17.12.2003

X OY:N VAATIMUKSET

X Oy on vaatinut, että Oy Gustav Paulig Ab:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla kielletään markkinoimasta Juhla Mokka -kahvia siten, että markkinoinnissa käytettävissä mainoksissa annetaan kuva puuseppä A:sta mainoksessa esiintyvän pöydän alkuperäisenä suunnittelijana. Hakija on vaatinut, että A:ta mainitun säännöksen nojalla sakon uhalla kielletään markkinoidessaan toimintaansa ja töitään antamasta sellaista kuvaa, että hän olisi Juhla Mokka -mainoksessa esiintyvän pöydän alkuperäinen suunnittelija. Hakija on myös vaatinut, että vastaajat velvoitetaan huolehtimaan markkinaoikeuden langettavan päätöksen julkaisemisesta kustannuksellaan yhdessä sanomalehdessä (Helsingin Sanomat) ja yhdessä aikakauslehdessä (Avotakka). Hakija on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 3.881,25 eurolla korkoineen. Hakija on paljoksunut vastaajien vaatimia oikeudenkäyntikuluja ja Oy Gustav Paulig Ab:n asianosaiskuluja.

X on koulutukseltaan puuseppä. Hän on opiskellut yliopistossa mm. taidehistoriaa ja hän on toiminut ammattipuuseppänä vuodesta 1996 lähtien. X on kehittänyt perinteisellä puusepäntekniikalla toteutettavan, ulkoisesti keveältä ja ilmavalta näyttävän pöytämallin. Suunnittelun lähtökohtana oli kehittää kokopuinen pöytä, jossa jalka on kiinnitetty suoraan kulmiin. Markkinoilla olleissa kokopuisissa pöydissä kansilevy lepäsi kehikon päällä, koska pöytälevy ei muutoin pysynyt suorassa. Käytännössä kehikkoja on ollut kahta eri mallia, neliskulmainen kehikko ja perinteisen pirttipöydän keskilevyä ja päätyjä tukeva kehikko.

X:n pöydän jalat on kiinnitetty paksuhkoon, vähintään 40 mm:n paksuiseen pöytälevyyn kulmista ns. lohenpyrstöleikkauksella. Samanlainen tapa liittää eri puuosia toisiinsa on perinteistä suomalaista puusepäntekniikkaa. Liitosta ei ole yleisesti käytetty sen vaativuuden takia. Pöytälevy ei pituussuunnassa taivu olennaisesti, koska pöytälevy on jäykistetty massalla ja sen rakenne on vankka. Poikittaissuuntainen taipuminen on estetty sisään jyrsityin tukipuin, pienoin. Jos pöytälevy on tavanomaista pitempi, on pöydässä keskellä rakennetta tukeva jalka.

X on rakentanut pöydän siten, että materiaalin ominaisuudet ja pöydän visuaalinen kokonaisvaikutelma korostuvat. Pöytälevyn paksuus riippuu levyn pinta-alasta. Mitä suurempi pöytälevyn pinta-ala on, sitä paksumman pöytälevyn se vaatii. X on pystynyt antamaan pöydälle, jonka mittasuhteet määräävät sen rakenteen, pelkistetyn ja samalla esteettisesti edustavan ulkonäön. Ulkonäköön luo omaperäisen visuaalisen vaikutelman materiaalina käytetyn puulajin luontaisten ominaisuuksien korostaminen ja esille tuominen. X:n pöytämalli on pystytty pelkistämään ja toteuttamaan yksinkertaisessa ja minimaalisessa muodossa yksityiskohtia karsien. Todellisuudessa yksinkertaiselta vaikuttavan toimivan kalusteen suunnittelu on aikaa vievä ja vaativa prosessi ja käytännössä hankalampi kuin runsaasti yksityiskohtia sisältävä malli.

X:n suunnittelemaa ja ideoimaa pöytää on markkinoitu nimellä Kiila-pöytä. Pöytä edustaa muotokielensä puolesta kansainvälisesti arvostettua, minimalistista tyylisuuntaa. X:n pöytä on itsenäinen ja omaperäinen pöytämalli, jonka kehittäminen on vaatinut runsaasti sekä kokeilua ja oivaltamista että ammatillista ja teknistä osaamista. Pöytä on tullut huonekalualalla työskentelevien ja erityisesti jälleenmyyjien keskuudessa tunnetuksi nimenomaan X:n pöytänä ja X on vakiinnuttanut asemansa pöydän valmistajana. Sitä on esitelty mm. Suomenlinnan käsityökesä-näyttelyssä kesällä 2000, Habitare-messuilla 1998 ja 2000 sekä useissa naisten- ja sisustuslehdissä. X:llä on ollut jälleenmyyjiä Turussa ja Helsingissä. Pöytä tehdään käsityönä mittatilauksesta. Samalla mallilla voidaan tehdä sekä normaalikorkuinen pöytä esim. ruokapöydäksi ja matalampi sohvapöytä. Pöytä voi olla suorakaiteen mallinen, neliö, ovaali tai pyöreä. Taideteollisen alan ammattilaiset pitävät X:n pöytämallia näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta uutena ja oivaltavana. X on valmistanut pöytää aikaisemmin eräälle sisustusliikkeelle ja yhteistyön päättymisen jälkeen pöydän markkinointia ja myyntiä on jatkanut Helsingissä eräs toinen sisustusliike, joka myy pöytää nimellä Kiila-pöytä.

A on alkanut valmistaa kyseistä pöytää hakijan edellä mainitun entisen yhteistyökumppanin tilauksesta. Avotakka-lehdessä 12/2002 on kerrottu, että A:n valmistamia kalusteita on myytävänä ko. helsinkiläisessä sisustusliikkeessä. Mainittu liike on tilannut pöydän A:lta ja antanut hänelle tarkat ohjeet käyttäen mallina A:lta saamaansa materiaalia ja/tai valokuvia ja rakennepiirustuksia. Pöydän kuvia on julkaistu mainitun liikkeen tuoteluettelossa, joka luo mielikuvan korkealaatuisista sisustustuotteista. Pöydän markkinat ovat rajalliset eikä maassamme ole suurta kysyntää käsin tehdyille täyspuisille pöydille. A on X:lle kertonut valmistaneensa pöytää sanotun liikkeen antamien ohjeiden ja tietojen mukaan. Myös Turussa eräs sisustusliike on käynyt sopimusneuvotteluja A:n kanssa.

Ensimmäiset käsityöläissarjan kahvimainokset on hakijan tietämän mukaan julkaistu 1979. Paulig on jatkanut sarjaa aina uusilla mainoksilla. Sarjassa on esiintynyt 40-50 eri käsityöläistä keraamikosta muurariin, perhontekijästä pitsinnyplääjään. Kampanjaan kuuluu sekä tv-mainoksia että lehtimainoksia, nyttemmin myös internet-versioita. Käsityöläissarjaan kuuluvia mainoksia pidetään korkeatasoisina ja totuudenmukaisina. Sarjaa arvostetaan niin katsojien, mainosalan ammattilaisten kuin käsityöläistenkin piirissä.

Syksyllä 2002 ja alkuvuodesta 2003 Paulig julkisti uuden käsityöläissarjan tv-mainoksen. Mainoksen pääesiintyjänä oli puuseppä A ja A:n tuotteena esitettiin X:n pöydän kopiota sekä kokonaisuutena että yksityiskohtina. Mainosta on X:n kertoman mukaan esitetty televisiossa myös kesäkuun 2003 lopulla. Mainoksessa A kertoo onnistumisesta ja oivalluksesta ja samalla mainoksessa näytetään lähikuvaa X:n lanseeraamasta pöytämallista. Kameran kuva pysähtyy X:n pöytämallin mukaisiin yksityiskohtiin, mm. pöytälevyn ja jalan kiinnityskohdan lohenpyrstöleikkaukseen.

Tv-mainoksesta saa vaikutelman, että pöytä olisi A:n suunnittelema ja kehittelemä, A:n "oivallus". Tosiasiassa pöydän kokonaisvaikutelma, yleisilme, on identtinen X:n pöydän kanssa. Pöydässä saattaa olla pieniä eroja, mutta pöytien kokonaisvaikutelma on samanlainen. A on tehnyt pöytään pienen ja epäolennaisen lisäyksen. Lisäksi hän on ruuvannut alla olevan pienan, kun taas X:n pöydässä piena on jyrsitty pöytälevyn sisään. Mallioikeuslain 2 §:n mukaan mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmin tunnetuiksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että A:n pöytä muistuttaa ulkoisesti X:n pöytää ja että pöytiä voidaan pitää samoina. Hakija ei esillä olevassa asiassa kuitenkaan vetoa mallioikeuslakiin eikä muuhunkaan immateriaalioikeudelliseen lainsäädäntöön.

Myös lehtimainoksissa ja tietoverkossa levitettävissä kyseisissä mainoksissa näkyy joko pöytä kokonaisuudessaan tai ainakin X:n pöydälle ominaisine yksityiskohtineen. Ulkopuolinen asian taustoja tuntematon henkilö saa kuvan, että kyse olisi A:n suunnittelemasta pöydästä ja että A olisi visuaalisesti poikkeuksellisen lahjakas ja omaperäinen nuori puuseppä. Mainoksissa A antaa ymmärtää, että pöytä on syntynyt hänen ideastaan, että hän on itse oivaltanut pöydän rakenteen ja sen yksityiskohdat, vaikka tosiasiassa hän on ainoastaan oivaltanut tavan, jolla X on pöydän rakentanut ja koonnut. A on käyttänyt oikeudetta hyväkseen X:n esikuvaa ja alkanut markkinoida tuotetta omana, suunnittelemanaan tuotteena.

Mainoksen puheosuus antaa virheellisen kuvan pöydän kaupallisesta alkuperästä. A on työhön ryhtyessään tiennyt, että kyseessä on X:n lanseeraama ja tunnetuksi tekemä malli. X kokee, että hänen ammatillinen arvonsa on mainoksen myötä vesitetty, koska X on ko. pöydän avulla tehnyt itseään tunnetuksi suunnittelevana puuseppänä. Hän kokee, että hänen uskottavuutensa suunnittelijana on vesitetty. Mainos on ohjannut X:n asiakkaat A:n puoleen. A ja Paulig ovat yhdessä saattaneet laajalti yleisön tietoon mielikuvaa, joka vahingoittaa X:n liiketoimintaa. Pauligilla on vastuu mainoksen sisällöstä ja levittämisestä, koska mainosta levitetään Pauligin toimeksiannosta Pauligin lukuun. Ennen mainoksen levittämistä yleisön keskuuteen mainostajan on varmistuttava mainoksen sisältämän tiedon oikeellisuudesta.

A:n pöytää myydään tilauksesta ainakin kolmessa eri liikkeessä. Pöydän tilaukset ovat ohjautuneet sen alkuperäiseltä "luojalta" sille, joka on kopioimalla opetellut tekemään ulkoisesti samalta näyttävän pöydän. Ei voi olla sattumaa, että A tekee ko. pöytiä tilauksesta hakijan entiselle yhteistyökumppanille. X:n liiketoiminnalle on aiheutunut tilausten menetyksiä. Samalla X on joutunut tekemään yrityksessään yksittäisiä tilaustöitä, joiden kate ei voi olla samansuuruinen kuin jo kaikkien työvaiheiden osalta opitun tuotteen valmistamisen. Vahinkoa lisää se, että virheellistä tietoa annetaan aiemmin suurta arvostusta nauttineessa mainossarjassa. X:n pöytä on suunniteltu ja valmistettu hakijayhtiön lukuun. Hakijayhtiö on siten viime kädessä se taho, joka kärsii vahinkoa vastaajien menettelystä.

Oy Gustav Paulig Ab:n mainoksessa annetaan virheellinen kuva A:sta pöydän alkuperäisenä suunnittelijana. Myös A markkinoi omaa työtään ja ammattitaitoaan mainoksessa vähintäänkin epäsuorasti. Markkinointi on ollut hyvän liiketavan vastaista ja hakijan kannalta sopimatonta.

OY GUSTAV PAULIG AB:N JA A:N VASTAUS

Vastaajat ovat kiistäneet menettelynsä olevan hyvän liiketavan vastaista tai sopimatonta. Siltä osin kuin vaatimukset koskevat väitettyä immateriaalioikeuden loukkausta, hakemuksen tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Hakijat ovat vaatineet, että hakemus joko jätetään tutkimatta tai hylätään. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 8.781,10 eurolla, A:n asianosaiskulut 1.156,50 eurolla ja Oy Gustav Paulig Ab:n asianosaiskulut 5.202,90 eurolla, kaikki korkoineen.

Kyseessä olevassa mainoksessa mainonnan kohteena on Pauligin Juhla Mokka -kahvi. Mainos liittyy Pauligin vuosikymmeniä jatkamaan sarjaan, jossa kussakin mainoksessa esitellään osaava, työhönsä kunnianhimoisesti asennoituva ja työstään innostunut, laatua vaaliva käsityöläinen. Sarjassa on esitelty mm. uuninrakentaja, huovittaja, kanteleentekijä yms. Esillä oleva mainos on sarjan 41. osa. Mainossarjalle on määritelty seuraavat teemat, jotka tulevat esiin sarjan eri osissa: laatu, perinteet, luottamus ja onnistuminen.

Esillä olevassa mainoksessa rinnastetaan kahvin korkea laatu ja kunnianhimoinen valmistus mainonnassa kuvatun käsityöläisen työskentelyyn. Mainoksessa esitellään artenomi, huonekalupuuseppä A ja hänen suunnittelemansa ja valmistamansa pöytä, osoituksena A:n käsityötaidosta ja osaamisesta. Mainos luo mielikuvan käsityöläisen onnistumisen ilosta hänen keksiessään, miten jokin työvaihe on tehtävä. Mainoksessa korostetaan käsityöläisen työhön liittyvää laatua, perinteiden kunnioitusta ja onnistumista, mutta ei luoda mielikuvaa tietyn tuotteen suunnittelijasta. Mainoksessa pöytä esitetään esimerkkinä A:n valmistamista esineistä. A on suunnitellut ja kehittänyt pöydän itse. Pöytä on valmistettu A:lle ja se on edelleen hänen yksityisessä omistuksessaan. Mainoksessa ei esitetä X:n pöytää eikä sen kopiota. Televisiomainoksessa A:n esittämät lauseet oivalluksen aiheuttamasta onnistumisen tunteesta liittyvät kuvaukseen ammattitaidosta ja tekemisen ilosta, eikä niiden tarkoituksena ole markkinoida A:ta tai hänen käsityönä valmistamiaan tuotteita, vaan Pauligin kahvia.

Hakemuksessa ei ole osoitettu mitään harhaanjohtavaa tai sopimatonta elementtiä Pauligin mainonnasta tai mainostettavasta tuotteesta. Paulig ei ole mainostanut A:n valmistamia pöytiä eikä esittänyt niitä koskevia mainosväitteitä. A ei ole mainoksessa markkinoinut mitään pöytää, vaan esiintynyt Pauligin mainossarjassa oman ammattikuntansa edustajana. A on itse kehittänyt pöydässä käyttämänsä liitoksen. Markkinaoikeus ei voi kieltää tuotteen valmistusta. Kielto voi kohdistua vain sopimattomaan markkinointiin, ei valmistukseen ja markkinoilla pitoon sinänsä. Markkinoinnin kohteena ei ole kyseinen pöytä. Mitään sekaannusvaaraa tai harhaanjohtumista markkinoinnin perusteella ei aiheudu.

X ei ole esittänyt eikä näyttänyt, että X Oy:llä olisi mallioikeutta tai mitään muitakaan immateriaalioikeuksia hakemuksen kohteena olevaan pöytään. X:n pöytä ei ole omaperäinen eikä olisi tekijänoikeudellisesti suojattavissa. A:n pöytä eroaa toteutukseltaan X:n pöydästä. X:n pöydän ei ole osoitettu tulleen markkinoilla erityisesti tunnetuksi ulkomuotonsa perusteella nimenomaan X Oy:n tuotteena siten, että pöydän ulkomuoto yhdistettäisiin nimenomaan X Oy:hyn. Eräs sisustusliike markkinoi kyseistä pöytää nimellä Kiila-pöytä ilman, että markkinoinnin yhteydessä millään tavalla mainostettaisiin tai tuotaisiin esiin X:n tai X Oy:n nimeä. Mitään näyttöä ei ole esitetty siitä, että kyseinen pöytä olisi tullut alalla tunnetuksi hakijayhtiön liiketoimintaan liittyen.

Kyseessä oleva X:n pöytä koostuu kannesta ja kanteen kiinnitetyistä jaloista, jotka on kiinnitetty kannen nurkkiin. Kiinnityksessä on käytetty ns. lohenpyrstöliitosta eli sinkkaliitosta. Tämä liitostapa tunnetaan kaikissa alan oppikirjoissa ja sitä on käytetty Suomessa vuosisatojen ajan puusepän työssä. Sille ei voida osoittaa "alkuperäistä suunnittelijaa". Vastaajien tietojen mukaan ensimmäiset löydöt lohenpyrstöliitoksen käytöstä ovat parin tuhannen vuoden takaa muinaisesta Egyptistä. Suorakulmainen pöytä, joka muodostuu kannesta ja suorakulmaisista jaloista, jotka on kiinnitetty kannen nurkkiin, on yleisesti tunnettu ja tavanomainen ratkaisu. Lohenpyrstöliitostapaan ei voi kukaan saada yksinoikeutta. Teknisiä ratkaisuja ei voida suojata tekijänoikeuslain, mallioikeuslain tai SopMenL:n nojalla.

A:n suunnitteleman pöydän liitos poikkeaa monin tavoin X:n pöydän liitoksesta. A on suunnitellut liitoksen siten, että se on pöydän jalkaan nähden symmetrinen. X:n pöydän jalassa sen sijaan liitos on epäsymmetrisesti lähempänä pöydän keskustaa. A:n suunnittelemalla tavalla liitoksen valmistuksessa on oltava erityisen huolellinen, sillä puu voi haljeta, jos syyt ovat väärään suuntaan tai jos liitos on liian ahdas. A:n kehittämä ja suunnittelema "kaksinkertainen" liitos on saanut innoituksensa A:n kotipitäjän Halikon vesitornin muodosta. A kutsuu kyseistä liitosta "Halikko-liitokseksi". Kyseessä on A:n itsenäisen luomistyön tulos, eikä minkäänlaisesta jäljittelystä ole kyse. Halikko-liitos on koristeellinen ja omintakeinen, ja erottuu siten muista liitostavoista, kuten esim. perinteisestä lohenpyrstöliitoksesta, jota X:n pöydässä on käytetty.

A ei erityisesti markkinoi valmistamiaan tuotteita. A valmistaa käsityöläisenä huonekaluja ja muita esineitä ainoastaan tilauksesta. Hän ei ole valmistanut yhtään tuotetta oma-aloitteisesti myyntiin hakijan mainitsemassa sisustusliikkeessä, vaan jokaisen tuotteen valmistus perustuu asiakkaan tilaukseen. Asiakkaiden tilauksia A:lle välittää mm. mainittu sisustusliike. Asiakas voi tilata pöydän tai muun huonekalun toivomustensa mukaisesti. Halikko-liitos on eräs toteutusmuoto, jonka asiakas voi halutessaan tilata. A käyttää Halikko-liitosta myös muissa huonekaluissa kuin pöydissä. A ei markkinoi tiettyä tuotetta tai edes tiettyä toteutustapaa, vaan esittelee erilaisia käsityöläiselle mahdollisia toteutustapoja, joista asiakas voi valita toteutettavaksi haluamansa yksilöllisen tuotteen.

Mainoksessa ei A:n kertomana esitetä mitään tosiasiaväitettä Pauligin mainostamaan kahviin eikä A:n valmistamaan pöytään liittyen. A:n repliikit kuvaavat käsityöläisen tuntoja hänen oivaltaessaan, miten jokin vaativa työvaihe on ratkaistava halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. A:n repliikit liittyvät aidosti hänen työssään tekemiin oivalluksiin ja käsityöläisen työn antamaan tyydytykseen, josta myös muut käsityöläissarjassa esitellyt henkilöt omissa puheenvuoroissaan kertovat.

Väitteet siitä, että A olisi jäljitellyt X:n suunnittelemaa pöytää hakijan entiseltä yhteistyökumppanilta saamiensa teknisten piirustusten avulla, on perätön ja A:ta loukkaava. A ei ole valmistanut mainoksessa näkyvää pöytää eikä mitään muutakaan pöytää hakijan entiseltä yhteistyökumppanilta saatujen piirustusten perusteella. A:n ja mainitun sisustusliikkeen yhteistyö alkoi syksyllä 2000, kun eräs muotoilija kertoi ko. sisustusliikkeen etsivän taitavaa puuseppää tilauksesta myytävien massiivipuukalusteidensa toteuttajaksi. Käytyjen neuvottelujen tuloksena sisustusliike tilasi A:lta massiivisen puuruokapöydän, jonka pääpiirteet määriteltiin tilauksen yhteydessä, mutta jonka rakenne jäi A:n suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Vuonna 2001 ko. sisustusliikkeen suunnittelija tiedusteli A:lta, osaisiko A valmistaa vastaavaa pöytää siten, että jalka kiinnittyisi pöytään lohenpyrstöliitoksella. A kehitti lohenpyrstöliitosta eteenpäin Halikko-liitoksella varustetuksi pöydäksi. A on suunnitellut itse oman ammattitaitonsa ja osaamisensa perusteella eri pöytämalliensa liitokset. A ei ole esittänyt Pauligin julkaisemassa mainoksessa mitään harhaanjohtavaa eikä sopimatonta.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa hakijan pyynnöstä X:ää ja vastaajien pyynnöstä A:ta. Hakijan nimeäminä todistajina on kuultu taideteollisen oppilaitoksen opettajaa Z:aa ja somistaja Y:tä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Oy Gustav Paulig Ab:n tv-mainoksessa, jossa on mainostettu Juhla Mokka -kahvia, on kuvattu puuseppä A:ta mm. työympäristössään. Mainoksessa kuvataan puuta erilaisissa muodoissa. Mainoksessa A kertoo, kuinka hän lapsena on saanut onnistumisen elämyksiä ja että sitä kautta hänelle on tullut intohimo puuhun. Hän kertoo, että onnistumisen riemu tulee siitä, kun oivaltaa jonkin asian. Mainoksessa kuvataan A:ta pöytää tekemässä. Kahvia juotuaan A sanoo: "Nyt mä keksin sen, näin se tulee, sä oivallat sen, se hyödyntää sun työn tekemistä." Mainoksessa näytetään vielä valmista pöytää. Lopuksi mainoksessa esitellään mainostettavaa kahvia ja esitetään logo "Tietysti Pauligin."

Kysymyksessä oleva mainos on kuulunut Oy Gustav Paulig Ab:n mainosten sarjaan, jossa esitellään eri alojen käsityöläisiä. Sarjaan kuuluvia mainoksia on esitetty jo vuosikausia. Esillä olevaa mainosta, jossa on esitelty artenomia, puuseppää, on esitetty alkuvuodesta 2003.

X on suunnitellut pöytämallin, jossa pöydän jalat on kiinnitetty suoraan pöydän kulmiin. Pöytämalli on muodoltaan pelkistetty ja sen ulkonäköön antaa visuaalisen leiman materiaalina käytetyn puulajin ominaisuuksien esille tuominen. Pöytämallin on esitetty edustavan muotokielensä puolesta kansainvälistä minimalistista tyylisuuntaa. Pöytämallissa pöydän jalat on kiinnitetty paksun pöytälevyn kulmiin ns. lohenpyrstöleikkauksella. Kysymyksessä on ollut valmistustapa, jossa puuosia liitetään toisiinsa perinteistä puusepäntekniikkaa käyttäen. Pöytä on suunniteltu ja valmistettu X:n yhtiön, X Oy:n lukuun. Pöytää on myyty ja markkinoitu eräässä helsinkiläisessä sisustusliikkeessä ja sen jälkeen eräässä toisessa sisustusliikkeessä. Pöydästä on käytetty nimitystä Kiila-pöytä.

A on valmistanut kysymyksessä olevassa mainoksessa esiintyvän pöydän, jonka valmistuksessa on käytetty samanlaista perinteistä puusepäntekniikkaa kuin edellä mainitussa X:n pöydässä. Myös A:n pöydän jalat on kiinnitetty mainittua lohenpyrstöleikkausta käyttäen. A valmistaa pöytiä ja muita puisia huonekaluja asiakkaiden tilauksesta, ja tilauksia välittävät hänelle muutamat huonekaluja myyvät liikkeet.

Sekä X että A ovat valmistaneet pöytää käsityönä, jolloin kukin pöytä on yksilöllinen kappale. X on kehittänyt lohenpyrstöleikkauksesta oman toteutuksensa, jota on käytetty pöydän jalkojen kiinnityksessä. A:n valmistamassa pöydässä on lohenpyrstöleikkausta käytetty A:n toteuttamalla tavalla. A:n toteuttamaa liitostapaa voidaan pitää hieman erilaisena kuin X:n toteuttamaa liitostapaa. A:n valmistamassa pöydässä on muitakin pieniä eroja X:n pöytään verrattuna.

Mainittu lohenpyrstöliitostapa on esitetyn selvityksen mukaan ollut puusepän ammattia harjoittaville henkilöille tuttu jo pitkään ja sitä on käytetty mm. huonekalujen valmistuksessa vuosisatojen ajan. Kyseiselle liitostavalle ei ole osoitettavissa alkuperäistä kehittäjää. Hakijayhtiöllä tai X:llä ei ole yksinoikeutta kyseiseen liitostapaan. Vaikka X:n pöytä on ollut useille alan asiantuntijoille tuttu, asiassa ei ole näytetty, että pöytää olisi markkinoitu X:n suunnittelemana pöytänä siten, että se olisi muodoltaan tullut yleisesti tunnetuksi X:n tai hakijayhtiön tuotteena.

A on valmistanut mainoksessa näkyvän pöydän omaa käyttöään varten. Hän on valmistanut sanotun pöydän tyyppistä pöytää jo ennen ko. mainoksen esittämistä. A:n ei ole näytetty käyttäneen hyväkseen X:n tai hakijayhtiön piirustuksia eikä muutakaan vastaavaa, X:lle tai hakijalle kuuluvaa aineistoa.

Mainoksessa esitetty pöytä on tavallisen katsojan näkökulmasta näyttänyt tavanomaiselta puupöydältä. On mahdollista, että alan asiantuntijat, joilla on ollut tieto X:n suunnittelemasta, edellä mainitusta pöydästä, ovat mainoksen nähdessään kiinnittäneet huomiota pöydän jalan samankaltaiseen kiinnitystapaan. Useimmille katsojille mainos on kuitenkin ollut omiaan antamaan sellaisen kuvan, että kysymyksessä on A:n valmistama puupöytä, jonka muotoilu on suhteellisen tavanomainen. On epätodennäköistä, että mainoksen nähneet henkilöt alan asiantuntijoita lukuun ottamatta olisivat kiinnittäneet huomiota pöydän yksityiskohtiin.

Sanotussa mainoksessa on esitelty A:ta puusepän ammatin harjoittajana ja puusta käsityönä tehtyjen huonekalujen valmistajana. Mainoksen perusteella ko. pöydän ei voida olettaa luoneen mielleyhtymiä X:ään eikä hakijayhtiöön. Mainos ei ole ollut omiaan antamaan sellaista kuvaa, jota hakemuksessa on tarkoitettu.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen kohteena oleva Oy Gustav Paulig Ab:n mainos ei ole ollut hyvän liiketavan vastainen eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimaton.

Hakijayhtiö on paljoksunut vastaajien vaatimia oikeudenkäyntikuluja sekä Oy Gustav Paulig Ab:n asianosaiskuluja. Markkinaoikeus katsoo Oy Gustav Paulig Ab:n asianosaiskulujen kohtuulliseksi määräksi 3.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää X Oy:n hakemuksen.

X Oy velvoitetaan korvaamaan Oy Gustav Paulig Ab:n ja A:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.781,10 eurolla ja A:n asianosaiskulut 1.156,50 eurolla sekä Oy Gustav Paulig Ab:n asianosaiskulut kohtuullisiksi harkituilla 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille ja asianosaiskuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää muutoksenhakuluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen sekä asiantuntijajäsenet Kirsi Markkula, Jaana Norio-Timonen ja Marcus Norrgård.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen