22.12.2006

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ruukin vastaanottokeskus on pyytänyt 4.12.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia turvallisuusvartiointitehtävistä. Tarjouspyyntö on koskenut kello 22:00 - 06:00 välisenä aikana tapahtuvaa paikallisvartiointia sekä vuorokauden ympäri tapahtuvaa hälytysjärjestelmään liittyvää palvelua. Tarjouksia on saatu kaksi.

Ruukin kunnan pakolaistoimikunta on päätöksellään 17.1.2001 § 4 hyväksynyt Engel Security Oy:n (nykyisin ISS Security Oy) tarjouksen ilman hälytysjärjestelmää. Ruukin kunnanhallitus on päätöksellään 5.2.2001 § 62 merkinnyt edellä mainitun päätöksen tiedoksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 237.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 8.2.2001.

HAKEMUS

X on vaatinut, että markkinaoikeus toteaa hankintayksikön päätöksen lainvastaiseksi ja velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hänelle hyvitysmaksuna 55.696 euroa korkoineen lisättynä arvonlisäveron määrällä. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa 2.836,50 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Koska paikallisvartiointi ja hälytyspäivystys on annettu kahdelle eri yritykselle, ei sen, että hakijan tarjoama hälytysjärjestelmä on perustunut varallaoloon, ole tullut vaikuttaa paikallisvartiointia koskevaan valintaan. Hälytyspalveluiden toimittaminen on lisäksi annettu yhtiölle, joka ei ollut tarjouskilpailuun edes osallistunut. Koska paikallisvartioinnin ja hälytyspäivystyksen järjestäminen on kuitenkin jaettu, olisi hakija tullut valita paikallisvartioinnin suorittajaksi.

Hakijan tarjoama hälytysjärjestelmä ei olisi nostanut vartioinnin kustannuksia. Hakija on ilmoittanut varautuvansa asunnon hankkimiseen lähempää paikkakuntaa.

Hankintayksikön päätöksessä on vielä viitattu voittaneen tarjoajan järjestämään henkilökunnan koulutukseen ja sen tarjouksessa olleeseen nauhoittavaan kameravalvontaan. Nämäkään seikat eivät ole voineet olla peruste tehdylle päätökselle, sillä myös hakija on tarjouksessaan selvittänyt koulutuksen järjestämisen. Nauhoittavalla kameravalvonnalla ei puolestaan ole ollut toiminnallisesti ratkaisevaa merkitystä paikallisvartioinnissa, eikä sitä ole tarjouspyynnössä edes edellytetty.

VASTINE JA SEN TÄYDENNYS

Ruukin kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 466,55 eurolla.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on saanut tiedon hankintapäätöksestä puhelimitse jo tammikuussa 2001. Näin ollen hakija on ollut tietoinen siitä, ettei sitä ole valittu vartiointipalvelujen tuottajaksi. Ottaen lisäksi huomioon, että hakijalla on asiassa selonottovelvollisuus, ei hakijalla voida katsoa enää neljän vuoden kulumisen jälkeen olevan perustetta vaatimuksilleen. Koska muutoksenhakuaika on ollut jo umpeutunut, ei hakijalle hänen omasta pyynnöstään lähetettyyn hankintapäätösjäljennökseen ole liitetty muutoksenhakuosoitusta.

Hakijan tarjous ei ole ollut voittanutta tarjousta edullisempi. Se olisi ollut edullisin, jos tarjouspyyntö olisi koskenut vain kello 22:00 - 06:00 tapahtuvaa paikallisvartiointia. Tarjousta on kuitenkin pyydetty myös kello 06:00 - 22:00 tapahtuvasta painonappihälytykseen liittyvästä palvelusta ja valitun tarjoajan tarjous on käsittänyt myös päivisin tapahtuvan painonappihälytysten päivystyksen, vastaanoton ja tarvittavat toimenpiteet. Hakijan painonappihälytystä koskenut tarjous on sen sijaan perustunut erillistä korvausta vastaan tapahtuvaan varallaoloon ja hakijan tarjouksen mukaiset varallaolon kustannukset yhdistettynä paikallisvartioinnin kustannuksiin ovat ylittäneet valitun tarjoajan tarjoaman kokonaishinnan.

Hälytyskeskuspäivystystä ei ole myöskään annettu toiselle yritykselle, vaan hankintayksikkö on itse järjestänyt painonappihälytyksenä tapahtuvan soitonsiirron. Voittanut tarjous on kattanut kaiken vartiointipalvelun ja hankintayksikkö on hylännyt tarjouksen vain siltä osin kuin tarjous on koskenut kerrottua teknistä hälytysjärjestelmää, mikä ei edes ole palvelu. Hakijan tarjouksessa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, miten hälytys vartijoille tapahtuisi. Sillä, että hakija on ilmoittanut viettävänsä aikaa paikkakunnalla ja hankkivansa sieltä asunnon, ei ole taloudellista merkitystä.

Voittaneeseen tarjoukseen sisältynyt koulutus ja kameravalvonta sisältyvät tarjoushintaan ja ne ovat lisäarvoa antavia tekijöitä. Näillä seikoilla ei ole kuitenkaan ollut ratkaisevaa merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä. Päätös on tehty halvimman hinnan perusteella.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely, mikäli hakemusta ei kirjallisen aineiston perusteella hyväksytä, ja lausunut muun ohella seuraavaa.

Hakija on ollut tietoinen päätöksen antamisesta, mutta ei sen sisällöstä ja perusteluista. Ne hakija on saanut tietoonsa vasta 4.3.2005 ja tuolloin hakija on havainnut, että sen tarjous olisi ollut voittanutta tarjousta edullisempi. Muutoksenhakuohjausta hakija ei ole tuolloinkaan saanut.

Hälytysjärjestelmän osalta voittanut tarjous ei ole noudattanut tarjouspyyntöä. Siihen ei ole sisältynyt vartijan päivystystä ja siinä on todettu, että hälytyksen tapahtuessa paikalle kutsutaan tarvittaessa poliisi. Näin ollen voittanut tarjoaja on todellisuudessa tarjonnut tältä osin hälytyskeskuspalvelun, johon sisältyy painonappihälytys. Tekninen soitonsiirtokin on palvelu.

Toisin kuin hankintayksikkö on väittänyt, vartiointitehtävät on jaettu kahdelle yritykselle. Valittu tarjoaja on hoitanut paikallisvartiointia eikä sillä ole ollut sopimusta hälytysjärjestelmästä. Vaikka hakijan hakemus koskeekin ainoastaan yövartiointia eikä hälytyspäivystystä, on selvää, että hälytysjärjestelmä olisi voitu ohjelmoida hälyttämään suoraan päivystävän vartijan puhelimeen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Ruukin kunnan pakolaistoimikunta on tehnyt hakemuksen kohteena olevan hankintapäätöksen 17.1.2001 ja se on merkitty tiedoksi Ruukin kunnanhallituksen päätöksellä 5.2.2001. Hankintasopimus on allekirjoitettu 8.2.2001. Mustakankaan hakemus on saapunut markkinaoikeudelle 11.3.2005 eli hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Asiassa on sovellettava julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa 30.11.2001 saakka (1247/1997). Lainkohdan mukaan laissa tarkoitettu hakemus on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Sanotun säännöksen esitöissä (HE 69/1997 vp.) on muun ohella todettu, että mikäli tiedoksiantoa ei ole suoritettu saantitodistuksin tai tiedoksisaantiaikaa ei muutoin voida osoittaa, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon tarjouskilpailun ratkaisemisesta seitsemäntenä päivänä tiedoksiantoa koskevan asiakirjan antamisesta postin kuljetettavaksi.

Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikön edustaja ja X ovat keskustelleet puhelimessa hankintapäätöksestä tammikuussa 2001. Hankintayksikkö on 24.2.2005 lähettänyt Mustakankaalle tavallisena kirjeenä tarjouskilpailun ratkaisua koskevat asiakirjat eli Pakolaistoimikunnan pöytäkirjan 17.1.2001 § 4 ja Ruukin kunnanhallituksen pöytäkirjan 5.2.2001 § 62.

X on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole toimittanut hänelle hakemusosoitusta asian saattamiseksi kilpailuneuvostoon tai markkinaoikeuteen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä ei ole ollut edellä mainitun hankintalain säännöksen perusteella tai muutoin lakiin perustuvaa velvollisuutta hakemusosoituksen antamiseen.

Edellä mainitussa hankintalain säännöksessä ei ole asetettu tiedoksiannon suorittamisen tapaa tai tarjoajalle annettavan tiedon sisältöä koskevia erityisiä vaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa kuitenkaan ole luotettavalla tavalla osoitettu, mitä tietoja hankintayksikkö on hankintapäätökseen liittyen antanut Mustakankaalle ennen edellä mainittujen pöytäkirjojen lähettämistä postitse 24.2.2005. Kun muuta ei ole näytetty, Mustakankaan on hankintalain 9 a §:n 2 momentin (1247/1997) mukaan katsottava saaneen tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä seitsemän päivän kuluttua sanottujen asiakirjojen lähettämisestä eli 3.3.2005. Mustakankaan hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 11.3.2005 eli 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Hakemus on näin ollen tutkittava.

Suullinen käsittely

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asiakirja-aineiston perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei näin ollen ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n hylkää hakijan vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina, kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Kenellekään tarjoajalle ei ole sallittua antaa mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tämän ajankohdan jälkeen.

Ruukin vastaanottokeskus on pyytänyt 4.12.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia turvallisuusvartiointitehtävistä, joita ovat olleet paikallisvartiointi kello 22:00 - 06:00 ja hälytysjärjestelmään liittyvä ympärivuorokautinen palvelu.

Tarjouspyynnössä on lisäksi muun ohella esitetty kuvaus vartijan tehtävistä sekä vartijoille asetettavista edellytyksistä. Siinä on edelleen kerrottu, millainen hälytysjärjestelmä vastaanottokeskuksessa on tarjouspyynnön ajankohtana ollut. Hälytysjärjestelmän osalta palvelun tuottajan on tullut mainita, millaista palvelua tuottaja on valmis tarjoamaan. Palveluntuottaja on myös voinut esittää paremmaksi katsomansa ratkaisun. Hälytysjärjestelmään liittyvän palvelun hinta on tarjouspyynnössä pyydetty erittelemään vartiointipalveluista. Päiväsaikaan tapahtuvasta vartijapalvelusta on myös kehotettu esittämään erillinen tuntihinta.

Tarjouspyynnön mukaan hälytysjärjestelmän osalta tarjoaja on voinut tarjota myös muun vaihtoehdon. Asiassa ei ole ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei tältä osin olisi ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valitun tarjoajan tarjouksen liitteessä 1 on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Paikallisvartiointi

Palvelukuvaus

Liite 2 ja Liite 3.

kk - maksu

29 300 mk/kk (+ALV)

Paikallisvartiointi, henkilökuntakoulutus, kohde-esimiespalvelut, koulutukset 2kpl / vuosi

sisältää lomitukset, sairaslomat jne

kokonaispalvelu

lisäpalveluna kameravalvonta toimisto- rakennuksen etusivulle, ks. liite 4

- -

Hälytyskeskuspalvelut

250 mk/kk (+ALV)

Hälytyskäynnit

Hälytyksen sattuessa Engel Security Oy:n päivystäjä soittaa kohteen nimeämille yhteyshenkilöille varmistaakseen hälytyksien aitouden. Tarvittaessa päivystäjä tilaa kohteeseen poliisin.

- - "

Valitun tarjoajan tarjouksen liitteen 2 palvelukuvaus on koskenut paikallisvartiointia kello 22:00 - 06:00. Tarjouksen liitteenä 3 on ollut koulutussuunnitelma.

Hakija on tarjouksessaan tarjonnut pyydettyä paikallisvartiointia kello 22:00 - 06:00 100 markan suuruisella arvonlisäverottomalla tuntihinnalla vartijaa kohden. Sunnuntaisin ja vastaavina päivinä palvelun hintaa korotetaan tarjouksen mukaan 100 prosentilla. Hälytysjärjestelmää hakija on tarjonnut varallaolopäivystyksenä arvonlisäverottomalla 34 markan tuntihinnalla vartijaa kohden.

Hankintapäätöksellään 17.1.2001 hankintayksikkö on päättänyt hyväksyä Engel Security Oy:n tarjouksen "ilman hälytysjärjestelmää". Hankinnasta 8.2.2001 tehdyn hankintasopimuksen kohdassa "vartiointimuodot (palvelut)" on sovittu seuraavaa: "Paikallisvartiointi. Palveluaika, joka päivä 2200-0600." Arvonlisäverottomaksi palvelumaksuksi on hankintasopimuksessa sovittu 29.300 markkaa kuukaudessa.

Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut, että voittanut tarjous on paikallisvartioinnin lisäksi sisältänyt myös päiväsaikaan tapahtuvan painonappihälytysten päivystyksen, vastaanoton sekä tarvittavat toimenpiteet ja että tarjous on hylätty ainoastaan siihen liittyneen teknisen soitonsiirron osalta, jonka hankintayksikkö on itse järjestänyt. Vastineen liitteenä on ollut voittaneen tarjoajan hankintayksikölle lähettämä 23.3.2005 päivätty selvitys, jonka mukaan kokonaispalvelusopimus on sisältänyt myös hälytyskeskuspalvelun.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu erikseen hinta paikallisvartioinnille (29.300 mk/kk) ja hälytyskeskuspalveluille (250 mk/kk). Sanotusta tarjouksesta ei ilmene, että siinä olisi erikseen tarjottu teknistä soitonsiirtoa eikä sen hintaa. Siitä ei myöskään ilmene, että hälytysjärjestelmäpalvelut olisivat sisältyneet paikallis- vartiointipalveluista tarjottuun 29.300 markan kuukausihintaan.

Näin ollen siltä osin, kuin voittaneen tarjoajan alun perin paikallisvartioinnista antamaan kuukausihintaan 29.300 markkaa on sisällytetty myös hälytysjärjestelmäpalvelu, kysymys on ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesta tarjouksen parantamisesta.

Edellä mainitun perusteella hankintayksikön on katsottava menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Seuraamukset

Hankintasopimus on allekirjoitettu 8.2.2001 eli ennen hakemuksen tekemistä markkinaoikeuteen. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnössä 4.12.2000 ei ollut ilmoitettu hankinnan valintaperustetta. Tarjouksista on siten tullut valita hinnaltaan halvin.

Virheettömässä menettelyssä on tullut verrata sekä paikallisvartioinnin että hälytysjärjestelmäpalvelut kattavia tarjousten kokonaishintoja. Hankintayksikön tekemässä tarjousvertailulaskelmassa hakijan tarjouksen hinnaksi vuodessa on paikallisvartioinnin osalta muodostunut 340.800 markkaa ja varallaolon osalta 198.560 markkaa, eli yhteensä 539.360 markkaa. Voittaneen tarjoajan osalta hankintayksikkö on käyttänyt vertailuhintana vain paikallisvartioinnista tarjottua kuukausihintaa ja saanut sen osalta vuosihinnaksi 351.600 markkaa. Kun sanottuun summaan lisätään hälytyskeskuspalveluista tarjottu 3.000 markkaa, muodostuu voittaneen tarjoajan vuosihinnaksi yhteensä 354.600 markkaa.

Edellä olevan perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Tämän vuoksi edellytyksiä määrätä hakijalle maksettavaksi hyvitysmaksua ei ole. Hyvitysmaksun suorittamista koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asianosaiset pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja muut asiassa esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos, Ilkka Lahtinen ja Ville Parkkari.