29.9.2009

DNA FINLAND OY:N HAKEMUS

Vaatimukset

DNA Finland Oy (jäljempänä myös DNA) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä (jäljempänä myös Elisa) ja Saunalahti Group Oyj:tä (jäljempänä myös Saunalahti) kumpaakin erikseen 150.000 euron sakon uhalla ja seitsemän päivää päätöksen antamisesta lukien
1. käyttämästä 3G-verkkoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa ilmaisuja
– ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”
– ”Suomen paras 3G-verkko”
– ”Suomen kattavin 3G-verkko”
– ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan Suomen paras verkko”
– ”verkkomme peitto ja laatu ovat toimialan parhaat” tai
– muita näihin väittämiin rinnastettavia ilmaisuja
2. käyttämästä markkinointia, jossa vedotaan edellä kohdassa 1 mainittujen väitteiden tueksi European Communications Engineering Oy:n tammi–helmikuussa 2008 tekemään tutkimukseen tai myöhemmin yksinomaan pilot-signaalin (RSCP) mittaukseen perustuvaan tutkimukseen.

DNA Finland Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää Elisa Oyj:n ja Saunalahti Group Oyj:n julkaisemaan kustannuksellaan kieltoa koskevan lainvoimaisen päätöksen yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä ja yhdessä valtakunnallisessa aikakauslehdessä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

DNA Finland Oy on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n ja Saunalahti Group Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 60.051,96 eurolla korkoineen.

Perusteet

Elisan ja Saunalahden markkinointi

Elisa on mainostanut tammikuusta 2008 lähtien ja edelleen hyvin laajoin markkinointitoimenpitein omaa 3G-verkkoaan hakemuksessa kiellettäväksi vaadittuja lauseita käyttäen.

Mainonnasta on saanut sellaisen kuvan, että kuluttajan kannalta Elisan 3G-verkko olisi muiden 3G-verkko-operaattoreiden verkkoja ylivoimaisesti parempi. Mainonnasta on jäänyt käsitys, että väitetty paremmuus perustuisi luotettavaan ulkopuoliseen tutkimukseen, jonka mukaan kuluttajalle merkityksellisten seikkojen perusteella Elisan 3G-verkko olisi kilpailijoiden eli DNA:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n (jäljempänä TeliaSonera) 3G-verkkoja parempi. Elisan 3G-verkkoa käyttävä Saunalahti on toiminut mainonnassaan vastaavalla tavalla kuin Elisa.

Vastaajat ovat käyttäneet markkinoinnissaan kiellettäväksi vaadittuja lauseita muun muassa:
– internetsivuillaan 3G-verkkoa ja sen ominaisuuksia kuvatessaan,
– internetsivuillaan yhtiön historiaa ja sen kehitystä kuvattaessa,
– taloudellista tulosta koskevissa tiedotteissaan (osavuosikatsaukset),
– lehtimainoksissa,
– painetuissa esitteissä ja suoramarkkinointimateriaaleissa,
– mainoksissa suosituilla internetsivustoilla sekä
– ulkomainoksissa.
Mainoksissa on useimmiten käytetty erityisenä huomion herättäjänä erillistä ”tietokuplaa”, jossa 3G-verkkooon liittyvä väite on esitetty.

Elisan ja Saunalahden markkinoinnin totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus

Vertailevassa mainonnassa vaatimus esitettyjen väitteiden totuudellisuudesta ja asianmukaisuudesta korostuu. Mainonnassa käytetty, European Communications Engineering Oy:n suorittama tutkimus ”Selvitystyö 11.02.08” ei täytä vertailevalla markkinoinnille lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä asetettuja kriteerejä. Mainonnassa viitattu tutkimus on laadittu tarkoitushakuisesti eikä se ole objektiivinen. Tutkimuksessa ei muun muassa ole otettu huomioon olennaisia 3G-verkon käyttöön vaikuttavia tekijöitä.

Markkinatilanne 3G-verkkoa käyttävien kuluttajien suhteen on tällä hetkellä erittäin voimakkaassa kasvuvaiheessa, mikä lisää Elisan 3G-verkon markkinoinnin moitittavuutta kilpailijoiden näkökulmasta. Sopimatonta menettelyä hyväksikäyttämällä pyritään saamaan iskostettua kuluttajille perusteettomasti kuva oman verkon paremmuudesta. Elisa ja Saunalahti ovat pyrkineet sopimattomalla menettelyllään maksimoimaan rajusti kasvavista markkinoista saatavan hyödyn.

Tutkimuksen väitetystä riippumattomuudesta

Tutkimuksen suorittaja European Communications Engineering Oy ei ole ulkopuolinen tai Elisasta riippumaton taho sillä tavoin kuin mainonnassa ja itse tutkimuksessa asia pyritään tuomaan esille. Yhtiö on ollut vuosia Elisan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa ja se on osallistunut aktiivisesti Elisan 3G-verkon suunnitteluun ja kehittämiseen kuten muun muassa verkko-optimointiin. Jo tämä antaa lähtökohtaisesti syyn kyseenalaistaa tutkimuksen puolueettomuutta ja tutkimuksen tekijän riippumatonta asemaa. Ottaen huomioon Elisan ja European Communications Engineering Oy:n pitkäaikaisen yhteistyösuhteen sekä Elisan roolin tutkimuksen tilaajana on ilmeistä, että tutkimuksen liiallinen räätälöinti tilaajan tarpeisiin on vaikuttanut tutkimuksen objektiivisuuteen negatiivisesti.

European Communications Engineering Oy:n suorittamaan tutkimukseen on tietoisesti valittu vain sellaisia paikkakuntia, joissa kaikissa on toiminnassa Elisan 3G-verkko. Suomessa oli vuoden 2008 alussa yhteensä 415 kuntaa, joista Elisalla oli helmikuussa 2008 3G-verkon peittoa yhteensä 109 kuntataajamassa. On epäuskottavaa, että aidosti riippumattoman tahon tekemään tutkimukseen olisi valikoitunut yksinomaan kuntia, joissa Elisalla on 3G-verkko. Tutkimuksessa mukana olevia kuntia ei ole valittu edes kuntien koon mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Tutkimukseen valittua pienintä kuntaa, eli Siuntiota, suurempia kuntia, joissa Elisalla ei helmikuun 2008 tilanteen mukaan ole ollut kuntataajamaa kattavaa 3G-verkkoa on yhteensä 84. Tutkimus ei siten ole täyttänyt vertailevan markkinoinnin pohjaksi asetettavaa korostuneen objektiivisuuden kriteeriä. Mikäli tutkittavien kuntien joukkoon olisi valittu tai valikoitunut kuntia, joissa Elisalla ei olisi lainkaan 3G-verkkoa, olisi tulos ollut hyvin erilainen. Koska tutkimukseen valikoitujen kuntien valintaprosessia ei ole avoimesti selvitetty ja koska kuntavalinta vaikuttaa täysin puolueelliselta, on tutkimuksen käyttäminen vertailevassa markkinoinnissa sopimatonta.

Toteutettu tutkimus ja sen tulokset eivät ole olleet yleisön saatavilla, vaan siitä on julkaistu vain lyhyt ”tiivistelmä” ja yhteenveto ”Selvitystyö 11.02.08”. Julkisuuteen saatetuista tiedoista ei ole ollut nähtävissä mitä liikenneväyliä tutkimuksen suorittaja on kunkin paikkakunnan osalta pitänyt pääkatuina tai muina pääväylinä tai mikä on ollut lopputulos tutkituksi ilmoitettujen seikkojen osalta eri paikkakuntien kohdalla. Tutkimus ei siten ole edes teoriassa toistettavissa. Kuluttajilla ei myöskään ole mahdollisuutta tarkastaa, mikä on ollut eri 3G-verkkojen tilanne mitatuilla paikkakunnilla.

Tutkimuksessa on tehty johtopäätöksiä asioista, joiden on toisaalla ilmoitettu jääneen tutkittavien asioiden ulkopuolelle. Tutkimuksessa esitetään siten johtopäätös myös 3G-verkon kuuluvuuden laadusta, jota on myöhemmin käytetty mainoksissa. Toteamus kuuluvuuden laadusta on kuitenkin täysin ristiriidassa tutkimuksen tavoitteen kanssa, jonka osalta on todettu, että mittausyksiköillä ei muodostettu puhe- tai datayhteyksiä mittausten aikana ja että verkon toiminnan arviointi ei ollut selvityksen kohteena. Vaikka yhteyksiä ei muodostettu eikä verkon toimintaa edes pyritty selvittämään, on tutkimukseen kirjoitettu johtopäätös kuuluvuuden laadusta ja laajuudesta, jota näyttävästi käytetään mainonnassa. Lisäksi on perusteltua kyseenalaistaa tutkimuksen objektiivisuutta myös testipuhelinten sijoittelun osalta. Mittauksiin käytettyjen testipuhelinten sijoittelu vaikuttaa siihen, mikä tulos käytettävissä olevan kentän voimakkuudesta saadaan. Tutkimus on ollut harhaanjohtava myös siltä osin kuin on kerrottu niin sanottujen solujen määrästä ja siltä osin kuin lukuja on skaalattu. Tutkimuksessa on todettu, että alueellisen kattavuuden määritys perustuu mittauksiin liikenneväyliä käyttäen, mikä ei anna yksityiskohtaista kuvaa kuuluvuusalueen pinta-alasta. Tätä seikkaa ei ole kuitenkaan tuotu esille tutkimuksen johtopäätöksiä esiteltäessä eikä tutkimuksen perusteella tehdyssä vertailevassa markkinoinnissa. Tutkimuksessa ei ole edes tuotu esiin virhemahdollisuutta tai tutkimusasetelman puutteita.

Tutkimuksessa ja mainonnassa esitetyistä väitteistä

Tutkimuksessa on tehty edellä todetulla tavalla johtopäätöksiä asioista, joiden on toisaalta ilmoitettu jäävän tutkittavien asioiden ulkopuolelle. Tutkituista seikoista tehdyt johtopäätökset ovat puolestaan virheellisiä. Tutkimuksessa ei ole tutkittu kuluttajien kannalta olennaisia seikkoja, mutta siitä huolimatta tutkimuksessa ilmoitetut johtopäätökset antavat vaikutelman siitä, että tutkimuksessa Elisan 3G-verkolle annetut mainesanat koskisivat kuluttajalle tärkeitä ominaisuuksia.

European Communications Engineering Oy:n tutkimuksessa on siten mitattu ainoastaan signaalivoimakkuutta tilanteessa, jossa päätelaite ei edes yritä muodostaa yhteyttä 3G-verkkoon eli toisin sanoen mitattu niin sanottua pilot-signaalia. Yksinomaan pilot-signaalin voimakkuutta liikenneväylillä mittaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä eri 3G-verkkojen paremmuudesta tutkimuksesta nyt ilmenevällä tavalla. Huomattava osa 3G-verkon käyttäjistä on nimenomaan niin sanotun langattoman laajakaistapalvelun tilaajia, joille datasiirron toimivuus on merkityksellinen seikka 3G-verkon kohdalla.

Tutkimuksella ei ole mitattu 3G-verkon käyttäjän kannalta kaikkia olennaisia tekijöitä, joten yksittäisen 3G-verkon paremmuutta ei tutkimuksella ole pystytty selvittämään. 3G-verkkojen käyttöön ja paremmuuteen liittyy niin monia erilaisia olennaisia tekijöitä, joita ei pystytä riittävän yksiselitteisesti mittaamaan.

Suomen parhaan 3G-verkon kriteerien määrittely verkon käyttäjän näkökulmasta on siten täysin mahdotonta. Tämän vuoksi myös tietyn 3G-verkon nimittäminen Suomen parhaaksi nyt tehdyn tutkimuksen perusteella on sopimatonta ja harhaanjohtavaa.

Vaikka 3G-verkon toiminta – puhe- ja datayhteyksien muodostaminen – ja toiminnan laadun arviointi ei ole ollut selvityksen kohteena, on mainonnassa siitä huolimatta käytetty tutkimusta tavalla, joka antaa kuluttajalle harhaanjohtavan käsityksen siitä, että Elisan 3G-verkko olisi tutkitusti paras. Elisan 3G-verkkoon liittyvä mainonta on tälläkin perusteella totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa sekä sopimatonta.

Tutkimuksesta julkisesti saatavilla olevasta aineistosta ilmenee, että mittaus on suoritettu ajamalla valittujen paikkakuntien keskustan pääkatuja sekä paikkakuntaa ympäröiviä pääteitä ja pääväyliä pitkin. Mittauksella ei ole edes pyritty selvittämään mitattua suuretta tai muita merkityksellisiä seikkoja asuinalueilla tai toimisto- tai teollisuusalueilla, joilla huomattava osa 3G-verkon käytöstä kuluttajan näkökulmasta tapahtuu. Tutkimuksessa ei millään tavalla tuoda esiin sitä, miten eri operaattoreiden kentänvoimakkuutta mittaavat puhelimet oli sijoitettu autoissa tasapuolisen mittaustuloksen varmistamiseksi.

Datapalveluiden käyttöön ja käytettävyyteen 3G-verkossa vaikuttavat olennaisella tavalla muutkin tekijät kuin yksinomaan verkkosignaalin voimakkuus. Luonnollisesti verkkosignaali on toiminnan edellytys, mutta käyttäjän ja datayhteyden toimivuuden kannalta olennaista on myös verkon välityskyky, kuormitus sekä signaali-kohinasuhde. Elisa on ilmoittanut markkinaosuudekseen 50 prosenttia, jolloin Elisan 3G-verkossa on eniten kuormitusta tukiasemaa kohden.

Mitattu verkkosignaali ei yksin osoita, että 3G-yhteys olisi kysymyksessä olevalla alueella käytettävissä tai mikä yhteyksistä olisi paras. Muiden seikkojen olennaisuutta osoittaa muiden kuin European Communications Engineering Oy:n käyttämät metodit sekä erityisesti kuluttajaviraston linjaus liittymän nopeudesta ja verkon peittoalueesta. Tutkimuksessa, jossa Elisan 3G-verkkoa väitetään Suomen parhaaksi ja kattavimmaksi, ei ole otettu näitä seikkoja lainkaan huomioon.

Kiellettäväksi vaadittujen ilmaisujen ja tutkimuksen käyttämisen on ensisijaisesti katsottava olevan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vertailevaa mainontaa ja markkinointia koskevan säännöksen vastaista. Hakemuksen vireille tulemisen aikana voimassa olleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin (1073/2000) mukaan vertailevaan mainontaan elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentti on kumottu 1.10.2008 voimaan tulleella lailla 562/2008, ja lakiin on lisätty uusi 2 a §, joka koskee vertailevaa markkinointia. Asiassa tulee sovellettavaksi kiellettäväksi vaaditun markkinoinnin toteuttamisaikana voimassa ollut laki.

Kiellettäväksi vaadittujen ilmaisujen ja tutkimuksen käyttämisen on toissijaisesti katsottava olevan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin vastaista. Asianosaisyhtiöt toimivat samalla toimialalla ja vastaajayhtiöiden menettely on ollut omiaan vahingoittamaan DNA:n liiketoimintaa. Joka tapauksessa vastaajat ovat menetelleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti.

ELISA OYJ:N JA SAUNALAHTI GROUP OYJ:N VASTAUS

Vaatimukset

Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj ovat vaatineet, että hakemus hylätään.

Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj ovat lisäksi vaatineet hakemusten hyväksymisen varalta, että markkinaoikeus määrää vaaditun kiellon tulemaan voimaan vasta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien ja paljoksuneet vaaditun uhkasakon rahamäärää Elisan osalta 100.000 euroa ylittäviltä osin ja Saunalahden osalta 75.000 euroa ylittäviltä osin.

Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa DNA Finland Oy:n korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 20.867,65 eurolla korkoineen.

Perusteet

Elisa on investoinut ja investoi edelleen vuosittain useita kymmeniä miljoonia euroja 3G-verkkonsa laajentamiseen sekä verkon nopeuksien ja kapasiteetin kasvattamiseen. Elisa on mitä ilmeisimmin aloittanut 3G-verkkonsa määrätietoisen laajentamisen kilpailijoitaan aikaisemmin ja voimakkaammin, minkä johdosta Elisan 3G-verkko on kiistatta saavuttanut Suomessa johtavan aseman.

Elisan 3G-verkko kattaa suuremman osan Suomen väestöstä kuin TeliaSoneran tai DNA:n 3G-verkot näiden yhtiöiden omien ilmoitustenkin mukaan. Lisäksi Elisan 3G-verkko tarjoaa kilpailijoitaan suurempia datasiirtonopeuksia ja Elisan 3G-verkon tiedonsiirtonopeutta tullaan vielä lisäämään merkittävästi nykyisestä kilpailijoita nopeammassa aikataulussa. Elisa on ottanut ensimmäisenä Suomessa käyttöön uusimmat 3G-verkon nopeutta ja laatua parantavat teknologiat, kuten esimerkiksi HSDPA (High Speed Downlink Packet Access), UMTS900 ja HSUPA (High Speed Uplink Packet Access).

Jo nämä yleiset suomalaisia 3G-verkkoja koskevat faktat osoittavat Elisan olevan kilpailijoitaan edellä 3G-verkon kuuluvuuden laajuudessa ja laadussa. Asia käy vielä selvemmin ilmi European Communications Engineering Oy:n riippumattomana asiantuntijayrityksenä tekemästä puolueettomasta kuuluvuusselvityksestä. Lisäksi verkkotoimittaja Ericssonin, joka on markkinajohtaja, mukaan Elisan verkon laatu on paras tai parhaiden joukossa sen asiakaskunnassa esimerkiksi katkenneiden puhelujen määrällä mitaten.

Elisan tilauksesta European Communications Engineering Oy on 14.1.–5.2.2008 välisenä aikana toteuttanut kenttätutkimuksen kuuluvuusmittauksin kaikkien kolmen suomalaisen 3G-verkon kuuluvuudesta. Elisa on julkaissut European Communications Engineering Oy:n kuuluvuusselvityksen tiivistelmän omilla internetsivuillaan 13.2.2008 julkaistun lehdistötiedotteen yhteydessä, ja Elisa on toimittanut kuuluvuusselvityksen kokonaisuudessaan sitä pyytäneille lehdistön edustajille lehdistötiedotteen julkaisemisen jälkeen. Kuuluvuusselvityksen laatija on julkaissut selvityksen kokonaisuudessaan omilla internetsivuillaan 20.2.2008. Myös Elisa on julkaissut selvityksen kokonaisuudessaan omilla internetsivuillaan 21.2.2008.

Kuuluvuusselvityksen tekijä European Communications Engineering Oy on vuonna 1998 perustettu riippumaton suomalainen asiantuntijayritys, jonka toimialana on radioverkkojen, mukaan lukien matkapuhelin- ja 3G-verkkojen, suunnittelu-, koulutus- ja kehitystoiminta. Yhtiö ei ole kytköksissä Elisaan tai riippuvainen Elisasta. Kuuluvuusmittauksen tekijät European Communications Engineering Oy:stä tai kenttätutkimusvaiheessa toisena mittaustiiminä toimineesta Eltel Networks Oy:stä eivät ole missään liiketoiminta- tai muussa suhteessa Elisaan.

European Communications Engineering Oy on suorittanut tutkimuksen itsenäisesti, eikä Elisa ole tiennyt esimerkiksi sitä, milloin mittauksia on suoritettu milläkin paikkakunnilla. Sen valitsemalla mittaustavalla myös erilaisten parametri- ynnä muiden muutosten vaikutus lopputulokseen on hyvin pieni.

Hakemuksessa on väitetty kuuluvuusmittauksen luotettavuutta heikentävän se, että Elisa on käyttänyt European Communications Engineering Oy:n palveluja myös 3G-verkon suunnittelussa. Väite on perusteeton jo siitä syystä, että yhtiön radioverkkosuunnittelijoiden osuus Elisan 3G-verkon suunnittelusta on ollut pieni ja arviolta selvästi alle kymmenen prosenttia. European Communications Engineering Oy ei myöskään ole tehnyt kuuluvuusmittauksia yksin, vaan Eltel Networks Oy on vastannut lähes puolesta mittauksia niiden suuresta määrästä johtuen. European Communications Engineering Oy:n tai Eltel Networks Oy:n mittaajat eivät ole osallistunet Elisan 3G-verkon suunnitteluun eivätkä ole olleet työ- tai konsulttisuhteessa Elisaan.

European Communications Engineering Oy:n tutkimusraportissa on selostettu mittausten tekotapa ja mitatut alueet. Koska tutkimusmenetelmät ovat olleet avoimet, ei mittausten suorittajalla ole ollut suurta merkitystä. DNA:n European Communications Engineering Oy:n puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevat väitteet sekä väitteet siitä, että European Communications Engineering Oy olisi mitannut oman työnsä tuloksia ja että tämä olisi jotenkin heikentänyt tutkimuksen luotettavuutta, ovat vääriä ja täysin perusteettomia.

Kuuluvuusmittaus on tehty 3G-verkkojen vaikutusalueella erittäin laajalla alueella. Tutkimusalueen rajaus on tehty perustellusti ja tutkimusotos on ollut riittävän kattava kestävien johtopäätösten tekoon. Tätä vahvistaa myös se seikka, että mittausten lopputulokset olivat niin selvät. Mitattujen paikkakuntien valinta ei ole ollut puolueellista eikä suosinut Elisaa.

Tutkimuksessa on selvitetty kuuluvuus 52 paikkakunnalla, joissa olivat mukana kaikki suurimmat kaupungit. Mitatuilla alueilla asuu noin 60 prosenttia Suomen väestöstä ja kysymyksessä oli laajin koskaan Suomessa julkaistu kuuluvuusmittaus. Mainitut paikkakunnat sisältävät 14 Suomen suurinta kaupunkia ja 29 Suomen 31 suurimmasta kunnasta. Mitattujen kuntien alueella asuu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 3.128.541 henkilöä, joka on 59,3 – eli noin 60 – prosenttia Suomen asukasluvusta. Lisäksi mittauksia tehtiin ajoreiteistä johtuen tosiasiallisesti myös useiden suurten kaupunkien naapurikuntien alueilla, vaikka näitä ei ole mittausraportissa erikseen lueteltu, ja mittaus on siten kohdistunut useamman kuin 52 kunnan alueelle ja kattanut käytännössä yli 60 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kuuluvuusmittaus on ollut erittäin kattava. Nimenomaan Elisalla on 3G-peittoa myös mittauksesta pois jääneiden pienempien kaupunkien ja kuntien alueella. Tutkimukseen mukaan otetuista kunnista pienintä eli Siuntiota suuremmista kunnista löytyy useita sellaisia, joissa DNA:lla ei ole ollut lainkaan 3G-verkkoa toisin kuin Elisalla. Näin ollen tutkimusotoksen muuttaminen sitä laajentamalla olisi todennäköisesti vain parantanut Elisan tulosta. Lisäksi Suomesta olisi vaikeata, ellei mahdotonta, löytää sellaisia kuntia, joissa Elisalla ei olisi 3G-verkkoa, mutta sen kilpailijoilla olisi. Mittauksen kohteena oleva alue on tullut jotenkin rajata. Eräät kaupungit ja kunnat tulivat mukaan mittaukseen vain sen takia, että mittareitti kulki paikkakunnan läpi. Muutamia alueita jätettiin käytettävissä olevan ajan kannalta järkevien ajoreittien ulkopuolelle, mutta näiden alueiden kuntien pois jättämisellä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tutkimuksen johtopäätöksiin. Mittauksen kohteena olevaa aluetta ei ole valittu Elisaa suosivasti, vaan pikemminkin päinvastoin. Mittauksesta on puuttunut lukuisia kuntia, joissa Elisalla on laaja ja hyvä 3G-peitto, sekä lukuisia sellaisia kuntia, joissa on olemassa ainoastaan Elisan 3G-verkko.

Signaalitaso eli kentänvoimakkuus on käytännössä merkittävin 3G-palvelun kattavuuteen ja laatuun vaikuttava tekijä ja siten keskeinen parametri kuuluvuuden laadun kannalta. Tämä pätee erityisen hyvin Suomen 3G-verkkoihin, jotka ovat pitkälle optimoituja ja hyvin toimivia kuuluvuusalueillaan, mutta joiden suurin puute on maantieteellisesti suppeahko kuuluvuusalue.

Kentänvoimakkuutta käytetään yleisesti kuvaamaan verkkojen välisiä eroja nimenomaan tilanteessa, jossa verkkojen peittoalueet eivät ole vielä maantieteellisesti kovin kattavia. Tässä tilanteessa kentänvoimakkuuden merkitys ylivoimaisesti tärkeimpänä yksittäisenä parametrina korostuu entisestään. Monissa maissa, kuten Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa, viranomaiset käyttävät kentänvoimakkuuden mittaamista varmistaessaan 3G-lisenssiehtojen täyttymistä. Esimerkiksi Ison-Britannian teleregulaattori OFCOM:n mukaan pilot-signaalin (kentänvoimakkuus) mittaaminen huomioi 3G-verkkojen tarjoamien erilaisten palvelujen moninaisuuden. Maailman johtavan matkaviestinoperaattori Vodafonen edustaja toteaa pilot-signaalin tehon (kentänvoimakkuus) mittaamisen olevan yksiselitteisin ja yleisesti hyväksytty menetelmä peittoalueen määrittämiseksi ja eri 3G-verkkojen vertailemiseksi.

Tutkimuksen objektiivisen arvioinnin ei voida katsoa edellyttävän jokaisen tutkimusasetelmaan liittyvän yksityiskohdan tarkentamista. Tällaisten seikkojen, kuten testipuhelinten puolueettoman asettelun, voidaan katsoa kuuluvan tutkimuksentekijän asiantuntemuksen luotettavuuden piiriin. Elisa on kuitenkin varmistanut, että mittausten aikana kaikkien operaattorien puhelimet oli sijoitettu vierekkäin auton kojelaudalle, eikä puhelinten asettelulla näin ollen ole ollut vaikutusta operaattoreiden keskinäisiin tuloksiin.

Elisa käyttää 3G-verkkonsa yleislähetystehona laitetoimittajien yleisen suosituksen mukaista tasoa. Tätä tasoa ei ole muutettu mittaushetkillä tai muutoinkaan. Mahdollinen ero muiden operaattoreiden käyttämään pilottisignaaliin verrattuna voi aiheutua siitä, että Elisa käyttää 3G-verkossaan yleisesti käytettyjä tukiasemia tehokkaampia tukiasemia, jolloin sekä pilot-signaali että asiakkaiden tiedonsiirtoon käytetty signaali ovat voimakkaampia. Tämä tehokkaampien tukiasemien käyttäminen lienee yksi syy siihen, että Elisan 3G-verkon kuuluvuuden peitto ja laatu ovat tutkimuksessa todetulla tavalla muita parempia.

Kenttätutkimuksen pääasialliset mittapaikat ovat olleet kuntien ja kaupunkien keskeisimmät liikenneväylät, joita käyttämällä tutkimuksessa on voitu kattavasti huomioida myös yksittäisten kuntien ja kaupunkien eri alueita, kuten tutkimusraporttiin sisältyvästä kenttätutkimuksen havainnekuvasta on pääteltävissä. Ajomittaukset keskeisimmillä liikenneväylillä on normaali menetelmä vertailla eri verkkoja kenttätutkimuksella. Mahdolliset yksittäiset erot yksittäisissä mittapisteissä keskiarvoistuvat laajassa mittauksessa pois.

Tutkimus osoittaa kiistatta, että Elisan 3G-palvelut voivat toimia ylivoimaisesti suuremmalla alueella kuin muiden operaattoreiden 3G-palvelut, mikä on todettu tutkimuksen yhteenvedossa seuraavasti: ”Yhteenvetona voidaan todeta Elisan olevan Suomessa toimivista 3G-operaattoreista paras sekä kuuluvuuden laajuudessa että laadussa. Tämä pätee sekä puhe- että datapalveluihin.”.

Tutkimuksessa käytetyt kynnysarvot on valinnut riippumaton asiantuntijayritys European Communications Engineering Oy ja ne on ilmoitettu tutkimusraportissa. Kynnysarvojen muuttaminen ei olisi ainakaan pienentänyt Elisan ja DNA:n välistä, Elisan eduksi olevaa eroa.

Tutkimuksessa on esitelty tutkimustuloksia siten, että korkeimman arvon saaneen operaattorin tulos on skaalattu 100 prosenttiin, millä on helpotettu eri operaattoreiden keskinäisten tulosten vertailua. Tulosten skaalaaminen absoluuttisten lukujen ilmoittamisen sijaan on yleinen tapa helpottaa tutkimustulosten keskinäistä vertailua ja tämä palvelee ensisijaisesti kuluttajien intressiä, tehden vertailun helpommaksi ja nopeammaksi. Tutkimuksessa on skaalaaminen tuotu selvästi esiin, eikä tutkimukseen perehtyvä normaalihuolellinen lukija voi tästä tarkoituksesta erehtyä.

European Communications Engineering Oy:n kuuluvuusselvityksen lopputulokset ovat täysin yksiselitteisiä. Tutkimuksen perusteella Elisan 3G-verkko oli niin selvästi muiden operaattoreiden vastaavia verkkoja parempi sekä kuuluvuuden laajuudessa että laadussa, että tulos on kiistaton.

Elisa on ainoana operaattorina ilmoittanut julkisuudessa 3G-tukiasemiensa määrän, joka oli vuodenvaihteessa 2.000 kappaletta. Määrä on sen jälkeen lisääntynyt useilla sadoilla tukiasemilla. Eniten tukiasemia ja tukiasemasoluja omaava verkko on myös peitoltaan kattavin, mikä on myös käynyt ilmi tutkimusraportista. Mittaustutkimuksessa tehty tarkempi analyysi on tuonut esille myös verkkojen väliset laadulliset erot. Esimerkiksi tärkeimmän 3G-palvelun eli nopean mobiilidatan osalta muiden operaattoreiden kattavuudet ovat vain noin 70 prosenttia Elisan kattavuuden ollessa skaalattuna 100 prosenttiin.

Mainonnassa ei ole annettu sellaista kuvaa, että Elisan 3G-verkko olisi jokaisella yksittäisellä mittausalueella toimivin. Päinvastoin on mainonnassa ja tutkimuksen julkaisussa tuotu oma-aloitteisesti esiin se, että ”myös aluetasolla tarkasteltaessa Elisa on vahva operaattori, vaikkakin joillakin paikkakunnilla DNA:lla tai Soneralla voi olla laajin kuuluvuusalue”.

Tutkimustulosten julkaisemisessa on noudatettu tasapuolisuuden ja objektiivisuuden periaatetta. Hyvän tavan mukaisuutta osoittaa se, ettei markkinoinnissa ole julkaistu yksittäisten kuntien ja kaupunkien tutkimustuloksia niidenkään kuntien ja kaupunkien osalta, joissa Elisan tulos on ollut selvästi paras. Markkinoinnissa ei ole poimittu tutkimuksesta yksittäisiä edullisia tietoja eikä käytetty näitä tutkimusyhteydestään irrotettuina. Tutkimustuloksia on käsitelty koko ajan johdonmukaisesti koko maata käsittelevänä kokonaisuutena.

Tutkimuksen tekijälle voidaan asettaa velvollisuus julkaista tutkimusta koskevia tietoja ja tutkimustuloksia vain siinä määrin, kuin on tarpeen tutkimuksen objektiivisuuden ja puolueettomuuden toteamiseksi. Tässä tapauksessa vertailevan mainonnan objektiivisuuden toteamiseksi tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusasetelma on kerrottu niin kattavasti, että kuka tahansa voi kriittisesti arvioida tutkimuksen puolueettomuutta ja tieteellisyyttä. Tutkimusmenetelmä on kuvattu niin avoimesti, että tutkimus on helposti toisinnettavissa.

Elisan ja Saunalahden markkinoinnissaan käyttämät ilmaisut ovat totuudenmukaisia ja myös toteen näytettyjä. Ilmaisut eivät ole myöskään miltään osin harhaanjohtavia. Elisa ja Saunalahti ovat markkinoinnissaan viitanneet riippumattoman asiantuntijayrityksen puolueettomaan kuuluvuusselvitykseen. Elisa ja Saunalahti ovat markkinoinnissaan käyttäneet ainoastaan sellaisia 3G-verkkoa koskevia ilmaisuja, joita tutkimuksen tekijä on nimenomaan itse käyttänyt 3G-verkkojen kuuluvuuden laajuutta ja laatua käsittelevässä tutkimusraportissa ja erityisesti raportin tiivistelmässä. Markkinoinnissa ei ole tehty yleistyksiä tai sellaisia johtopäätöksiä, jotka eivät sisältyisi itse raporttiin.

DNA:n vaatimukset ovat paitsi perusteettomia, myös liian yleisiä ja laajoja. Elisaa ja Saunalahtea ei voida kieltää käyttämästä puheena olevia ilmaisuja tai European Communications Engineering Oy:n tutkimusta, jos ne osoitetaan paikkansa pitäviksi.

Kiellon tehosteeksi vaadittu uhkasakko on määrältään suhteettoman korkea ottaen huomioon markkinaoikeuden aikaisempi oikeuskäytäntö sekä Elisan liikevaihto 1,3 miljardia euroa ja Saunalahden liikevaihto 252 miljoonaa euroa ja muut asian olosuhteet.

Päätöksen julkaisemista koskeva vaatimus tulee hylätä perusteettomana ja tarpeettomana. Markkinaoikeuden oikeuskäytännössä päätöksen julkaisemista koskevan määräyksen antaminen on ollut erittäin harvinaista, eikä nyt käsillä olevassa asiassa tarkasteltavaa markkinointia voida rinnastaa tässä aikaisemmassa oikeuskäytännössä tarkasteltuun markkinointiin.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

DNA

1. tuloste www.elisa.fi/yksityisille -sivulta (6.5.2008)
2. tuloste www.elisa.fi/-sivuilta; lehdistötiedote 13.2.2008
3. tuloste Saunalahden www-sivuilta (29.4.2008)
4. tuloste Elisan www-sivulta ”Kuuluvuus” (7.5.2008)
5. tuloste www.elisa.fi/-sivuilta; lehdistötiedote 16.1.2008
6. tuloste ”Elisalla on Suomen paras 3G-verkko” 11.5.2009 Elisan internetsivuilta
7. tuloste ”Mobiililaajakaista” 2.6.2009 Saunalahden internetsivuilta
8. tuloste ”Tietoa Elisasta – Historia vuosikymmenittäin 2000-luku” 12.5.2009 Elisan internetsivuilta
9. Elisa osavuosikatsauksen 1.1.2008–31.3.2008 lehdistötilaisuuden esitemateriaali
10. Elisa Oyj pörssitiedote 12.2.2008 klo 8.30
11. mainos Helsingin Sanomat 3.3.2008
12. mainos Helsingin Sanomat 1.3.2008
13. mainos Helsingin Sanomat 7.3.2008
14. mainos Helsingin Sanomat 14.3.2008
15. mainos Helsingin Sanomat 10.3.2008
16. mainos Suomen Kuvalehti 25.4.2008
17. mainos Helsingin Sanomat, Nyt-liite 25.4.2008
18. mainos Suomen Kuvalehti 25-26/2008
19. Elisan myymälässä (27.10.2008) jaossa ollut esite
20. Elisan kotitalouksiin jaettu mainos ”Suuri suomalainen kesäkuvasto 2008”
21. internetissä MTV3-sivustolla 28.4.2009 julkaistu mainos ”Suomen kattavin 3G-verkko”
22. kuvia Elisan ulkomainonnasta Levillä huhtikuussa 2008
23. kuvia Elisan ulkomainonnasta Pyhätunturilla huhtikuussa 2009
24. European Communications Engineering Oy:n tutkimus: Suomessa toimivien UMTS-matkaviestinverkkojen kuuluvuusselvitys, 11.2.2008 sekä sen tiivistelmä
25. Elisan 3G-verkon palvelualueen kattamat kuntataajamat helmikuussa 2008; tuloste Elisan verkkosivuilta 28.4.2008
26. Elisan peittoaluekartta, Mustasaari; tuloste Elisan verkkosivuilta 28.4.2008
27. yhteenveto European Communications Engineering Oy:n tutkimuksen kattaneista kunnista
28. Tekniikan Maailma -lehdessä 9/2008 julkaistu artikkeli
29. DNA:n asiamiehen kaksi 10.4.2008 päivättyä kirjettä Elisalle ja Saunalahdelle ja kirjeen 10.4.2008 liite 1
30. Elisa Mobiili-laajakaistan tuotetiedot; tuloste Elisan verkkosivuilta 7.5.2008
31. Elisan yleiset sopimusehdot kuluttajille 1.2.2008
32. Elisa Communications Oyj:n pörssitiedote 14.2.2002
33. Elisan lehdistötiedote 23.11.2004
34. Elisan lehdistötiedote 24.4.2007
35. internetsivustolla www.3g.co.uk julkaistu artikkeli ”Most Reliable and Fastest 3G Network for Mobile Broadband” ja sen käännös
36. MikroBitti-lehdessä kesäkuussa 2008 julkaistu artikkeli ”Mokkuloiden matkassa” ja siihen liittyvä lehden verkkosivuilla julkaistu artikkeli ”Verkkoja kokemassa”
37. Kuluttajaviraston julkaisu ”Laajakaistaliittymien markkinoinnista ja sopimusehdoista – liittymän nopeus ja verkon peittoalue”
38. Kuluttajaviraston tiedote 25.6.2008 ”Laajakaistaliittymien nopeudesta annettava realistinen kuva”
39. ”3G-verkon paremmuusmittaukset – Omnitelen huomioita”
40. Elisan lehdistötiedote 8.11.2007
41. DNA:n lehdistötiedote 20.2.2008
42. DNA:n lehdistötiedote 7.3.2008

Elisa ja Saunalahti

1. European Communications Engineering Oy:n tutkimus: Suomessa toimivien UMTS-matkaviestinverkkojen kuuluvuusselvitys, 11.2.2008, sekä sen tiivistelmä
2. DNA:n lehdistötiedote 20.2.2008
3. TeliaSoneran lehdistötiedote 15.2.2008
4. European Communications Engineering Oy:n Company presentation 1/1/2008
5. ote julkaisusta Post & Telestyrelsen: Mobila kommunikationsnät i Sverige 2007, 23.3.2007
6. Vodafonen Senior Managerin David Listerin lausunto 20.3.2008, ja sen käännös
7. OFCOM:n raportti ”3G Rollout obligations, statement”, 27.2.2007
8. Iso-Britannian ja Suomen 3G-peittoalueet
9. European Communications Engineering Oy:n tutkimus: Suomessa toimivien UMTS-matkaviestinverkkojen kuuluvuusselvitys, 20.11.2008, sekä sen tiivistelmä
10. European Communications Engineering Oy:n tutkimus: Operaattorivertailu, Selvitys Suomessa toimivien UMTS-matkaviestinverkkojen kuuluvuudesta ja datanopeudesta, 13.5.2009, sekä sen tiivistelmä
11. Tekniikan Maailma -lehdessä 10/2009 julkaistu artikkeli ”Netti mukaan kaikkialle” ja siihen liittyvä ”Verkot testissä” -sivu

Henkilötodistelu

DNA

1. kehityspäällikkö, diplomi-insinööri JL, DNA Finland Oy
2. Principal Consultant, diplomi-insinööri OK, Omnitele Ltd
3. professori, TkT MLA, Oulun yliopiston CWC-laitos
4. osastopäällikkö, radiotekniikan insinööri TH, TeliaSonera Finland Oyj
5. johtaja TL, Viestintävirasto

Elisa ja Saunalahti

1. osastopäällikkö, TkT EP, Elisa Oyj
2. diplomi-insinööri, KTM MM, European Communications Engineering Oy
3. diplomi-insinööri SV, Nokia Siemens Networks
4. osastopäällikkö, tradenomi TK, Elisa Oyj

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Elisan ja Saunalahden markkinointi

Elisa on markkinoinut Mobiililaajakaistaa tai yleisemmin kertonut toiminnastaan ja tarjoamistaan palveluista paitsi sanoma- ja aikakauslehdissä sekä ulkomainoksissa myös esitteissä ja internetissä.

Elisa on markkinoinnissaan käyttänyt 3G-verkostaan ilmaisua ”Suomen paras”, ”tutkitusti Suomen paras” tai ”tutkitusti paras”. Elisa on siten 13.2.2008 julkaissut internetsivuillaan lehdistötiedotteen otsikolla ”Elisalla tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”. Ilmaisuja on tämän jälkeen käytetty Elisan internetsivuilla ja ulkomainoksissa. Elisan internetsivujen kuuluvuutta käsittelevillä sivuilla on 11.5.2009 käytetty ilmaisua ”Elisalla Suomen paras 3G-verkko” ja niin ikään internetsivuilla on 3.6.2009 todettu Elisan 3G-verkosta, että ”se on tutkitusti - - Suomen paras verkko”.

Elisa on markkinoinnissaan käyttänyt 3G-verkostaan myös ilmaisua ”Suomen kattavin”. Elisa on siten 16.1.2008 julkaissut internetsivuillaan lehdistötiedotteen, jossa on kerrottu Elisan 3G-verkosta ja todettu, että ”Elisalla on Suomen - - kattavin 3G-verkko”. Ilmaisua on tämän jälkeen käytetty useissa sanoma- ja aikauslehdissä julkaistuissa mainoksissa. Ilmaisua on käytetty myös muun muassa muodossa ”Surffaa rajattomasti Suomen kattavimmassa 3G-verkossa”. Elisa on 28.4.2009 internetmainonnassaan käyttänyt ilmaisua ”Suomen kattavin 3G-verkko”.

Elisa on niin ikään todennut 12.2.2008 internetsivuillaan julkaisemassaan pörssitiedotteessa Elisan 3G-verkon olevan ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan - - Suomen paras verkko”. Elisan 3G-verkon kuuluvuuden paremmuutta on myös sanomalehtimainoksessa 1.3.2008 kuvattu ilmaisuin ”paras kuuluvuuden laatu ja laajuus 3G-verkossa” sekä ulkomainoksissa huhtikuussa 2008 ja 2009 ilmaisuin ”paras kuuluvuus 3G-verkossa”.

Elisa on vielä internetsivuillaan julkaisemassaan edellä mainitussa lehdistötiedotteessa 16.1.2008 mainostanut 3G-verkkoaan ilmaisulla ”verkkomme peitto ja laatu ovat toimialan parhaat”.

Saunalahti on puolestaan internetsivuillaan 29.4.2008 markkinoinnissaan kertonut käyttävänsä Elisan 3G-verkkoa, joka on ”tutkitusti Suomen paras”. Saunalahti on internetsivuillaan 2.6.2009 myös todennut, että ”Elisan verkko on tutkitusti Suomen kattavin”.

Elisa ja Saunalahti ovat markkinoinnissaan kertoneet European Communications Engineering Oy:n suorittamasta suomalaisia 3G-matkapuhelinverkkoja koskevasta tutkimuksesta. Elisa on siten muun muassa edellä mainitussa lehdistötiedotteessa 13.2.2008 viitannut sanotun yhtiön ajalla 14.1.–5.2.2008 suorittamaan tutkimukseen käyttäessään markkinointi-ilmaisua ”Elisalla tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”. Saunalahti on puolestaan muun muassa internetsivuillaan 29.4.2008 viitannut mainittuun tutkimukseen käyttäessään markkinointi-ilmaisua ”tutkitusti Suomen paras”.

Sovellettavat säännökset

Elisan ja Saunalahden edellä kuvattu mainonta on toteutettu alkuvuodesta 2008 alkaen ja eräitä ilmaisuja on käytetty vielä alkukesästä 2009.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin (1073/2000) mukaan vertailevaan mainontaan elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ssä (1072/2000) säädetään.

Sallitun vertailevan mainonnan edellytykset on säännelty yksityiskohtaisesti laissa. Kuluttajansuojalain edellä mainitun 2 luvun 4 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vertailu ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Momentin 3 kohdan mukaan edellytetään, että mainonnassa verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja.

Säännöksellä on pantu täytäntöön harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 10.9.1984 annettu neuvoston direktiivi 84/450/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/55/EY. Sittemmin on 12.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (kodifioitu toisinto) 2006/114/EY harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentti on kumottu 1.10.2008 voimaan tulleella lailla 562/2008, ja lakiin on lisätty uusi 2 a §, joka koskee vertailevaa markkinointia. Pykälän 1 momentin mukaan markkinointi, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke, on vertailun osalta sallittu, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa (1 kohta) ja siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja (3 kohta).

Arvioitaessa asiassa kysymyksessä olevan menettelyn väitettyä sopimattomuutta tulee sovellettavaksi kiellettäväksi vaaditun markkinoinnin toteuttamisaikana voimassa ollut laki.

Kumottu sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentti koski sanamuotonsa mukaisesti mainontaa, kun taas voimassa olevaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:ää sovelletaan markkinointiin. Kuitenkin tarkoitetaan edellä mainitun direktiivin 2006/114/EY 2 artiklan a alakohdan mukaan mainonnalla missä tahansa muodossa olevaa tietoa tai esitystä, joka annetaan muun muassa elinkeinon tai liiketoiminnan harjoittamisen yhteydessä tavaroiden tai palvelujen menekin edistämiseksi. Saman artiklan c alakohdan mukaan vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan puolestaan kaikkea mainontaa, josta suoraan tai epäsuorasti voidaan tunnistaa kilpailija tai kilpailijan tarjoamat tavarat tai palvelut. Direktiivin johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa todetaankin, että on suotavaa määritellä vertailevan mainonnan käsite laajasti, jotta se kattaisi kaikki vertailevan mainonnan muodot.

Kumotun sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin mainonnan käsite on siten tulkittava laajasti. Uuden lain säännökset eivät siten asiallisesti poikkea vanhan lain säännöksistä korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2008:96 (kohta 1) todetulla tavalla.

Elisan ja Saunalahden markkinoinnin arviointia

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys Elisan ja Saunalahden 3G-puhepalvelujen ja 3G-datapalvelujen markkinoinnista. Elisan edellä kuvattu mainonta on toteutettu alkuvuodesta 2008 alkaen ja eräitä ilmaisuja on käytetty vielä alkukesästä 2009. Saunalahden edellä kuvatut internetmainokset on julkaistu keväällä 2008 ja alkukesästä 2009.

DNA on esittänyt, että Elisan ja Saunalahden vertailevassa mainonnassa käyttämät edellä mainitut matkapuhelinverkkoa koskevat ilmaisut ovat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla tavalla.

Elisa ja Saunalahti ovat esittäneet, että niiden vertailevassa mainonnassa käyttämät ilmaisut ovat olleet totuudenmukaisia, ja ne ovat vedonneet väitteidensä tueksi muun muassa Elisan teettämään ja ajalla 14.1.–5.2.2008 suoritettuun tutkimukseen Suomessa toimivista 3G-matkapuhelinverkoista. Elisa on lisäksi viitannut ajalla 20.8.–4.11.2008 ja 23.2.–17.4.2009 suoritettuihin vastaaviin tutkimuksiin. Elisan ja Saunalahden mukaan tutkimustulokset osoittavat niiden markkinoinnissa käyttämät ilmaisut oikeiksi.

DNA on puolestaan väittänyt, ettei Elisan teettämä tutkimus ole ollut puolueeton, asianmukaisesti tehty eikä tuloksiltaan oikea. DNA on lisäksi katsonut, ettei tutkimustuloksista missään tapauksessa ole ollut tehtävissä sellaisia johtopäätöksiä kuin Elisa ja Saunalahti ovat esittäneet markkinoinnissaan.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että Elisan ja Saunalahden tarkastelun kohteena olevassa markkinoinnissa on käytetty vertailevaa mainontaa.

Asiassa on siten ensisijaisesti arvioitavana ovatko Elisan ja Saunalahden vertailevassa mainonnassa käyttämät kiellettäväksi vaaditut ilmaisut olleet vertailevaa mainontaa koskevien sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten vastaisia.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin (1073/2000) säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 79/2000 vp) on todettu, että totuudellisuusvaatimus on erityisesti vertailevassa mainonnassa korostunut. Edelleen on esitöissä esitetty, että vertailevassa mainonnassa voidaankin yleisesti edellyttää, että mainostajalla on jo ennen markkinointikampanjan toteuttamista hallussaan selvitykset ja muut tiedot niistä tosiasioina esitettävistä seikoista, joihin vertailussa aiotaan nojautua. Oikeuskäytännössä onkin vakiintuneesti katsottu, että vertailevaa mainontaa käyttävän elinkeinonharjoittajan on kyettävä perustelemaan ja näyttämään toteen vertailun oikeellisuus. Kun virheellinen vertailu voi johtaa kuluttajia harhaan ja vahingoittaa kilpailijan elinkeinotoimintaa, on selvää, että vertailulle asetettava oikeellisuusvaatimus on verraten ankara (KKO 2008:96, kohta 4).

Myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinoinnin perussääntöjen vertailevaa markkinointia koskevasta 11 artiklasta käy ilmi, että vertaileva markkinointi tulee laatia siten, että vertailu ei ole omiaan johtamaan harhaan. Vertailussa tulee noudattaa elinkeinoelämässä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Vertailtavia tietoja ei saa valita vilpillisessä mielessä. Vertailtavien tietojen tulee olla toteennäytettävissä.

Markkinointi-ilmaisujen arviointi

Elisa ja Saunalahti ovat mainonnassaan käyttäneet ilmaisua ”Suomen kattavin” 3G-verkko ilman että mainoksissa olisi tarkemmin määritelty mitä kattavuudella on tarkoitettu. Asiayhteydestä on kuitenkin pääteltävissä, että mainittu ilmaisu viittaa Elisan 3G-verkon käsittämään maantieteelliseen alueeseen eli toisin sanoen Elisan 3G-verkon peittoalueeseen. Sen sijaan DNA:n kiellettäväksi vaatimassa markkinointi-ilmaisussa ei ole esitetty väitteitä niin sanotusta väestöpeitosta. Elisan ja Saunalahden viittaamissa kuuluvuusselvityksissä on nimenomaan tutkittu Suomessa käytettävissä olevien 3G-matkapuhelinverkkojen eli Elisan, TeliaSoneran ja DNA:n 3G-kuuluvuuden alueellinen kattavuus. Tutkimusten johtopäätös on tältä osin ollut, että Elisalla on todettu olleen kattavuudeltaan laajin kuuluvuusalue.

Ajalla 14.1.–5.2.2008 suoritetussa tutkimuksessa, kuten myös myöhemmin suoritetuissa tutkimuksissa, on käytetty mittausmenetelmää, joka on perustunut niin sanotun pilot-signaalin eli RSCP-signaalin voimakkuuden mittaamiseen. Asiassa on selvitetty, että 3G-verkon tukiaseman signaali eli kentänvoimakkuus heikkenee, kun etäännytään tukiasemasta. Mittaamalla pilot-signaalia voidaan siten määritellä se maantieteellinen alue, jonka tukiaseman signaali saavuttaa eli toisin sanoen 3G-verkon peittoalue.

Todistaja SV on todennut, että kentänvoimakkuuden mittaaminen on yksiselitteisin ja myös yksinkertaisin tapa mitata peittoalue. Asiassa on selvitetty, että puheena olevaa pilot-signaaliin perustuvaa mittaustapaa on käytetty esimerkiksi Ruotsissa viranomaisten 3G-lupaehtojen täyttymistä koskevissa peittomittauksissa. Myös todistaja MLA:n, TH:n, JL:n ja OK:n lausumista on pääteltävissä, että pilot-signaalia mittaamalla voidaan sinänsä selvittää 3G-verkon peittoalue. Kuten jäljempänä käy ilmi ovat mainitut todistajat sen sijaan lausuneet käsityksenään, ettei yksinomaan pilot-signaalin voimakkuuden mittaamisella voida luotettavasti arvioida käytettävien puhe- tai datapalvelujen toimivuutta 3G-verkossa.

Tutkimuksista ilmenee, että alueellisen kattavuuden määritys on perustunut mittauksiin liikenneväyliä käyttäen. Todistaja SV:n lausumasta on pääteltävissä, että tutkimustapa, joka perustuu mittauksiin taajama-alueilla ja liikenneväyliä käyttäen, on perusteltu. Vaikka siten tutkimuksen kohteena oleva alue on vain pieni murto-osa koko maan pinta-alasta, ja kun otetaan huomioon, että 3G-verkkojen peittoalue on asiassa saadun selvityksen mukaan ollut vain joitakin prosentteja koko maan pinta-alasta, ovat mittaukset kuitenkin kohdistuneet siihen alueeseen, jossa 3G-peittoa ylipäätänsä on Suomessa ollut.

Tutkimuksista ilmenee myös, että mittaukset liikenneväyliä käyttäen eivät anna yksityiskohtaista tai täsmällistä kuvaa kuuluvuusalueen pinta-alasta. Lisäksi tutkimuksista käy ilmi, että joillakin paikkakunnilla DNA:lla tai TeliaSoneralla on todettu olleen laajin kuuluvuusalue. Tutkimuksen perusteella ei siinä todetulla tavalla voida määritellä 3G-verkkojen kattamaa kokonaispinta-alaa. Asiassa ei ole kuitenkaan osoitettu virheelliseksi tutkimuksen johtopäätöstä siitä, että mittaukset ovat antaneet luotettavan kokonaiskuvan 3G-verkkojen peittoalueesta eli kattavuudesta yleisesti.

DNA on kyseenalaistanut puheena olevia tutkimustuloksia sillä perusteella, että tutkimuksissa on mitattu ainoastaan tukiaseman matkapuhelimelle lähettämää signaalia kuten myös sillä perusteella, että mittauksessa käytetyt matkapuhelimet ovat olleet niin sanotussa idle-tilassa ja lukittuja käyttämään pelkästään 3G-verkkoa. Asiassa ei ole ilmennyt, että sanotuilla seikoilla olisi ollut merkitystä mittauksen kohteen ollessa nimenomaan 3G-verkon peittoalue. Tutkimusta ei ole osoitettu epäluotettavaksi myöskään siinä käytetyistä kynnysarvoista tai valituista paikkakunnista johtuen. Tutkimuksessa käytettyjen testipuhelimien sijoittelulla ajoneuvossa ei ole ollut merkitystä vertailussa, koska Elisaa, TeliaSoneraa ja DNA:ta on kohdeltu yhdenmukaisesti. DNA:n esittämä väite siitä, että Elisa olisi tutkimuksen aikaan pyrkinyt säätämään tukiaseman lähetystehoa suuremman maantieteellisen kattavuuden saavuttamiseksi, on jäänyt näyttämättä toteen. Sen riidattoman seikan, että puheena olevat tutkimukset suorittanut yhtiö on ollut liikesuhteessa Elisaan ja Elisan kertomalla tavalla vähäisessä määrin osallistunut sen 3G-verkon suunnittelun ei DNA:n väittämällä tavalla ole näytetty vaikuttaneen kuuluvuusmittausten suorittamistapaan, niiden tuloksiin tai mittausten tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että Elisa ja Saunalahti ovat näyttäneet, että Elisan 3G-verkon peittoalue on kattavin, kun sitä verrataan sen kilpailijoiden TeliaSoneran ja DNA:n 3G-verkkoihin.

Asiassa on selvitetty, että kaikki alan toimijat Elisa, TeliaSonera ja DNA ovat olleet laajentamassa ja edelleen laajentavat 3G-verkkojensa peittoaluetta. Tästä johtuen on vertailevassa mainonnassa syytä käyttää ehdottomia verkon kattavuuteen ja laajuuteen viittaavia ilmaisuja varoen. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että pilot-signaali on edellytys sille, että puhe- tai datapalveluja voidaan ylipäänsä käyttää. Näin ollen 3G-verkon peittoalue on sellainen olennainen ja merkityksellinen seikka, joka voi olla vertailevan mainonnan kohteena. Elisan ja Saunalahden markkinointi on siten sanotulta osin täyttänyt vertailevalle mainonnalle sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentissa (1073/2000) ja kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ssä (1072/2000) säädetyt vaatimukset kuten myös voimassa olevan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 a §:ssä säädetyt vaatimukset.

DNA ei ole esittänyt sellaisia perusteita, joiden johdosta Elisan tai Saunalahden menettelyä olisi tältä osin pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen nojalla sopimattomana.

Elisan käyttämistä ilmaisuista ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”, ”Suomen paras 3G-verkko”, ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan Suomen paras verkko” ja ”verkkomme peitto ja laatu ovat toimialan parhaat” ja Saunalahden käyttämistä ilmaisuista ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko” viittaavat Elisan 3G-verkon paremmuuteen ja ovat siten toisiinsa rinnastettavia. Vertailevassa mainonnassa on tältä osin luotu kuva siitä, että Elisan 3G-verkko on laadukkain verrattuna Elisan kilpailijoiden 3G-verkkoihin.

Edellä todetulla tavalla on selvä, että käyttäjän kannalta on merkityksellistä ensiksikin se, että puhe- tai datapalveluja voidaan ylipäänsä käyttää. Tämän lisäksi on kuitenkin merkityksellistä myös se miten puhe- tai datapalvelut toimivat 3G-verkkoa käytettäessä. Edellä mainitut paremmuutta kuvaavat ilmaisut luovat mielikuvan siitä, että Elisan 3G-verkko ja siten puhe- tai datapalvelujen toimivuus Elisan 3G-verkossa on selvästi kilpailijoidensa 3G-verkkoja parempi.

Vaikka Elisan käyttämä superlatiivi ”paras” ilmaisussa ”Suomen paras 3G-verkko”, on sinänsä ylimalkainen ja makuasioita tai mieltymyksiä ilmaiseva, se asiayhteys jossa ilmaisua on käytetty luo kuitenkin kuten edellä mainitut muut paremmuutta ilmaisevat väitteet saman mielikuvan puhelin- tai datapalvelujen erinomaisesta toimivuudesta Elisan 3G-verkossa. Myös ilmaisu ”Suomen paras 3G-verkko” on siten luonnehdittava tosiasiaväitteeksi, joka tulee olla toteennäytettävissä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan 3G-verkossa käytettävien palvelujen toimivuuteen ja siten käyttäjän kokemaan laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Todistaja MLA:n, TH:n, JL:n, OK:n ja SV:n kertomasta on pääteltävissä, että käyttäjän ja puhe- tai datayhteyden toimivuuden kannalta muun ohella yhteyden saannin onnistuvuus, sen nopeus ja katkeamattomuus ovat merkittäviä tekijöitä. Verkon ja siinä käytettävien palvelujen laatu on siten monitahoinen käsite. Asiassa on selvitetty mainittujen todistajien kertomuksilla, että pilot-signaalin voimakkuuden mittaamisella ei voida arvioida luotettavasti käytettävien palvelujen toimivuutta.

Elisan ja Saunalahden viittaamissa kuuluvuusselvityksissä on tutkittu paitsi 3G-verkkojen peiton kattavuutta myös peiton laatua. Viimeksi mainitulla on tutkimuksissa tarkoitettu kentänvoimakkuuden signaalitasoa, jota on arvioitu sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla kaikilla kolmella toimijalla oli peittoa. Ensimmäisen ajalla 14.1.–5.2.2008 suoritetun tutkimuksen mukaan Elisan 3G-verkossa todettu korkein signaalitaso on rinnastettavissa puhe- ja datapalveluiden erinomaiseen saatavuuteen. Siinä sekä myöhemmissä tutkimuksissa on todettu 3G-puhepalvelujen toimivan yhteisillä peittoalueilla jokseenkin tasaveroisesti Elisan, TeliaSoneran ja DNA:n 3G-verkoissa. Nopean datapalvelun osalta on kaikkien tutkimusten mukaan todennäköisempää, että Elisa pystyy tarjoamaan toimivampaa palvelua kuin DNA tai TeliaSonera.

Elisa ja Saunalahti ovat siten esittäneet selvitystä siitä, että erityisesti datapalveluiden saatavuus eli yhteyden muodostuminen on todennäköisempää käytettäessä Elisan 3G-verkkoa kuin TeliaSoneran tai DNA:n 3G-verkkoa. Yksinomaan se seikka, että yhteyden muodostuminen on todennäköisempää Elisan 3G-verkkoa käytettäessä, ei kuitenkaan osoita, että Elisan 3G-verkko on kiellettäväksi vaadituissa ilmaisuissa tarkoitetulla tavalla paras. Elisan ja Saunalahden viittaaman kahden ensimmäisen tutkimuksen mukaan puhe- tai datapalvelujen käyttöä ei tutkittu tehdyn selvityksen yhteydessä eikä siten verkon toiminnan arviointi ollut selvityksen kohteena.

Elisan ja Saunalahden viittaamassa ajalla 23.2.–17.4.2009 suoritetussa kolmannessa tutkimuksessa suomalaisista 3G-matkapuhelinverkoista on raportoitu myös häiriötasoa eli niin sanottua signaali-kohinasuhdetta ja todettu johtopäätöksenä, että Elisa erottuu kilpailijoistaan alhaisemmalla häiriöllä. Tutkimusraportissa on kuitenkin samalla todettu, että häiriön vaikutus palvelun laatuun on yleensä hyvin tapauskohtainen. Saman tutkimuksen kohteena ovat olleet myös datanopeudet, joita mittaamalla on todettu voitavan todentaa asiakkaan saaman palvelun tasoa käytettäessä verkon datapalveluita, kuten sähköposti- tai internetpalveluja. Johtopäätöksissä on todettu, että datanopeusmittausten tuloksia tarkastellessa voidaan todeta Elisan olevan selvästi edellä toisia operaattoreita. Raportista käy kuitenkin myös ilmi, että siirtonopeus voi vaihdella voimakkaastikin yhteyden aikana. Asiassa on lisäksi selvitetty, että tiedonsiirtonopeus voi vaihdella riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Myöskään tämän tutkimuksen tulokset eivät siten näiltä osin yksiselitteisellä tavalla osoita, että Elisan 3G-verkko on kiellettäväksi vaadituissa ilmaisuissa tarkoitetulla tavalla paras.

Käyttäjän kokemaan puhe- tai datapalvelujen toimivuuteen ja siten verkon laatuun vaikuttavat edellä todetulla tavalla monet tekijät. Elisa tai Saunalahti eivät kuitenkaan ole esittäneet selvitystä siitä, miten Elisan 3G-verkkoa on arvioitava tässä suhteessa muihin matkapuhelinverkkoihin nähden.

Elisa ei siten ole näyttänyt, että sen 3G-verkko olisi ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”, ”Suomen paras 3G-verkko”, ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan Suomen paras verkko” kuten ei myöskään, että sen verkon ”peitto ja laatu ovat toimialan parhaat”. Saunalahti puolestaan ei ole näyttänyt, että sen käyttämä Elisan 3G-verkko olisi ”tutkitusti Suomen paras”. Nämä laadullista paremmuutta koskevat ilmaisut ovat jo luonteensa puolesta omiaan aiheuttamaan vahinkoa kilpailijalle. Edellä esitetyillä perusteilla ne ovat siten totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentissa (1073/2000) kuten myös voimassa olevan lain 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tutkimuksiin viittaaminen markkinoinnissa

Elisa ja Saunalahti ovat edellä kuvatulla tavalla väittäessään vertailevassa mainonnassa Elisan 3G-verkon olevan laadultaan, kuuluvuudeltaan tai muutoin paras kertoneet European Communications Engineering Oy:n suorittamasta suomalaisia 3G-matkapuhelinverkkoja koskevasta tutkimuksesta. Asiassa on edellä todetulla tavalla selvitetty, ettei yksinomaan pilot-signaalin voimakkuuden mittaamisella voida luotettavasti arvioida käytettävien puhe- tai datapalvelujen toimivuutta ja siten laatua 3G-verkossa. European Communications Engineering Oy:n suorittama pilot-signaalin eli RSCP-signaalin mittaukseen perustuva tutkimus ei siten osoita, että Elisan 3G-verkko on kiellettäväksi vaadituissa ilmaisuissa tarkoitetulla tavalla paras. European Communications Engineering Oy:n suorittamaan edellä mainitun kaltaiseen tutkimukseen tukeutuminen käytettäessä vertailevassa mainonnassa ehdottomia ja varauksettomia laadullista paremmuutta ilmaisevia väitteitä on siten harhaanjohtavaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentissa (1073/2000) kuten myös voimassa olevan lain 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon määrääminen edellyttää, että sopimattomaksi todettu menettely on tapahtunut. DNA:n kiellettäväksi vaatimista ja edellä totuudenvastaisina ja harhaanjohtavina pidetyistä ilmaisuista Saunalahden on kerrottu käyttäneen ainoastaan ilmaisua ”tutkitusti Suomen paras”. Sen vuoksi asiassa annettavan kiellon ulottamiseen koskemaan Saunalahden osalta myös edellä mainittuja muita ilmaisuja ei sinänsä ole perusteita. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöissä (HE 114/1978 vp s. 17) todetulla tavalla edellyttää kiellon tehokkuus kuitenkin, ettei annettavaa kieltoa ole muotoiltu liian suppeasti. Kiellon on siten katettava paitsi toteutettu lainvastainen menettely, myös vastaavanlaatuiset toimenpiteet. Mainitusta syystä asiassa määrättävä kielto on muotoiltu jäljempänä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Kielto määrätään vaatimuksen mukaisesti noudatettavaksi seitsemän päivän kuluessa siitä päivästä, jona markkinaoikeuden päätös annettiin.

Asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden nojalla olisi syytä määrätä, että tämä päätös olisi julkaistava vastaajayhtiöiden kustannuksella.

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka tekisivät uhkasakon määräämisen tarpeettomaksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon vastaajayhtiöiden maksukyky ja se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko on asetettava sekä Elisan että Saunalahden osalta 100.000 euron määräisenä.

Oikeudenkäyntikulut

Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisissa asioissa markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi.

DNA:n väliaikaista kieltoa koskeva vaatimus on hylätty markkinaoikeuden 11.6.2008 antamalla päätöksellä ja sen pääasiassa esittämä vaatimus on hyväksytty vain osaksi. Hyväksyttävien ja hylättävien vaatimusten lukumäärän suhteelle ei voida tässä asiassa antaa yksin ratkaisevaa merkitystä kuluvastuun jakaantumista harkittaessa. Elisa ja Saunalahti ovat kuitenkin hävinneet asian niin suurelta osalta, ettei ole perusteita määrätä DNA pitämään oikeudenkäyntikulujaan vahinkonaan. DNA ei kuitenkaan voi saada täyttä korvausta kuluistaan, koska sillä, minkä se on hävinnyt ei ole vain vähäinen merkitys asiassa. Elisa tai Saunalahti eivät ole paljoksuneet DNA:n esittämää oikeudenkäyntikulujen korvausta koskevaa vaatimusta muutoin kuin oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevän Omnitele Ltd:n laskun osalta. Ottaen huomioon DNA:n vaatimuksista hyväksytty osuus ja päätöslauselmasta ilmenevän kiellon laajuus Elisa ja Saunalahti ovat siten velvollisia korvaamaan osan DNA:n vaatimista oikeudenkäyntikuluista. Markkinaoikeus arvioi korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi 30.000 euroa.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä 100.000 euron sakon uhalla käyttämästä 3G-matkapuhelinverkkoon liittyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa
1. edellä päätöksen perusteluissa todetulla tavalla totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja
– ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”
– ”Suomen paras 3G-verkko”
– ”kuuluvuudeltaan ja peitoltaan Suomen paras verkko”
– ”verkkomme peitto ja laatu ovat toimialan parhaat”
tai näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavalla tavalla väitetään Elisan 3G-verkon olevan laadultaan, kuuluvuudeltaan tai muutoin paras,
2. edellä 1. kohdassa tarkoitettujen ehdottomien ja varauksettomien ilmaisujen tueksi European Communications Engineering Oy:n tammi–helmikuussa 2008 tekemää tutkimusta tai myöhemmin yksinomaan pilot-signaalin (RSCP) mittaukseen perustuvaa tutkimusta.

Markkinaoikeus kieltää Saunalahti Group Oyj:tä 100.000 euron sakon uhalla käyttämästä 3G-matkapuhelinverkkoon liittyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa
1. edellä päätöksen perusteluissa todetulla tavalla totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa ilmaisua
– ”tutkitusti Suomen paras 3G-verkko”
tai tähän rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavalla tavalla väitetään Elisan 3G-verkon olevan laadultaan, kuuluvuudeltaan tai muutoin paras,
2. edellä 1. kohdassa tarkoitetun ehdottoman ja varauksettoman ilmaisun tueksi European Communications Engineering Oy:n tammi–helmikuussa 2008 tekemää tutkimusta tai myöhemmin yksinomaan pilot-signaalin (RSCP) mittaukseen perustuvaa tutkimusta.

Kieltoja on noudatettava 6.10.2009 lukien.

DNA Finland Oy:n hakemus hylätään muilta osin.

Elisa Oyj ja Saunalahti Group Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan DNA Finland Oy:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 30.000 euroa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Elisa Oyj:n ja Saunalahti Group Oyj:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 30.11.2009.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Jaakko Ritvala ja Nora Steiner-Forsberg.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen