17.4.1996

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUS

KA on vaatinut, että Aktiiviraha Oy:tä, joka on hakemuksen tekemisen jälkeen fuusioitunut Handelsbanken Finans Ab:hen, sakon uhalla kielletään tarjoamasta kuluttajille tililuottoa televisiomainonnassa tai muussa markkinoinnissa ilmoittamatta todellista vuosikorkoa sekä sen laskennassa käytettyä tyypillistä luottomäärää selkeästi ja helposti havaittavasti. KA:n vaatimukset perustuvat kuluttajansuojalain (KSL) 7 luvun 7, 23 ja 24 §:ään sekä 2 luvun 1 ja 7 §:ään.

Yhtiö on tarjonnut kuluttajille elokuussa 1995 MTV3 kanavalla esitetyissä mainoksissa kulutusluottoa kulutushyödykkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Toisessa esitetyssä TVmainoksessa vanhempi mies seisoo vanhanmallisten urkujen takana ja nuorempi mies selittää katsojille käsi vanhemman miehen olkapäillä, että "mies on surullinen, sillä hänen rahansa eivät millään riitä uusiin urkuihin" ja jatkaa "mutta ei hätää, sillä hän voi maksaa urut surutta osissa Aktiivirahalla". Seuraavaksi nuorempi mies ottaa rintataskustaan Aktiiviraha luottokortin. Ruutuun ilmestyvässä tekstissä kehotetaan kysymään kauppiaalta. Lopuksi ruutuun ilmestyy yksinään teksti: "Ainahan voit maksaa osissa, Aktiivirahalla" ja tunnus Aktiiviraha. Toisen vastaavanlaisen mainoksen viesti on pääpiirteissään edellisen kaltainen. Mainoksessa naisella ei ole varaa ostaa sohvaa. Edellä kuvatun mainoksen juoni toistuu siten, että ruutuun ilmestyy kuva Aktiiviraha luottokortista ja lopuksi teksti "Ainahan voit maksaa osissa, Aktiivirahalla" ja logo Aktiiviraha.

Yhtiö käyttää luottojen markkinoinnissa järjestelmää, jossa yhtiö maksaa vähittäisliikkeille provisiota Aktiiviraha luoton myynnistä seuraavasti: Hyväksytystä tililuottosopimuksesta, jonka vuosikorko on 21 %, liike saa itselleen provisiota 5 % rahoitetusta osuudesta. Tililuottosopimuksesta, jonka vuosikorko on 18 %, liike saa itselleen provisiota 4 %.

Hallituksen esityksessä kulutusluottoja koskevaksi lainsäädännöksi (HE 88/1985 s. 5) todetaan: "Esityksen tavoitteena on luoda sellaiset markkinointiolosuhteet, että kuluttaja voi asiallisin perustein ratkaista, kannattaako hänen ottaa luottoa kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja missä muodossa luotto tulee hänelle edullisimmaksi. Tietojensaantimahdollisuuden avulla voidaan samalla välillisesti ehkäistä ylivelkaantumisen vaaraa sekä vaikuttaa siihen, että luottokustannukset pysyvät kohtuullisina. Lisäksi kyseisen hallituksen esityksen perusteluissa (s. 7) todetaan: "Tiedonantovelvollisuuden tärkeyttä on omiaan korostamaan se, että kuluttaja hankkii usein luotolla tavallista kalliimpia hyödykkeitä ja että päätöksellä saattaa täten olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus hänen talouteensa." Kulutusluottosäännösten perusperiaatteena on, että tavaroiden ja palveluiden hankkimisen ainoana perusteena ei saa olla se, että ostos voidaan rahoittaa luotolla.

Kulutusluottoa koskevaan KSL:n 7 lukuun sisältyy tietojenantovelvollisuutta koskevia säännöksiä, joiden perusajatuksena on, että kuluttajan päätös ottaa luottoa voi perustua luotosta annettuihin asiatietoihin. KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. KSL:n 7 luvun 2 §:stä ilmenee, että tililuotolla tarkoitetaan luottokortin avulla tai muulla tavoin käytettävää kulutusluottoa, jossa luotonantajan saatava vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon luottoa tosiasiallisesti käytetään. Samasta säännöksestä ilmenee, että todellisella vuosikorolla tarkoitetaan sitä korkoprosenttia, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen.

KSL:n 7 luvun 7 §:ää koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa (s. 25) todetaan, että säännös koskee tililuoton yleismarkkinointia esim. joukkotiedotusvälineiden avulla tai niihin rinnastettavalla tavalla tapahtuvaa markkinointia. Edelleen perusteluissa todetaan: "Tililuoton markkinoinnin tarkoituksena voi olla pelkkä tililuoton käytön edistäminen yleensä, tai se saattaa liittyä tiettyjen hyödykkeiden kysynnän edistämiseen tai yritysketjun mainostamiseen. --- Tililuottoa markkinoitaessa olisi ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Tarkemmat ohjeet ilmoitusvelvollisuuden käyttämisestä antaisi kauppa- ja teollisuusministeriö KSL:n 7 luvun 22 §:ssä säädetyn valtuutuksen nojalla."

KSL:n 7 luvun 8 §:n mukaan pelkän kulutusluottomahdollisuuden mainitsemista markkinoinnissa ei pidetä 6 ja 7 §:ssä tarkoitettuna kulutusluoton markkinointina. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 26) ilmenee, että jos tavaran markkinoinnin yhteydessä ei anneta esim. tietoa käteismaksusta, luottoajan pituudesta tai muista luottoehdoista, vaan mainokseen sisältyy vain maininta mahdollisuudesta saada luottoa, ei todellista vuosikorkoa tarvitse ilmoittaa. Lisäksi todetaan, että tililuoton markkinoinnista ei myöskään ole kyse, jos vain pidetään esillä sellaisia merkkejä, jotka osoittavat, millä luottokorteilla liikkeessä saa suorittaa ostoksia, tai jos tällainen merkki sisältyy mainokseen ilman että itse luottoehdoista on mainintaa.

Televisiomainoksissa kuvataan esimerkinomaisesti luottokortin käyttötilanteita. Mainoksessa tarjotaan ko. luottoa tavaroiden hankinnan rahoittamiseksi esittelemällä niitä tavaroita, joihin luottoa voi saada. Kuluttajalle luodaan kuva yksinkertaisesta ja helposta luottokorttiluotosta, jota käytetään Aktiiviraha luottokortin avulla. Luottokortin käyttömahdollisuuksien kuvaus on juuri sitä yleismarkkinointia, jota luonnehditaan hallituksen esityksen sivulla 25. Kysymyksessä on luoton tunnetuksi tekeminen ja sen käytön edistäminen joukkotiedotusvälineessä esitetyssä mainoksessa.

Luottokortilla voi rahoittaa erilaisten kulutushyödykkeiden ostoksia. Kysymys on selkeästi tililuoton markkinoinnista, eikä muun hyödykkeen markkinoinnin yhteydessä tapahtuvasta maininnasta. Yhtiön tietojenantovelvollisuutta arvioidaan siten KSL:n 7 luvun 7 §:n nojalla. Säännöksen mukaan tililuoton markkinoinnissa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Yhtiön käyttämässä luotonmarkkinointijärjestelmässä myyjiä houkutellaan myymään kuluttajille korkeakorkoisempaa Aktiiviraha -luottoa. Houkuttimena käytetään myyntiprovisiota, joka on korkeampi myytäessä kalliimpaa luottoa kuin myytäessä halvempaa luottoa. Tämä johtaa siihen, että myyjät tarjoavat kuluttajalle rahoitusvaihtoehdoksi korkeampikorkoista Aktiiviraha -luottoa. Tällaisessa järjestelmässä KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen merkitys korostuu entisestään. On tärkeää ja kuluttajan edun mukaista, että todellinen vuosikorko ja laskennassa käytetty tyypillinen luottomäärä ilmoitetaan markkinoinnissa.

Edellä mainitun hallituksen esityksen perusteluissa (s. 7) todetaan: "Tieto todellisesta vuosikorosta helpottaa vertailua toisaalta käteis- ja luottohinnan ja toisaalta eri luottovaihtoehtojen välillä. Esimerkiksi pelkän käteishinnan ja luottokustannusten ilmoittaminen ei anna näistä seikoista yhtä selvää kuvaa, koska luottoajan pituuden vaikutus jää siinä huomioon ottamatta. Lisäksi kuluttajan on vaikea hahmottaa esimerkiksi kuukausikorkona ilmoitetun koron todellista suuruutta ja luottokustannusten suhteellista osuutta luottomäärästä, jollei näitä ilmoiteta standardisoidulla tavalla laskettuna todellisena vuosikorkona. Tämän ohella velvollisuus ilmoittaa todellinen vuosikorko vaikuttaa kilpailutilanteeseen ja on siten omiaan alentamaan luottokustannuksia."

Kauppa- ja teollisuusministeriö on päätöksillään vahvistanut kerta- ja tililuoton markkinoinnissa käytettävät todellisen vuosikoron standardisoidut laskentakaavat (kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset 874/1986 ja 661/1994). Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (661/1994) 7 §:n mukaan tililuottoa tai luotollista tiliä markkinoitaessa on ilmoitettava laskennassa käytetty tyypillinen luottomäärä. Todellinen vuosikorko on ilmoitettava prosenttilukuna vähintään yhden desimaalin tarkkuudella.

Esillä olevissa tv-mainoksissa ei ole kysymys Aktiiviraha Oy:n yrityskuvamainonnasta. Yhtiön keskeisenä markkinointitavoitteena on ollut tarjota kuluttajille rahoitusvaihtoehdoksi tiettyä luottokorttiluottoa. Yhtiön tv-mainoksissa on markkinoitu tililuottoa ilmoittamatta selkeästi ja helposti havaittavasti todellista vuosikorkoa ja laskennassa käytettyä tyypillistä luottomäärää. Mainokset ovat siten KSL:n 7 luvun 7 §:n vastaisia.

KA on pyytänyt asiassa rahoitustarkastukselta laissa edellytetyn lausunnon. Rahoitustarkastuksen arviointi perustuu ainoastaan luottolaitoslain säännöksiin. KA:n vaatima kielto taas perustuu suoraan KSL:n 7 luvun 7 §:ään. Rahoitustarkastuksen lausunnon johdosta asiassa pyydettiin selvitys Aktiiviraha Oy:ltä. Vastineessaan yhtiö perusteli todellisen vuosikoron ilmoittamatta jättämistä nojautumalla KSL:n 7 luvun 8 §:n säännökseen. Yhtiön vastineessa mainitaan, että mainoksissa kerrotaan pelkästä kulutusluottomahdollisuudesta kauppiaan kautta. Lisäksi yhtiö ilmoittaa, että Aktiiviraha-luoton kuluttaja voi saada eri kauppaliikkeistä kahdella erilaisella todellisella vuosikorolla olevaa rahoitusta (todelliset vuosikorot ovat 24,4 ja 21,4 prosenttia).

AKTIIVIRAHA OY:N VASTAUS

Yhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan kuluttajien kannalta sopimatonta ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Mikäli kielto kuitenkin määrättäisiin, yhtiö on vaatinut, että se määrätään koskemaan ainoastaan tv-mainontaa.

Aktiiviraha Oy:n televisiokampanja sisälsi kaksi 21 sekunnin mittaista mainosta. Mainosten tarkoituksena oli Aktiiviraha Oy:n ja sen toimialan tunnetuksi tekeminen, ei tietyn tililuoton markkinointi tai esittely. Tarkoituksena oli tehdä yleisluontoinen mielikuvamainos, jollaiset ovat myös muilla luottolaitoksilla varsin yleisiä. Yleisluontoiseen mainokseen otettiin selkeä viittaus kauppiailta saataviin lisätietoihin. Näin ollen mainoksessa ohjattiin yhtiön tuotteista kiinnostuvia hankkimaan yksityiskohtaiset tiedot yhtiön tarjoamista tuotteista kauppiailta, jotka voivat esittää kuluttajille Aktiiviraha-luottosopimuksen, josta ilmenevät kaikki sopimusehdot. Aivan vastaavasti esimerkiksi pankkien tekemät yleisluontoiset mielikuvamainokset edellyttävät sitä, että kuluttaja mainoksen nähtyään erikseen ottaa yhteyttä kyseiseen pankkiin saadakseen nähtäväkseen tietyn luoton ehdot joko käymällä pankissa tai tilaamalla esitteen luotosta.

Yhtiön käsityksen mukaan kuluttaja ei tee tililuoton ottamista koskevaa päätöstä pelkän yleisluontoisen tv-mainoksen perusteella. Mainos herättää kenties, kuten tarkoituskin on, kuluttajan kiinnostuksen kyseistä rahoitusvaihtoehtoa kohtaan. Mainoksessa kehotetaan kuitenkin nimenomaisesti tutustumaan luoton ehtoihin kauppiaan luona, niin kuin käytännössä myös tapahtuu. Aktiiviraha-luoton käyttäminen edellyttää jonkin hyödykkeen hankintaa. Kuluttajan ollessa kauppiaan luona harkitsemassa jotakin hankintaa hänelle esitetään rahoitusvaihtoehtona mahdollisuus Aktiiviraha-luottoon luottosopimuksesta ilmenevin ehdoin.

Yhtiön mainoksessa ei mainosteta tietyn tuotteen ostamista luotolla. Mainoksessa kerrotaan yleisesti rahoitusvaihtoehdon olemassaolosta. Käytännössä kuluttaja tekee ratkaisun tililuoton ottamisesta vasta sen jälkeen, kun hän on päättänyt ostaa tietyn hyödykkeen ja on luottoehtoihin tutustuttuaan päättänyt valita hankintansa rahoitustavaksi Aktiiviraha-tililuoton.

Rahoitustarkastus on KA:n pyynnöstä antanut lausunnon yhtiön tvmainoksista. Rahoitustarkastus toteaa lausunnossaan, että sen näkemyksen mukaan yhtiön mainoskampanjassa on kyse yrityksen ja sen tarjoamien hyödykkeiden tunnetuksi tekemisestä, eikä yksittäisen tuotteen (tililuoton) ehtojen esittelystä. Tätä käsitystä tukee mainoksessa esitetty kehotus "kysy kauppiaaltasi". Rahoitustarkastus toteaa lausunnossaan edelleen, että koska tililuotot ovat yhtiön ainoa tuote, on yrityksen ja sen toiminnan kannalta tärkeää, että se voi markkinoida itseään ja tuotteitaan yleisemminkin ilman, että yrityksen on kaikissa tilanteissa esimerkinomaisesti mainittava luottomäärä, korko ja muut mahdolliset kustannukset.

Rahoitustarkastus viittaa myös muiden luottolaitosten yleisesti harjoittamaan mielikuvamarkkinointiin, jossa kyse on pikemminkin yrityksen ja sen tarjoamien hyödykkeiden tunnetuksi tekeminen kuin yksittäisen tuotteen ehtojen esittely. Rahoitustarkastus toteaa, että kyseisenlaisen markkinoinnin kieltäminen saattaa vaikuttaa haitallisesti sellaisten yritysten kilpailuasemaan, joiden tuotevalikoima Aktiiviraha Oy:n tavoin koostuu vain tililuotoista, ja siten osaltaan vääristää kilpailua rahoitusalalla suosiessaan yrityksiä, joiden tuotevalikoima on laajempi ja joiden siten on helpompi harjoittaa mielikuvamarkkinointia. Kuluttaja voi saada kauppaliikkeistä rahoitusta hankinnalleen kahdella eri vuosikorolla; periaatteessa yhtiöllä on siis yksi tuote kahdenlaisin ehdoin. Kahden erisuuruisen vuosikoron ja esimerkkilaskelmien esittäminen tv-mainonnassa tekisi mainoksista erittäin pitkiä ja sitä myötä kalliita. Toisaalta numeroiden esittäminen televisioruudussa lienee television katsojille tylsintä mahdollista katsottavaa, minkä johdosta tällaisia mainoksia ei käytännössä ole muidenkaan luottolaitosten tekeminä esiintynyt. Luottolaitokset ovat televisiomainonnassaan selkeästi keskittyneet mielikuvamainontaan, jossa ei markkinoida yksittäisiä luottoja, vaan kyseistä yritystä. Tosin eri luottolaitosten televisiomainonnassa on esiintynyt selkeitä viittauksia luotonsaantimahdollisuuksiin luottoehtoja lainkaan esittelemättä.

Esimerkkilaskelmien esittäminen painetussa materiaalissa on luontevaa ja yksinkertaista, mitä se ei taas ole televisiomainoksissa. Käytännössä lienee erittäin hankalaa esittää katsojille televisiomainoksessa kohtuullisessa ajassa selkeitä laskelmia, joista nämä todella saisivat selkeän kuvan luottoehdoista. Mikäli taas edellytettäisiin mainoksilta sellaista pituutta, että esimerkkilaskelmat ehdittäisiin ymmärrettävästi esittää, johtaisi tämä aiheutuvien kustannusten vuoksi tilanteeseen, jossa mainostavan yrityksen koko ja varallisuusasema vaikuttaisi sen mahdollisuuksiin ylipäätään mainostaa televisiossa. Rahoitustarkastus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota terveen kilpailun turvaamiseen rahoitusalalla. Tämä näkökohta on otettava huomioon asian kokonaisharkinnassa.

Yhtiön ainoa tuote on Aktiiviraha-tililuotto. Jos nyt käsiteltävänä olevien televisiomainosten tapaisia mainoksia ei saisi esittää, merkitsisi tämä sitä, etteivät Aktiiviraha Oy ja muut sen kaltaiset yritykset pystyisi käytännössä lainkaan mainostamaan yritystä itseään. Tämä johtaisi siihen, etteivät kuluttajat olisi tietoisia kaikista heidän käytössään olevista rahoitusvaihtoehdoista, eivätkä osaisi näin ollen pyytää kauppiailta nähtäväkseen Aktiiviraha-tililuoton tai muun vastaavan rahoitusvaihtoehdon luottoehtoja. Aktiiviraha Oy:n ja muiden sen kaltaisten yritysten markkinoinnin hankaloittaminen on omiaan vääristämään kilpailua rahoitusmarkkinoilla, eikä voi siten olla kuluttajien edun mukaista.

Kuluttajille on tärkeintä saada tietoa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista eli lähinnä niiden tarjoajista, jotta he voivat ottaa yhteyttä niihin tai Aktiiviraha Oy:n kyseessä ollessa kauppiaisiin ja tiedustella tarkempia luottoehtoja, mm. todellisia vuosikorkoja. Kuluttajat eivät varmastikaan tee luoton ottamista koskevia päätöksiä pelkkien televisiomainosten perusteella, vaan käytännössä luottoehtoihin tutustutaan luoton tarjoajan tai tämän edustajan luona taikka kirjallisiin esitteisiin tai sopimuksiin perehtymällä.

KA on vaatinut, että Aktiiviraha Oy:tä kielletään tarjoamasta kuluttajille tililuottoa paitsi televisiomainonnassa myös muussa mainonnassa ilmoittamatta tiettyjä seikkoja. Kieltoa ei voida missään tapauksessa ulottaa muuhun kuin käsiteltävänä olevaan markkinointiin eli televisiomainontaan. KA:n hakemus on joka tapauksessa hylättävä ainakin televisiomainonnan yli meneviltä osin.

KA:n hakemus on ristiriidassa vallitsevan käytännön kanssa. Luottolaitokset mainostavat jatkuvasti ja ovat pitkään mainostaneet yleisesti itseään ja myös luottojaan. Mainoksissa on ollut selviä viittauksia sekä kulutus- että asuntoluottojen saamisen mahdollisuuteen kyseisistä luottolaitoksista. Tällaisen yleisluontoisen mainonnan salliminen on käytännössä kuluttajien edun mukaista, koska he tällöin osaavat luottoa tarvitessaan kääntyä useamman luottoja tarjoavan tahon puoleen ja vertailla eri mahdollisuuksia keskenään. Vallitsevan käytännön mukaisesti on myös Aktiiviraha Oy:lle sallittava mahdollisuus tehdä itseään tunnetuksi myös televisiomainonnan välityksellä.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Aktiiviraha Oy, joka on vuoden 1995 lopussa fuusioitunut Handelsbanken Finans Ab:hen, on markkinoinut kuluttajille tililuottoa kulutushyödykkeiden hankinnan rahoittamiseksi.

MTV3 -kanavalla on elokuussa 1995 esitetty kaksi kulutusluottoa koskevaa yhtiön tv-mainosta. Toisessa mainoksessa mieshenkilö seisoo sähköurkujen takana ja toinen mies selittää katsojille, että "mies on surullinen, sillä hänen rahansa eivät millään riitä uusiin urkuihin". Hän jatkaa: "Mutta ei hätää, sillä hän voi maksaa urut surutta osissa Aktiivirahalla." Hän ottaa rintataskustaan Aktiiviraha -luottokortin. Ruutuun ilmestyvässä tekstissä kehotetaan kysymään kauppiaalta. Lopuksi ruutuun ilmestyy yksinään teksti: "Ainahan voit maksaa osissa, Aktiivirahalla" ja tunnus "Aktiiviraha". Toisessa yhtiön mainoksessa esiintyvällä naisella ei ole varaa ostaa sohvaa. Ruutuun ilmestyy kuva Aktiiviraha -luottokortista ja lopuksi teksti: "Ainahan voit maksaa osissa, Aktiivirahalla" sekä tunnus "Aktiiviraha".

Kulutusluottoja koskevan KSL:n 7 luvun 7 §:n mukaan tililuottoa markkinoitaessa on ilmoitettava todellinen vuosikorko luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä. Sanottu säännös koskee hallituksen esityksen mukaan (HE 88/1985 s. 25) myös tililuoton yleismarkkinointia. Säännöksessä mainitun tililuoton markkinoinnin tarkoituksena voi olla pelkkä tililuoton käytön edistäminen yleensä, tai se saattaa liittyä tiettyjen hyödykkeiden kysynnän edistämiseen tai yritysketjun mainostamiseen.

Todellisen vuosikoron ilmoittamista koskevaa elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuutta on edellä mainitussa hallituksen esityksessä (s. 7) perusteltu sillä, että tililuoton käyttämistä koskevalla päätöksellä saattaa olla olennainen ja ehkä pitkäaikainenkin vaikutus kuluttajan talouteen. Tieto luoton todellisesta vuosikorosta antaa kuluttajalle mahdollisuuden etukäteen tehdä vertailuja luotto- ja käteisoston välillä sekä vertailla eri luottovaihtoehtoja keskenään. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut KSL:n 7 luvun 22 §:n säännöksen nojalla ohjeita siitä, miten tililuoton todellinen vuosikorko on ilmoitettava kuluttajille.

Yhtiön mainoksissa on esimerkinomaisesti kuvattu ko. luoton käyttötilanteita tarjoamalla kulutustavaroita ostettavaksi yhtiön markkinoimalla tililuotolla. Mainoksissa on siten markkinoitu kulutushyödykkeiden hankkimiseen tarkoitettua tililuottoa. Mainoksissa ei ole ollut mitään mainintaa tarjotun luoton todellisesta vuosikorosta.

Mainoksissa ei ole ainoastaan mainittu luoton saamisen mahdollisuudesta, vaan niissä on kerrotuin tavoin esitelty luoton käyttötarkoitusta selkeillä esimerkeillä. Mainoksia ei näin ollen voida pitää sellaisena KSL:n 7 luvun 8 §:ssä tarkoitettuna mainontana, jossa ei ole tarpeen ilmoittaa todellista vuosikorkoa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiö on markkinoimalla ko. tv-mainoksissaan kulutushyödykkeiden hankkimiseen tarkoitettua tililuottoa ilmoittamatta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä menetellyt KSL:n 7 luvun 7 §:n säännöksen vastaisesti. Yhtiön tv-mainokset ovat olleet kuluttajien kannalta sopimattomia.

KA:n vaatimus perustuu yhtiön kahteen tv-mainokseen. KA ei ole väittänytkään, että yhtiö olisi muussa markkinoinnissaan jättänyt kulutusluoton todellisen vuosikoron ilmoittamatta vaatimuksessa mainitulla tavalla. Yhtiölle määrättävää kieltoa ei näin ollen voida kohdistaa muuhun markkinointiin kuin tv-mainoksiin.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee KSL:n 7 luvun 7 ja 23 §:n sekä 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla oikeaksi kieltää Handelsbanken Finans Ab:tä kahdensadantuhannen (200 000) markan sakon uhalla tvmainoksissaan markkinoimasta kulutusluottoa ilmoittamatta todellista vuosikorkoa luoton tyypillistä käyttöä kuvaavana esimerkkinä.

Kieltoa on noudatettava heti.

Vaatimus kiellon ulottamisesta laajemmalti hylätään.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Airikkala, Henriksson, Maijala, Ollikainen, Reinamo ja Sario