antaa tarjouspyyntövaiheeseen valinnassa ratkaisevan merkityksen edellä mainituille raitiovaunun istumapaikkojen määrää ja telirakennetta koskeville seikoille ja sulkea hakijan ennen tarjouspyyntövaihetta tarjouskilpailusta. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijan raitiovaunuehdotusta arvioidessaan hakijaa syrjivästi. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan virheellisesti, kun se on hakijan kanssa käymänsä ensimmäisen neuvotteluvaiheen jälkeen päättänyt olla valitsematta hakijaa tarjouskilpailun tarjoajaksi.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisu huomioon ottaen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Asian ratkaisu huomioon ottaen olisi sen sijaan kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeuden 11.12.2009 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

Markkinaoikeus velvoittaa Koncar Electric Vehicles Inc:n korvaamaan Helsingin kaupungin HKL-liikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.