MT:1989:3
- Keywords
- Liikesalaisuus, Tekninen esikuva
- Year of case
- 1989
- Date of Issue
- Register number
- D:16/87
Finha Capital Oy (hakija) vastaan Sinke Ky (konkurssissa), suunnittelija Seppo Sukki, metallimies Timo Sukki, toimitusjohtaja Matti Jeromaa ja Thomeko Oy (vastaajat).
Vastaajien valmistamassa pakkauskoneessa M 40 V oli eräitä periaatteellisia yhtäläisyyksiä verrattuna hakijan valmistamiin pakkauskoneisiin. Nämä yhtäläisyydet olivat kuitenkin alalla yleisesti tunnettuja ja käytettyjä. M 40 V:n mekaanisessa puolessa ei ollut rakenteellisesti samanlaisia osia kuin hakijan valmistamissa koneissa. M 40 V:n sähköteknilliset ratkaisut olivat toimintaperiaatteeltaan verrattain yksinkertaisia ja ne oli tehty tavallisilla osilla ja komponenteilla. Hakijan valmistamissa koneissa käytettyjä sähköteknillisiä ratkaisuja ei ollut M 40 V:hen yksityiskohtaisesti kopioitu.
Hakijan vaatimuksen yksilöintinä esitetyissä mekaniikkaa, sähköistystä ja elektroniikkaa koskevissa M 40 V:n ratkaisuissa ei ollut näytetty käytetyn hakijan valmistamia koneita koskevia SopMenL:n 4 §:n 3 mom:ssa tarkoitettuja teknisiä esikuvia tai ohjeita.
Markkinatuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat M 40 V:tä suunnitellessaan ja rakentaessaan käyttäneet elinkeinotoiminnassaan hyväksi hakijan liikesalaisuuksia tai työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa vastaajille uskottuja teknisiä esikuvia tai ohjeita. Vastaajien ei ollut näytetty elinkeinotoiminnassaan muutoinkaan menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti.
SopMenL_1_§, SopMenL_4_§ ja SopMenL_6_§
FINHA CAPITAL OY:N VAATIMUS
Hakija on vaatinut, että Sinke Ky:tä, Seppo Sukkia, Timo Sukkia, Matti Jeromaata ja Thomeko Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 4 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään käyttämästä hyväkseen ja luovuttamasta muille Sinke Ky:n valmistamaa ja Thomeko Oy:lle myymää pakkauskonetta M 40 V, sen piirustuksia ja muita sen valmistuksessa tarvittavia teknillisiä esikuvia ja ohjeita, koneen osia, komponentteja, erityisesti pakkauksen muodostavia vaaka ja pystysaumauslaitteita sekä automatiikka ym. laitteitta, jotka sisältävät hakijan liikesalaisuuksia. Lisäksi hakija on vaatinut, että kielto määrätään väliaikaisena siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös. Vielä hakija on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 261 536,40 markalla 16 prosentin korkoineen.
SINKE KY:N KONKURSSIPESÄN VASTINE
Konkurssipesä on kiistänyt vaatimukset ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Konkurssipesä on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut korkoineen.
- -
MATTI JEROMAAN, SEPPO SUKIN, TIMO SUKIN JA THOMEKO OY:N VASTINE
Vastaajat ovat kiistäneet hakijan vaatimukset ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vastaajat ovat myös vaatineet, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 159 322,80 markalla 16 prosentin korkoineen.
- -
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hakija, Finha Capital Oy on valmistanut mm. transwrap-pussitusmenetelmällä toimivia pakkauskoneita (transwrap = "kääntökalvo"). Menetelmässä tasokalvo käännetään putkimaiseksi. Tällainen kone valmistaa esim. polyeteenistä pussin, saumaa sen, täyttää pussin ja sulkee sen sekä katkaisee pakkausmateriaalin. Koneilla voidaan valmistaa erilaisia kuiva-ainepusseja, esim. riisi- ja suolapusseja.
Sinke Ky:ssä on syyskesällä 1985 valmistettu Thomeko Oy:n tilauksen mukainen transwrap pakkauskone M 40 V. Kone on suunniteltu kesällä 1985. Sinke Ky:n vastuunalainen yhtiömies Matti Jeromaa on suunnitellut koneeseen sähköistyksen ja hakijan palveluksessa aikaisemmin ollut Seppo Sukki siihen mekaniikan. Hakijan palveluksessa aikaisemmin ollut Timo Sukki on valmistanut koneeseen kaulusaihion.
Markkinatuomioistuin toteaa, että korkein oikeus (KKO) on 22.3.1989 antamillaan päätöksillä hylännyt Jeromaata ja Sukkeja vastaan liikesalaisuuden väärinkäyttämisestä ym. nostetut syytteet sekä Jeromaata, Sukkeja ja Thomeko Oy:tä vastaan liikesalaisuuden väärinkäytön perusteella esitetyt vahingonkorvausvaatimukset. KKO on katsonut jääneen näyttämättä, että M 40 V:tä suunniteltaessa ja valmistettaessa olisi käytetty hyväksi Finha Capital Oy:n liikesalaisuuksia taikka työn tai tehtävän suorittamiseksi taikka muuten liiketarkoituksessa vastaajille uskottuja teknisiä esikuvia tai ohjeita.
I VTT:n tutkimusselostukset
VTT:n metallilaboratoriossa on tutkittu koneet M 40 V sekä hakijan valmistamat koneet FPM-2 500, FPM-1 000, FP-3 600, FPS-2 000 LL ja Finnbagger H2. Tehtävänä oli selvittää M 40 V:n toiminnalliset ja konstruktiiviset yhtäläisyydet hakijan mainittujen koneiden kanssa. Käytettävissä oli pakkauskone M 40 V kokoonpanopiirustuksineen ja työpiirustuksineen sekä valokuvia, kokoonpanopiirustuksia ja työpiirustukset hakijan mainituista koneista. Tutkimus kesti yli viikon. Metallilaboratorion lausunto on päivätty 8.11.1985.
VTT:n sähkötekniikan laboratoriossa on tutkittu koneet M 40 V, FPM-2 500 ja FPM-1 000. Tehtävänä oli koneiden sähkösuunnittelun ja sähköisten osien samankaltaisuuksien tarkastelu. Sähkötekniikan laboratorio on antanut kaksi lausuntoa, jotka on päivätty 30.10.1985 ja 4.12.1986.
VTT:n sähkölaboratorion ensimmäisessä lausunnossa on maininta koneiden toiminnallisista samankaltaisuuksista seuraavissa suhteissa: Pakattava aine on rakeista tai pulverimaista, aine pakataan pienehköihin pusseihin, pakkauskone itse muodostaa pussit kelalla olevasta kalvosta tai kelmusta ja valmiit pakatut pussit kuljetetaan koneen vierestä hieman ulommaksi.
VTT:n metallilaboratorion lausunnon yhteenveto-osassa lausutaan: "Pakkauskoneessa M 40 V on tiettyjen osatoimintojen aikaansaamisessa käytetty ratkaisuja, joita myös Tuomo Halonen Oy on käyttänyt omissa pakkauskoneissaan. Eniten yhtäläisyyttä esiintyy pysty- ja vaakasaumaajien käyttömekanismin toteutuksessa. Pakkauskoneen M 40 V uusia ja omintakeisia ratkaisuja Tuomo Halonen Oy:n koneisiin verrattuna ovat annostelulaite, kalvonkelanpyöritysmoottorin anturointitoiminnan toteutus sekä kalvonvedon voimansiirtoja kiristysmekanismi. Tarkastuksessa ilmeni, että pakkauskoneessa M 40 V ei esiinny konstruktiivisesti samanlaisia osia kuin vertailtavina olleissa pakkauskoneissa."
Sähkötekniikan laboratorion ensimmäisen lausunnon yhteenvedossa todetaan: "1. Ohjauspiireistä. Koska pakkauskoneen FPM-1 000 ohjauspiirien toteutuksessa on käytetty ohjelmoitavaa logiikkaa, ei ns. releohjauksella toteutetun pakkauskoneen M 40 V ohjausten ratkaisuja voi sellaisenaan verrata koneen FPM-1 000 ratkaisujen kanssa. Edellä on kohdassa A.3 esitetty yksi ohjaustoiminta, joka on hyvin samankaltainen pakkauskoneissa M 40 V ja FPM-2 500. Toisaalta tämä päämoottorin pysäytystapahtuma on hyvin yksinkertainen so. selväpiirteinen ja vähän erillisiä osia vaativa, joten tällaisten ratkaisujen löytäminen toisistaan riippumatta on mahdollista. 2. Moottorikäytöistä. Moottorikäytöissä ei ollut niin suuria samankaltaisuuksia kuin edellä mainittu päämoottorin pysäytyskytkentä ellei sellaisina samankaltaisuuksina pidetä sitä, että päämoottorikäytön ja kalvonvetomoottorikäytön ohjatut tehoasteet moottorien tyyppivalintoineen olivat samanlaiset pakkauskoneilla M 40 V ja FPM-1 000 (kohta A.2.b). Päämoottoreiden tehoasteet (invertterit) olivat kuitenkin eri valmistajan tekemät. Moottorikäyttöjen valinta näihin tarkoituksiinsa lienee määräytynyt yleisistä moottorikäyttöjen valintaperusteista: koneiden nopeudensäätövaatimuksista, hinnasta, huollon tarpeesta, koneiden koosta jne. Myös jossakin aiemmin nähty moottorikäyttösovellutus voi johdattaa käytön valintaa määrättyyn suuntaan. Se mitä tässä on sanottu näistä moottorikäytöistä pitänee paikkansa muidenkin sähköisten toteutusten (esim. saumausten, hallintalaitteiden ja hälytysten) osalta."
Sähkölaboratorion toisen lausunnon yhteenvedossa todetaan: "Tarkastellut pakkauskoneen M 40 V sähköteknilliset yksityisratkaisut oli tehty tavallisilla osilla ja komponenteilla. Nämä ratkaisut, koneen pysäyttäminen ohjausakselin määrättyyn asentoon, saumaajien lämmitysjärjestely, epätahtimoottorin tasavirtajarrutus, kalvoradan valvonta ja osatoimintojen tahdistus ns. ohjausakselin avulla ovat yleisesti tunnettuja ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa. Näiden toimintaperiaatteiden yksityiskohtaista kopiointia ei käytettävissä olevasta aineistosta löytynyt."
II Väitetyt liikesalaisuudet yksityiskohdittain
Epäkeskot
VTT:n metallilaboratorion lausunnossa todetaan M 40 V:n pysty- ja vaakasaumaajien käyttömekanismi ratkaistun kuten FPM-1 000:ssa. Epäkeskon valmistaa koneen valmistaja konetyypin mukaan sen jälkeen, kun epäkesko on muodoltaan lopullisesti löytynyt. Epäkeskot ovat konekohtaisia. Epäkeskojen lopulliset muodot löytyvät tuotekehitystyön aikana kokeilemalla.
Epäkeskotekniikkaa on käytetty muissakin markkinoilla olevissa transwrap pakkauskoneissa. M 40 V:n epäkeskojen ei ole näytetty olevan samanlaisia kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Kaulusosa
VTT:n metallilaboratorion lausunnossa sanotaan, että M 40 V:n kalvon kääntö letkun muotoon (kääntökaulus) on toteutettu samalla periaatteella kuin esim. FPM-1 000:ssa. M 40 V:ssä on suorakaiteen muotoinen kaulusosa. Myös FPM-1 000:ssa sekä eräissä muissa markkinoilla olevissa transwrap pakkauskoneissa on suorakaiteen muotoinen kaulusosa. Kauluksen valmistamiseen ei alan ammattimies tarvitse piirustusta.
Suorakaiteen muotoisia kaulusosia on muissakin markkinoilla olevissa pakkauskoneissa. M 40 V:n kaulusosan ei ole näytetty olevan samanlainen kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Pystyputki- ja kalvonvetokoneisto
M 40 V:n pystyputki on suorakaiteen muotoinen kuten FPM-1 000:n pystyputki. Kalvonveto tapahtuu kitkavedolla M 40 V:ssä kuten FPB-1 000:ssa ja eräissä muissa markkinoilla olevissa transwrap pakkauskoneissa.
VTT:n metallilaboratorion lausunnossa todetaan, että M 40 V:n kalvonvedon voimansiirto- ja kiristysmekanismi on ratkaistu omaperäisellä tavalla.
M 40 V:n kalvotelan pyöritys on mainitun lausunnon mukaan ratkaistu kuten Finnbagger H2:ssa. Kalvon vedon päälle saattaminen tapahtuu M 40 V:ssä eri tavalla kuin Finnbagger H2:ssa. Finnbagger H2 ei ole ns. transwrap pakkauskone.
Suorakaiteen muotoisia pystyputkia on muissakin markkinoilla olevissa pakkauskoneissa. Samoin kitkavetoperiaatetta on käytetty myös muissa markkinoilla olevissa pakkauskoneissa. M 40 V:n pystyputki- ja kalvonvetokoneiston ei ole näytetty olevan samanlaisia kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Pysty- ja vaakasaumaajat
VTT:n metallilaboratorion lausunnossa todetaan, että M 40 V:n pysty- ja vaakasaumaus on toteutettu samalla periaatteella kuin esim. pakkauskoneessa FPM-1 000. FPM-1 000:n ja FP-3 600:n saumaajien rakenneratkaisusta ei ole esitetty selvitystä. M 40 V eroaa FPM-2 500:sta saumaajien osalta mm. siten, että pakattavan pussin katkaisu tapahtuu M 40 V:ssä lämpiävällä terällä ja FPM-2 500:ssa mekaanisella terällä.
Mainituissa hakijan valmistamissa koneissa käytettyä pystyja vaakasaumausperiaatetta on sovellettu muissakin markkinoilla olevissa pakkauskoneissa. M 40 V:n saumaajat ovat erilaiset kuin hakijan valmistamissa koneissa. Hakijan valmistamissa koneissa sovellettua katkaisua on käytetty muissakin markkinoilla olevissa pakkauskoneissa.
Sauman muodostus
M 40 V toimii jatkuvalämmitteisillä saumaajilla kuten FPM-2 500 ja FPM-1 000. M 40 V:ssä on samoja vastinmateriaaleja kuin mainituissa hakijan valmistamissa koneissa. M 40 V eroaa hakijan valmistamista koneista mm. siten, että sen saumaajilla muodostetaan erillinen sulkeva sauma. Saumasta tulee erilainen kuin hakijan koneilla tehdystä.
Jatkuvalämmitteisiä saumaajia on muissakin markkinoilla olevissa pakkauskoneissa. Tällaisten saumaajien käyttäminen ei ole hakijan liikesalaisuus. M 40 V:n sauman muodostus eroaa hakijan valmistamien koneiden sauman muodostuksesta.
Materiaali- ja komponenttivalinnat
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa mainitaan: "Yhteiset komponentit: Laitesuunnittelussa ja -rakentamisessa asetetaan laitteen yksittäisten osien ominaisuuksille vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimusten lisäksi lopullisiin osavalintoihin vaikuttavat mm. osien saatavuus, hinta, varastossaolo, toimitusaika ja -tapa, rakennettavien laitteiden valmistumisaikataulu sekä osien korvattavuus (vaihtokelpoisuus) esim. muiden valmistajien osien kanssa. Vähimmäisvaatimuksilla laitteen kokonaistoiminta saatetaan teknillisesti ja taloudellisesti edullisimmaksi (optimaaliseksi). On luonnollista, että samaan aikaan rakennettuihin lähes samatoimintoisiin laitteisiin tulee samanlaisia osia tai komponentteja; ainakin jos osia on lukumääräisesti paljon. Tämän takia samanlaisten tai erilaisten osien luettelointi ei ole mielekästä etenkään, kun tarkasteltujen säköisten piirien osat ja komponentit pakkauskoneessa M 40 V olivat tavallisia so. yleisesti saatavilla olevia ja yleisesti käytettyjä." Mainitun lausunnon yhteenveto-osassa mainitaan myös, että "pakkauskoneen M 40 V sähköteknilliset yksityisratkaisut oli tehty tavallisilla osilla ja komponenteilla".
M 40 V:ssä, FPM-2 500:ssa ja FPM-1 000:ssa on esitetyn selvityksen mukaan yli sata sähkökomponenttia. Osa M 40 V:n materiaaleista ja komponenteista on hankittu samoilta toimittajilta kuin hakijan valmistamissa koneissa käytetyt materiaalit ja komponentit. M 40 V:ssä on esitetyn selvityksen mukaan enintään viisi täysin samaa komponenttia kuin hakijan valmistamissa koneissa. Kaikki M 40 V:ssä käytetyt komponentit ovat markkinoilta vapaasti saatavissa.
Päämoottorin pysäytyskytkentä
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa mainitaan: "Ohjauspiireistä löytyi yksi samanlainen toteutus pakkauskoneissa M 40 V ja FPM-2 500. Se oli päämoottorin pysäyttäminen niin, että päämoottorin pyörittämä ohjausakseli jää haluttuun asentoon pakkauskoneen seuraavaa käynnistyskertaa varten." Lausunnon yhteenvedossa todetaan: "Toisaalta tämä päämoottorin pysäytystapahtuma on hyvin yksinkertainen so. selväpiirteinen ja vähän erillisiä osia
vaativa, joten tällaisten ratkaisujen löytäminen toisistaan riippumatta on mahdollista."
Sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa todetaan: "Pysäytyskytkentä: Päämoottorin pysäytys yksityiskohtaisine vaiheineen (pysäyttämistapahtuma) on yksinkertainen ja selvä, joten sen tekeminen yksittäiset osat tunteville on helppo ja suoraviivainen tehtävä. Lähemmin tarkasteltuna voidaan todeta, että pysäytyskytkennän toimivuus ei ole taattu valikoimattomilla hyllystä umpimähkään otetuilla induktiivisella kytkimellä (Omron TL-X2Y2) ja puolijohdekytkimellä (International Rectifier A 2 410)."
Sähkötekniikan laboratorion toisen lausunnon yhteenvedossa todetaan, että koneen pysäyttäminen ohjausakselin määrättyyn asentoon on yleisesti tunnettu ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa.
M 40 V:n ja FPM-2 500:n moottorinpysäyttimissä on pysäytystulos sama, mutta ratkaisu on erilainen esim. siten, että M 40 V:ssä pysäytyskontaktori vaikuttaa välillisesti moottorikontaktoriin ja FPM-2 500:ssa pysäytyskontaktori pysäyttää suoraan moottorin.
Komponenttien valmistajat eivät esitteissä antamillaan tiedoilla takaa sitä, että eri komponenttiyhdistelmät toimivat kaikissa käytännön tilanteissa. Toimivuuden varmistamiseksi komponenttien käyttäjien on tehtävä kokeita koneiden suunnittelu- ja koeajovaiheessa.
M 40 V:n pysäytyskytkentä on toteutettu yleisesti tunnetulla tavalla. M 40 V:n pysäytyskytkennän ei ole näytetty olevan samanlainen kuin hakijan valmistamien koneiden pysäytyskytkentä.
Saumaajien lämmitys
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa todetaan: "Saumaajien lämmitys: Saumaajien sähköiset ratkaisut olivat yksinkertaisia pakkauskoneissa M 40 V, FPM-1 000, FPM-2 500 ja Finn-Box 20 L. Pakkauskoneen M 40 V saumaajien sähköiset osat olivat erilaisia verrattuna muihin edellä mainittuihin koneisiin."
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisen lausunnon yhteenvedossa todetaan M 40 V:n saumaajien lämmitysjärjestelyn olevan yleisesti tunnettu ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa.
M 40 V:ssä käytettyä Z-automaattia ei ole missään hakijan valmistamassa koneessa. M 40 V eroaa esim. FPM-2 500:sta, Finn-Box 20 L:sta ja FPS-2 000 LL:sta mm. lämpövastuselementtien lukumäärän, tehon ja jännitteen osalta. Ei ole edes näytetty, että Finn-Box 20 L olisi saumaajien lämmityksen osalta suunniteltu ennen M 40 V:n valmistumista.
M 40 V:n saumaajien lämmityskytkentä on toteutettu yleisesti tunnetulla tavalla. Ei ole näytetty, että M 40 V:n saumaajien lämmityskytkentä olisi samanlainen kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Moottorin jarrutus
M 40 V:ssä ja FPM-2 500:ssa on saman valmistajan 0,37 kilowatin oikosulkumoottori, jota jarrutetaan 24 voltin kokoaaltotasasuunnatulla jännitteellä. Molemmissa jännite kytketään ja katkaistaan periaatteessa samalla tavoin käyttäen kontaktorin "apukoskettimia".
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa todetaan, että kolmivaiheisen epätahtimoottorin tasavirtajarrutus on yleisesti tunnettu. Lausunnon yhteenvedossa todetaan epätahtimoottorin tasavirtajarrutuksen olevan yleisesti tunnettu ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa.
Kolmivaiheisen epätahtimoottorin jarruttaminen edellä mainitulla tavalla on yleisesti tunnettu. M 40 V:n annostelumoottorin jarrutuskytkennän ei ole näytetty olevan samanlainen kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Kalvon löysäys ja kalvon veto
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa todetaan, että M 40 V:n kalvoradan kulku ja anturointi poikkeavat FPM-1 000:ssa käytetystä ratkaisusta ja että FPM-1 000:ssa ja FPB-1 000:ssa kalvon syöttöä ja kulkua (löysäystä) valvovat anturit (induktiiviset kytkimet) ovat erilaisia verrattuna M 40 V:n induktiivisiin kytkimiin. Lausunnon yhteenvedossa todetaan M 40 V:n kalvoradan valvonnan olevan yleisesti tunnettu ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa.
Induktiivisia kytkimiä käytetään yleisesti ohjaamaan tai tahdistamaan koneiden toimintaa. Kalvoradan valvonta on M 40 V:ssä toteutettu yleisesti tunnetulla tavalla. Ei ole näytetty, että kalvon löysäys ja kalvon veto M 40 V:ssä olisi toteutettu samalla tavalla kuin hakijan valmistamissa koneissa.
Osatoimintojen yhteensovittaminen
VTT:n sähkötekniikan laboratorion toisessa lausunnossa todetaan: "Osatoimintojen yhteensovittamisen pakkauskoneissa teki ns. ohjausakseli (pääakseli, tahdistusakseli, synkronointiakseli, valta-akseli, ohjelma-akseli). Tällainen ohjelmakoneisto (osatoimintojen tahdistaja) saneli täysin koneen halutunlaisen jatkuvan itsestääntoimivuuden, kun vain perusedellytykset (esim. annosteltava aine, pakkauskelmu, sähköt) olivat olemassa. Tämä itsestääntoimivuus eli automatiikka, joka oli ajoitettu mekaanisella ohjausakselin pyörimisellä, on yleisesti tunnettu tahdistuskeino. Edellistä paljon vähäisempinä "automatiikkoina" olivat pakkauskoneessa M 40 V valmiina ostetut paketit esim. jotkut moottoriohjaukset ja lämpötilan säätimet. Elektroniikan osuutta koneessa olivat em. pakettien lisäksi jotkut yksittäiset osat kuten induktiiviset kytkimet, puolijohdekytkimet ja aikareleet. Nämä kaikki ovat yleisesti saatavilla ja yleisesti käytettyjä osia."
Mainitun lausunnon yhteenvedossa todetaan, että osatoimintojen tahdistus ns. ohjausakselin avulla on yleisesti tunnettu ja siten yleistä ammattitietoa ja -taitoa.
M 40 V on säätömahdollisuuksiltaan erilainen kuin hakijan valmistamat koneet. M 40 V:n osatoimintojen yhteensovittaminen on toteutettu yleisesti tunnetulla tavalla. M 40 V:n osatoimintojen yhteensovittaminen on toteutettu eri tavoin kuin hakijan valmistamissa koneissa.
III Yhteenveto väitetyistä liikesalaisuuksista
Markkinatuomioistuin toteaa, että SopMenL:n 6 §:n 3 mom:n mukaan mainitussa lainkohdassa tarkoitettu kielto voidaan määrätä ainoastaan elinkeinonharjoittajalle.
Markkinatuomioistuin toteaa myös, että SopMenL:n 4 §:n 2 mom:n mukaan elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessa saatua tietoa liikesalaisuudesta ei saa palveluksessaoloaikana oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista eduntavoittelutai vahingoittamistarkoituksessa. Lainkohdassa ei kielletä käyttämästä palveluksessa saatua kokemusperäistä tietoa palveluksen päätyttyä.
M 40 V:ssä on eräitä periaatteellisia yhtäläisyyksiä verrattuna hakijan valmistamiin pakkauskoneisiin. Nämä yhtäläisyydet ovat kuitenkin alalla yleisesti tunnettuja ja käytettyjä. M 40 V:n mekaanisessa puolessa ei ole rakenteellisesti samanlaisia osia kuin hakijan valmistamissa koneissa. M 40 V:n sähköteknilliset ratkaisut ovat toimintaperiaatteeltaan verrattain yksinkertaisia ja ne on tehty tavallisilla osilla ja komponenteilla. Hakijan valmistamissa koneissa käytettyjä sähköteknillisiä ratkaisuja ei ole M 40 V:hen yksityiskohtaisesti kopioitu.
Hakijan vaatimuksen yksilöintinä esitetyissä mekaniikkaa, sähköistystä ja elektroniikkaa koskevissa M 40 V:n ratkaisuissa ei ole näytetty käytetyn hakijan valmistamia koneita koskevia SopMenL:n 4 §:n 3 mom:ssa tarkoitettuja teknisiä esikuvia tai ohjeita.
Markkinatuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat M 40 V:tä suunnitellessaan ja rakentaessaan käyttäneet elinkeinotoiminnassaan hyväksi hakijan liikesalaisuuksia tai työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa vastaajille uskottuja teknisiä esikuvia tai ohjeita. Vastaajien ei ole näytetty elinkeinotoiminnassaan muutoinkaan menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti tai hakijan kannalta sopimattomasti.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Finha Capital Oy:n vaatimukset.
Finha Capital Oy velvoitetaan suorittamaan Matti Jeromaalle, Seppo Sukille, Timo Sukille ja Thomeko Oy:lle korvaukseksi yhteisistä oikeudenkäyntikuluista sataviisikymmentäyhdeksäntuhatta (159 000) markkaa sekä Sinke Ky:n konkurssipesälle arvoiduista oikeudenkäyntikuluista kymmenentuhatta (10 000) markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien.
Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Tala, Aaltonen, Maijala, Modeen, Mustonen, Ollikainen ja Viljanen.