3.6.2003

AKTIA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N VAATIMUKSET

Aktia Säästöpankki Oyj on vaatinut, että Vakuutusosakeyhtiö Suomea ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomea sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1 §:n, 2 §:n 1 momentin ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta ja uudistamasta markkinoinnissaan totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti lausumia, joissa vastaajat ilmoittavat Suomi Takuutuotto –nimistä vakuutustuotetta koskevien lisätietojen antajaksi ”Säästöpankit” ilmoittamatta, että kaikki säästöpankit eivät kuulu kyseisen vakuutustuotteen jakeluverkostoon eivätkä anna lisätietoja kyseisestä tuotteesta. Hakija on lisäksi vaatinut, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan Aktia Säästöpankki Oyj:n oikeudenkäyntikulut 28.137,14 eurolla korkoineen. Hakija on ilmoittanut, että Aktia Säästöpankki Oyj ei ole arvonlisäverovelvollinen. Hakija on myös paljoksunut sekä vastaajien että väliintulijoiden vaatimia oikeudenkäyntikuluja.

Vastaajat ovat 7.10.2002 alkaen markkinoineet ja mainostaneet sanomalehdessä, televisiossa ja paikallisradiossa Vakuutusosakeyhtiö Suomen tuottamaa ”Suomi Takuutuotto” –nimistä vakuutustuotetta. Tuotetta on markkinoitu sanomalehdistä ainakin Kauppalehdessä ja Kauppalehti Optiossa. Vastaajat ovat toimineet yhteiseen lukuun markkinoinnissa nimellä ”Suomi-Yhtiöt”. Markkinoinnissa on ilmoitettu muun ohella, että kyseistä vakuutustuotetta koskevia lisätietoja saa säästöpankeista. Tarkkaan ottaen ilmaisu on ollut seuraavanlainen: ”Lisätietoja saat Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttoreista sekä Säästöpankeista ja palvelunumerostamme…”.

Aktia Säästöpankki Oyj ei kuulu kyseisen vakuutustuotteen jakeluverkostoon eikä se ole sopinut vastaajien kanssa lisätietojen antamisesta heidän vakuutuspalveluistaan. Aktia Säästöpankki Oyj ei muutoinkaan anna vastaajien vakuutuspalveluista lisätietoja eikä edusta Suomi-yhtiöitä. Aktia Säästöpankki Oyj ei ole omalta osaltaan antanut suostumusta ilmaisun ”Säästöpankit” käyttämiseen kyseisen tuotteen markkinoinnissa, koska se ei sitä myy eikä anna siitä lisätietoja. Tämän asian vireilletulon jälkeen vastaajat ovat muuttaneet käyttämäänsä ilmaisua siten, että sanan ”Säästöpankit” sijasta mainoksissa on käytetty sanaa ”yhteistyösäästöpankit”.

Vastaajien markkinoinnissaan käyttämä ilmaisu ”Säästöpankit” viittaa selvästi kaikkiin säästöpankki-nimisiin yhteisöihin. Muiden säästöpankkien tavoin Aktia Säästöpankki Oyj on säästöpankkilaissa tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö, jonka on lain 91 §:n 3 momentin nojalla käytettävä toiminimessään sanaa ja yhdysosaa ”Säästöpankki”. Aktia Säästöpankki Oyj:tä tai muitakaan säästöpankkeja, jotka eivät kyseistä vakuutustuotetta tarjoa tai sitä koskevia lisätietoja anna, ei pyritä millään tavoin rajaamaan tämän ilmaisun ulkopuolelle. Tiettävästi myös kuusi muuta suomalaista säästöpankkia eivät myy kyseistä vakuutustuotetta eivätkä ne anna siitä lisätietoja.

Markkinoinnin perusteella kuluttajalle, mainoksen lukijalle syntyy selvä, mutta täysin totuudenvastainen ja harhaanjohtava mielikuva siitä, että myös Aktia Säästöpankki Oyj antaa lisätietoja mainoksessa tarkoitetusta vakuutustuotteesta ja että se kuuluu Suomi-Yhtiöiden kyseisen tuotteen ja palvelun jakeluverkostoon. Virheellinen ilmoitus kohdistuu sellaiseen seikkaan, joka on hyödykkeen hankkimista suunnittelevan kannalta tarpeellinen. Kuluttaja ohjeistetaan mainoksessa olemaan yhteydessä ”Säästöpankkiin”, jos hän on kiinnostunut tuotteesta.

Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1995:1 kieltänyt sakon uhalla markkinoinnissa totuudenvastaisesti ilmoittamasta videoelokuvien vuokrauspaikoiksi jutun hakijan liikkeitä. Kyseisessä tapauksessa vastaaja oli sanomalehdissä mainostanut vuokrattavaksi tarjoamiaan videoelokuvia niin, että mainosten alalaidassa olleessa, elokuvia vuokraavien liikkeiden luettelossa oli mainittu useita vastaajan liikkeitä, vaikka kyseisiä tuotteita ei näissä liikkeissä vuokrattu. Mainittu ratkaisu soveltuu pitkälti myös tämän asian arviointiin. Molemmissa tapauksissa on muun ohella kyse markkinoinnissa tehdystä, tuotteiden tai palvelujen hankintaan liittyvästä virheellisestä ohjauksesta.

Aktia Säästöpankki Oyj:n markkinaosuus suomalaisten säästöpankkien talletuskannasta oli 30.6.2002 noin 38 %. Suomalaisten säästöpankkien kaikista, noin 250 toimipisteestä Aktia Säästöpankki Oyj:n toimipisteitä on 60. Laajennetulla pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Sipoo), jonne merkityksellinen osa sijoituspalvelujen myynnistä sijoittuu, jokaikinen säästöpankin konttori on mainonnan toteutushetkellä ollut Aktia Säästöpankki Oyj:n konttori. Aktia Säästöpankki Oyj:llä on säästöpankkikentässä niin merkittävä ja vakiintunut asema, että paikkansapitämättömän mielikuvan synnyttäminen siitä, että Aktia Säästöpankki Oyj on mukana yhteistyössä Suomi-Yhtiöiden kanssa ja tarjoaa näiden vakuutuspalveluja, on omiaan aikaansaamaan kyseiselle vakuutustuotteelle perusteetonta goodwilliä. Tämä taas on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään kuluttajien piirissä.

Aktia Säästöpankki Oyj tarjoaa omille asiakkailleen ”Suomi-Takuutuotto” –nimisen palvelun kanssa kilpailevia sijoituspalveluja. Aktia Säästöpankki Oyj harjoittaa myös vakuutusyhteistyötä muiden, Suomi-Yhtiöiden kanssa kilpailevien vakuutusyhtiöiden kanssa. Aktia Säästöpankki Oyj:n kannalta on vahingollista, että vastaajien markkinoinnissa viitataan rajoittamattomana säästöpankkeihin vastaajien vakuutustuotteiden tarjoajina. Ne yhteistyökumppanit, joiden vakuutuspalveluja ja –tuotteita Aktia Säästöpankki Oyj todellisuudessa tarjoaa ja markkinoi, kokevat kiusallisena Suomi-Yhtiöiden laajassa markkinoinnissa annetun harhaanjohtavan tiedon siitä, että Aktia Säästöpankki Oyj tarjoaisikin kilpailijan tuotteita. Myös Aktia Säästöpankki Oyj:n uskottavuus vakuutuspalvelujen tarjoajana saattaa vahingoittua.

Käsiteltävänä oleva asia liittyy laajamittaiseen liiketoimintaan, jossa vakuutus- ja rahoituslaitosten keskinäinen kilpailu on kovaa. Kyse on sekä kuluttajien että palveluja tarjoavien tahojen kannalta merkittäviin omaisuuseriin liittyvästä sijoitustoiminnasta. Asiassa ei ole kyse vain sijoitusvakuutuspalveluja koskevan markkinoinnin yhteydessä tapahtuvasta, virheellisten yhteystietojen ja toimintaohjeistuksen antamisesta kuluttajille tuotteen hankkimiseksi, vaan myös aidosti merkityksellisestä harhaanjohtavasta ja suorastaan totuudenvastaisesta markkinointi-informaatiosta, jolla on vaikutusta elinkeinonharjoittajien välisessä kilpailussa.

Vastaajien markkinoinnissa ohjataan siis kuluttajia ottamaan yhteyttä Säästöpankkiin kyseistä vakuutustuotetta koskevien lisätietojen saamiseksi ja tuotteen hankkimiseksi. Tämä on omiaan johtamaan kuluttajat turhiin yhteydenottoihin Aktia Säästöpankki Oyj:n konttoreihin. Esimerkiksi pelkän www.saastopankki.fi -osoitteen avaamalla internetistä saa luettelon kaikista säästöpankkien toimipisteistä, mukaan lukien Aktia Säästöpankki Oyj:n toimipisteet. Turhat yhteydenotot ovat omiaan vahingoittamaan Aktia Säästöpankki Oyj:n elinkeinotoimintaa.

Aktia Säästöpankki Oyj:n markkinoinnissa ”säästöpankki”–nimellä on itsellinen merkitys, jolla on historiallista taustaakin vasten tarkasteltuna oma, merkityksellinen goodwill-arvonsa. Säästöpankki-nimi toistuu myös hakijan konttoreiden visuaalisessa ilmeessä ja yhtiötä koskevassa materiaalissa. Pankin visuaalisesta ilmeestä annetussa sisäisessä ohjeistuksessa painotetaan ”säästöpankki”-nimen näkyvyyttä. Myös pääkaupunkiseudun katukuvassa konttorien julkisivuissa on säännönmukaisesti mukana sekä ”Aktia”-osa että ”Säästöpankki”-osa. Aktia on iso pankki ja sen asiakaskunta ilman muuta pitää pankkiaan säästöpankkina ja tietää sen olevan sellainen. Sen sijaan Aktia Säästöpankki Oyj:n konserniin kuuluvat eräät erilliset yhtiöt eivät ole säästöpankkeja eikä niillä ole myöskään oikeutta käyttää nimessään sanaa ”säästöpankki”.

Eräät Aktia Säästöpankki Oyj:n omat yhteistyökumppanit, joiden Suomi-Yhtiöiden tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita Aktia Säästöpankki Oyj tarjoaa, ovat kummeksuneet sitä, että ko. mainonnassa lisätietojen antajaksi ilmoitettiin ”Säästöpankit”. Suomi-Yhtiöiden tuotteita koskevien lisätietojen antajaksi ja tuotteiden jakeluverkostoon kuuluvaksi leimautuminen vastoin tosiasioita on kiusallista ja omiaan vahingoittamaan Aktia Säästöpankki Oyj:n elinkeinotoimintaa.

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ SUOMEN JA KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN VASTAUS

Vakuutusosakeyhtiö Suomi ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ovat kiistäneet markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 22.395,54 eurolla korkoineen.

Kaikilla säästöpankeilla on oikeus käyttää säästöpankki-yleiskäsitettä. Säästöpankeilla on ollut vakiintunut tapa käyttää tätä pankkikäsitettä yleiskäsitteenä markkinoinnissa. Vastaajilla on siten perusteltu aihe aikaisempaan vakiintuneeseen käytäntöönkin viitaten käyttää yleiskäsitettä yleismarkkinoinnissa.

”Suomi Takuutuotto” –kampanjassa on ollut kyse vakuutustuotteen yleismainonnasta, jossa korostuvat sisällölliset seikat ja jossa säästöpankit on mainittu vain yleisluontoisesti yhtenä lisätietoja antavana tahona. Kun yleismainoksessa käytetään yleiskäsitettä säästöpankki, käsite ei keskivertokuluttajan mielessä viittaa Aktia-brandiin. Hakijayhtiö on tunnettu nimenomaan Aktia-nimellä ja pääkaupunkiseudun katukuvassa pankki profiloituu omalla brandillaan. Kuluttajan mielleyhtymiin ei vaikuta Aktian kokokaan, eikä esim. muihin säästöpankkeihin verrattuna suhteellisen suuri talletuskanta vaikuta siten, että mainoksen lukija kytkisi tämänkaltaisen seikan perusteella säästöpankki-käsitteen juuri Aktiaan. Väite siitä, että mainoksessa olisi käytetty Aktian goodwill-arvoa väärin, on perusteeton. Mainoksessa on käytetty, sikäli kun on käytetty goodwill-arvoja yleensäkään, korkeintaan hyväksi säästöpankki-käsitteen mainetta ja arvoa. Tämä ei ole Aktian yksinoikeus, vaan vastaava oikeus on muillakin säästöpankeilla.

Mikäli ilmaisua säästöpankit ei sallittaisi, teoreettisena vaihtoehtona olisi luetella yksitellen nimeltä kaikki ne konttorit, joista hyödykettä saa. Tämä ei olisi mahdollista pienessä mainoksessa. Lisäksi yhden vaihtoehtoisen jakelukanavan merkitys korostuisi liiaksi. Vielä mahdottomampaa yleismarkkinoinnin toteuttaminen olisi sähköisissä viestimissä. Toinen vaihtoehto olisi mainita yleisesti, että vakuutusta saa esim. ”33 säästöpankista” tai ”hyvin varustelluista säästöpankeista”. Tällaisen tarkennuksen lisäarvo kuluttajan kannalta olisi kyseenalainen eikä tällainen rajoitus muuttaisi tietotasoa säästöpankkien suhteen. Kolmas tapa vastata Aktian vaatimukseen olisi todeta mainoksessa erikseen, että ”lisätietoja säästöpankeista – paitsi Aktiasta” tai ”Takuutuottoa ei saa Aktiasta”. Tämä merkitsisi kielteistä viittausta Aktia-brandiin ja negatiivista markkinointia joka olisi mahdollista riitauttaa markkinaoikeudessa. Muut säästöpankit, jotka eivät osallistu vastaajien kanssa kyseiseen markkinointiyhteistyöhön, eivät ole asian johdosta reklamoineet, vaan ovat nimenomaan ilmaisseet, ettei siitä ole ollut niiden elinkeinotoiminnalle haittaa ja että mainontaa voidaan heidän puolestaan jatkaa nykyiseltä pohjalta.

Hakija on korostanut vain tiettyjä kohtia mainoksesta. Mainoksessa viitataan näkyvästi yhteen brandiin, nimittäin Suomi-Yhtiöihin siten, että mainoksen keskelle on painettu suurin kirjaimin Suomi-yhtiöiden nimi ja liiketunnus. Riidanalainen teksti mainoksen alalaidassa kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Miksi tyytyisit mataliin korkoihin? Suomi Takuutuotto on vakuutus, jonka korkotuotto on parhaimmillaan 5 vuoden tähtäimellä. Voit silti nostaa pääomasi pois koska tahansa. Katso viikon korkotarjouksemme osoitteessa www.suomi-yhtio.fi ja ylläty iloisesti. Lisätietoja saat Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttoreista sekä Säästöpankeista ja palvelunumerostamme 0800 0123 arkisin klo 8-20. Sijoita itseesi. Sijoita Suomeen.” Mainoksessa todetaan siten, että lisätietoja tuotteesta saa kolmen vakuutusyhtiön konttoreista, sekä Suomi-yhtiöiden internet-osoitteen ja palvelunumeron lisäksi säästöpankeista.

Vastaajien käyttämä ilmaisu ei tarkoita suomen kielessä sitä, että lisätietoja tarjoaisivat kaikki säästöpankit. Suomessa toimivista 40 säästöpankista ylivoimainen valtaosa eli 33 pankkia ja 250 Säästöpankkien kaikista toimipisteistä 175 toimipistettä kautta maan ovat mukana yhteistyössä. Siten ilmaisu ”lisätietoja saat… Säästöpankeista” ei ole totuudenvastainen eikä harhaanjohtava, kun valtaosa säästöpankeista kuuluu yhteistoiminnan piiriin. Ei ole luultavaa, että kuluttajat yhdistäisivät ilmaisun ”Säästöpankeista” muiden ilmoitettujen jakelukanavien yhteydessä valtakunnallisessa mainoksessa nimenomaan Aktiaan.

Esillä olevaa markkinointia vastaavaa yhteismarkkinointia on harjoitettu aikaisemminkin. Tällainen oli kyseessä esim. tapauksessa, jossa markkinoitiin ja myytiin Aktian joukkovelkakirjalainoja. Tuolloin eräs säästöpankki ilmoitti, että he eivät välitä Aktian papereita. Tästä huolimatta markkinoinnissa viitattiin yleisesti säästöpankkeihin. Laajan yhteistyökuvion ulkopuolelle jättäytyvällä yksittäisellä säästöpankilla ei voida katsoa olevan oikeutta estää tai kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden yhteismarkkinointia.

Markkinatuomioistuimen ratkaisussa 1995:1 käsitellyssä mainoksessa oli nimenomaisesti mainittu sellaisia liikkeitä, jotka eivät olleet lainkaan sopimussuhteessa mainoksesta vastuussa olleen tahon kanssa ilmoituksen julkaisuhetkellä. Tapauksessa oli erheellisesti nimetty sopimuskumppani, joka ei ollut yhteistyössä mukana. Tästähän ei esillä olevassa tapauksessa ole kysymys. Ainoastaan yksi säästöpankeista on halunnut riitauttaa markkinoinnin. Ottaen huomioon, että po. vakuutustuotetta on myynnissä 33 säästöpankissa ja 175 konttorissa, ei voida mitenkään pitää harhaanjohtavana yleisluontoista lausumaa siitä, että lisätietoja saa säästöpankeista. Konkreettisempana yhteystietona mainoksessa mainitaan palvelunumero, josta kyllä kerrotaan kiinnostuneille yksityiskohtaista tietoa siitä, mistä nimenomaisista konttoreista vakuutusta myydään ja missä osoitteissa myyntipisteet kunkin kunnan alueella sijaitsevat.

Kyseinen hyödyke on kapitalisaatiovakuutus, jonka osalta keskeinen merkitys on sijoituksen turvallisuudella, tuotolla ja sijoitettujen varojen likviditeetillä. Kysymys on kuluttajan kannalta merkittävästä investoinnista. Jakelukanavia koskevien yksityiskohtien korostamisella ei ole samaa merkitystä kuin esim. päivittäistavarakaupassa. Kuluttajat eivät osta sijoituspalveluita päivittäin. Niiden osalta korostuvat mainitut sisällölliset vaatimukset. Vakuutuksia tarjoavan vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus painottuu vakuutustuotteesta ja sen sisällöstä annettavaan tietoon. Vakuutustuotteen yleismarkkinoinnissa on riittävää, että tuotteen ominaisuuksien lisäksi asiamiehiin ja jakeluverkostoon viitataan vain yleisesti. Vastaajien markkinointia ei voida pitää harhaanjohtavana eikä muutenkaan sopimattomana. Vastaajien markkinointia ei voida pitää myöskään haitallisena hakijan elinkeinotoiminnalle.

VÄLIINTULIJOIDEN LAUSUNTO

Väliintulohakemuksen tehneet säästöpankit ovat pyytäneet päästä väliintulijoiksi tässä asiassa. Väliintulijoiksi ilmoittautuneet ovat yhtyneet vastaajien vaatimuksiin ja vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan väliintulijoiksi ilmoittautuneiden säästöpankkien oikeudenkäyntikulut 35.979,71 eurolla korkoineen.

Aktia Säästöpankki Oyj:n vaatimukset koskevat väliintulijoiden oikeutta jatkossa markkinoida yhdessä Suomi-Yhtiöiden kanssa Suomi-Yhtiöiden vakuutus- ja säästämistuotteita, joita myydään väliintulijoiden konttoreissa eri puolella Suomea. Säästöpankkiliitto on päättänyt yhteistyöstä Pohjola-Yhtymän ja Suomi-Yhtiöiden kanssa. Tämän päätöksen pohjalta ja 33 säästöpankin valtuuttamana Säästöpankkiliitto on allekirjoittanut yhteistyösopimukset kyseisten pankkien puolesta Pohjola-Yhtymän ja Suomi-Yhtiöiden kanssa tarkoituksena myydä Pohjolan vahinkovakuutus- ja rahastotuotteita sekä Suomi-Yhtiöiden henki-, eläke- ja säästövakuutustuotteita väliintulijoiden pankkikonttoreissa. Aktia ei ole antanut omalta osaltaan valtuutusta tämän myynti- ja markkinointiyhteistyön mukaisten sopimusten allekirjoittamiseen. Säästöpankkiliitossa on myös aikaisemmin toteutettu vastaavanlainen Säästöpankki-markkinointikampanja Aktian aloitteesta, vaikka yksittäinen Säästöpankki on jäänyt kampanjan ulkopuolelle. Aktian on tuolloin sallittu käyttää Säästöpankit-nimeä markkinoinnissa tätä tapausta vastaavalla tavalla.

Oikeudella käyttää Säästöpankit-nimeä Suomi Takuutuotto –kampanjan yhteydessä on väliintulijoille huomattava taloudellinen merkitys. Aktia Säästöpankki Oyj:n esittämät vaatimukset kohdistuvat tosiasiassa myös väliintulijoihin koskien välittömästi myös näiden oikeutta jatkossa markkinoida konttoreissaan Suomi-Yhtiöiden vakuutus- ja säästämistuotteita yhdessä Suomi-Yhtiöiden kanssa.

Hakija on väittänyt olevansa ainoa säästöpankki pääkaupunkiseudulla, eli mainitsemiensa kuntien alueella. Hakija on jättänyt mainitsematta esim. Nurmijärvellä ja Vihdissä toimivien säästöpankkien konttorit. Lammin Säästöpankki toimii Nurmijärvellä ja Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Vihdissä. Kyseiset alueet kuuluvat esim. Tuusulan, Järvenpään, Keravan ja Sipoon tavoin samalle pääkaupunkiseudun talousalueelle. Suomi-Yhtiöiden markkinoinnin kohderyhmänä ovat olleet koko valtakunnassa toimivat kuluttajat.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa Aktia Säästöpankki Oyj:n varatoimitusjohtajaa Asko Rintalaa ja vastaajien ja väliintulijoiden pyynnöstä Etelä-Karjalan Säästöpankin toimitusjohtajaa Timo Hanttua. Hakijan nimeäminä todistajina on kuultu Aktia Asset Management Oy:n sijoituspäällikköä Rolf Mikael Westerlundia, Livförsäkringsaktiebolaget Veritaksen varatoimitusjohtajaa Henrik Martin Mikael Karlssonia ja Aktia Säästöpankki Oyj:n funding officeria Jonne Mikael Sandströmiä. Vastaajien ja väliintulijoiden nimeämänä todistajana on kuultu Säästöpankkiliiton entistä toimitusjohtajaa Vilho Kalevi Kauniskangasta.

VÄLIINTULOHAKEMUS

Markkinaoikeus on hyväksynyt väliintulijoiksi ilmoittautuneiden säästöpankkien väliintulohakemuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, Aktia Säästöpankki Oyj on säästöpankkilaissa tarkoitettu säästöpankki, joka harjoittaa mm. talletuspankkitoimintaa. Vastaajat, Vakuutusosakeyhtiö Suomi ja Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi ovat vakuutuslaitoksia ja markkinoivat ja myyvät vakuutuksia.

Vastaajat ovat vuonna 2002 markkinoineet ”Suomi Takuutuotto”-nimellä vakuutusta mm. Kauppalehdessä julkaistuissa mainoksissa, joissa on sanottu mm. ”Lisätietoja saat Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttoreista sekä Säästöpankeista ja palvelunumerostamme …”.

Vastaajat ovat sopineet säästöpankkien yhteenliittymän kanssa ko. vakuutuksen myynnistä ja markkinoinnista säästöpankkien kanssa. Suomessa toimivista noin 40 säästöpankista 33 on osallistunut vastaajien kanssa harjoitettavaan mainittuun yhteistyöhön. Säästöpankki Aktia Oyj ei ole ollut mukana sanotussa yhteistyössä, eikä kyseistä vakuutusta ole ollut saatavilla hakijayhtiön konttoreista.

Säästöpankki Aktia Oyj on säästöpankkilaissa tarkoitettu säästöpankki, joka harjoittaa sanotussa laissa säänneltyä säästöpankkitoimintaa. Säästöpankkien on sanotun lain mukaan käytettävä toiminimessään sanaa säästöpankki. Säästöpankit käyttävät myös pankkitoimintaa koskevassa markkinoinnissaan tunnuksensa osana ilmaisua Säästöpankki. Säästöpankeilla on myös yhteiset internet-sivut, joilta löytyvät kaikki Suomessa toimivat säästöpankit.

Aktia Säästöpankki Oyj on suurin Suomessa toimivista säästöpankeista. Sen talletuskanta on enemmän kuin kolmannes säästöpankkien yhteenlasketusta talletuskannasta. Hakijayhtiö markkinoi myös sijoituspalveluja. Hakijayhtiön toiminnasta suuri osa tapahtuu pääkaupunkiseudulla, joka on mm. sijoituspalvelujen myyntialueista merkittävin. Hakijayhtiö myy ja markkinoi vastaajien kanssa kilpailevia sijoituspalveluja, mm. vastaajien kanssa kilpailevien vakuutuslaitosten vakuutuksia.

Säästöpankit on vastaajien mainoksessa ilmoitettu markkinoitua vakuutusta koskevien lisätietojen antajiksi. Ilmoitus on ymmärrettävä niin, että sanottua vakuutusta markkinoidaan myös säästöpankkien kautta. Kun ilmaisua Säästöpankit on käytetty yleisenä vastaajien mainoksissa, ilmaisun on ymmärrettävä tarkoittavan, että tietoja markkinoidusta vakuutuksesta on saatavissa mistä tahansa Suomessa toimivasta säästöpankista.

Markkinoinnin yleisperiaatteena on, että markkinointiin ei saa sisältyä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Totuudenmukainenkin ilmaisu voi olla harhaanjohtava, jos samalla jätetään ilmaisematta jokin asian selvittämisen kannalta tärkeä seikka.

Vastaajien käyttämä edellä mainittu ilmaisu ei ole sinänsä ollut paikkansapitämätön, koska vastaajien markkinoimaa tuotetta on ollut saatavana useimmista Suomessa toimivista säästöpankeista ja niistä on saanut ko. vakuutusta koskevia lisätietoja. Vastaajien markkinoimaa vakuutuspalvelua ei ollut kuitenkaan saanut Aktia Säästöpankki Oyj:n konttoreista eikä niissä ollut annettu ko. vakuutusta koskevia lisätietoja. Aktia Säästöpankki Oyj on selvästi suurempi kuin muut säästöpankit, ja se on ollut markkinoinnin toteuttamishetkellä mm. useilla pääkaupunkiseudun paikkakunnilla ainoa säästöpankki. Aktia Säästöpankki Oyj:n mainitusta markkina-asemasta johtuen vastaajien markkinointi ei ole ainakaan pääkaupunkiseudulla antanut oikeaa kuvaa vastaajien markkinoimien vakuutusten jakelukanavista. Vastaajien markkinointi on myös saattanut heikentää hakijayhtiöstä muodostuvan kuvan luotettavuutta hakijan omien yhteistyökumppanien vakuutusten markkinoijana.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastaajat ovat ilmoittamalla markkinoinnissaan Suomi Takuutuotto –nimistä vakuutusta koskevien lisätietojen antajaksi Säästöpankit ilmoittamatta samalla, että kaikki säästöpankit eivät kuulu sanotun vakuutuksen jakeluverkostoon eivätkä anna lisätietoja kyseisestä vakuutuksesta, menetelleet markkinoinnissaan hakijayhtiön kannalta sopimattomasti.

Vastaajia ei kuitenkaan ole tarpeen velvoittaa suorittamaan vaadittuja oikaisutoimenpiteitä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta sovelletaan sanotun luvun 12 §:n mukaan myös väliintulijaan. Väliintulijat ovat tässä asiassa osallistuneet oikeudenkäyntiin vastaajien puolella ja yhtyneet vastaajien vastaukseen kaikilta osin.

Aktia Säästöpankki Oyj ei ilmoituksensa mukaan ole arvonlisäverovelvollinen. Hakijayhtiön oikeudenkäyntikuluja ei ole paljoksuttu miltään osin. Vastaajat ja vastaajien vaatimuksiin yhtyneet väliintulijat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hakijayhtiön oikeudenkäyntikulut vaaditun suuruisina siten, että kummatkin vastaavat niistä puoleksi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla Vakuutusosakeyhtiö Suomea ja Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomea 60.000 euron sakon uhalla markkinoinnissaan ilmoittamasta Suomi Takuutuotto –nimistä vakuutusta koskevien lisätietojen antajaksi Säästöpankit ilmoittamatta samalla, että kaikki säästöpankit eivät kuulu sanotun vakuutuksen jakeluverkostoon eivätkä anna lisätietoja kyseisestä vakuutuksesta.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vakuutusosakeyhtiö Suomi ja Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Aktia Säästöpankki Oyj:lle oikeudenkäyntikuluina 14.068,57 euroa. Säästöpankki Optia, Etelä-Karjalan Säästöpankki, Liedon Säästöpankki, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Someron Säästöpankki, Huittisten Säästöpankki, Lammin Säästöpankki, Padasjoen Säästöpankki, Parkanon Säästöpankki, Luopioisten Säästöpankki, Ikaalisten Säästöpankki, Töysän Säästöpankki, Kalannin Säästöpankki, Eurajoen Säästöpankki, Kortesjärven Säästöpankki, Ylihärmän Säästöpankki, Ekenäs Sparbank, Kuortaneen Säästöpankki, Kvevlax Sparbank, Eräjärven Säästöpankki, Mietoisten Säästöpankki, Myrskylän Säästöpankki, Hauhon Säästöpankki, Sysmän Säästöpankki, Längelmäen Säästöpankki, Vörå Sparbank, Rengon Säästöpankki, Suodenniemen Säästöpankki, Suomenniemen Säästöpankki, Pyhärannan Säästöpankki, Tuuloksen Säästöpankki, Nagu Sparbank ja Korpo Sparbank velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Aktia Säästöpankki Oyj:lle oikeudenkäyntikuluina 14.068,57 euroa.

Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan kuukauden kuluttua tämän päätöksen antopäivästä.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Pertti Virtanen sekä asiantuntijajäsenet Johan Bärlund, Paula Paloranta ja Klaus Viitanen.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen